Juho Riikonen ja Miika Granlund pyörittävät omaa leipomoyritystään toistaiseksi vielä opinahjonsa suojissa Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa. Ammatinvalinta ei ole sattuma.
- Olen pienestä asti tykännyt leipomisesta ja aloitin heti peruskoulu jälkeen leipuriopinnot. Toteutan unelmaani, sanoo Granlund.
Hän on yrityksen tuotepäällikkö, Riikonen toimitusjohtaja. Kolmantena kaverina on Tomi Halme, jonka vastuulla on talous.
Nuorten miesten opinnot ovat jo loppusuoralla ja tulevaisuus on selvä: oma yritys.
Yrittämistä he ovat harjoitelleet Lahtelainen NY -yrityksessään nyt pari vuotta. NY viittaa Nuori Yrittäjyys -hankkeeseen, jonka kautta nuoret yrittäjät saavat valmennusta ja tukea. Myös Päijät-Hämeen yrittäjyyttä edistävän YES-keskuksen tilaisuuksista on haettu eväitä.
Lahtelaisen liikevaihto on yrittäjien mukaan jo viisinumeroinen. Tuotteita myydään esimerkiksi koulun kahvilassa ja myymälässä sekä erilaisissa tapahtumissa.
Yrittäjän tärkein ominaisuus on asenne
Suomessa kaivataan yrittäjiä, mutta kaikista ei siihen ole. Mitä näissä nuorissa on sellaista, mikä niin monelta puuttuu?
- Meillä on asenne kohdallaan, Riikonen sanoo.
- Pitää olla oma halu tehdä asioita, pitää jaksaa panostaa, Granlund täsmentää.
Asennetta ja myös uskoa omaan tekemiseen on tarvittu, sillä alku ei tässäkään firmassa ollut helppo.
Toinen vuosi sujui ensimmäistä paremmin, sillä nuorukaiset saivat yrityskummiksi kokeneen tekijän. Kummilta noviisit ovat saaneet neuvoja ja tukea.
Valmistumisen jälkeen yrittäjän ura joutuu uudelleen mietittäväksi, kun koulun tuki loppuu. Ehkä he etsivät hyvän työpaikan ja hankkivat pääomaa yrityksen perustamista varten, mutta muitakin vaihtoehtoja on.
- On mahdollista, että voisimme liittyä osuuskuntaan ja jatkaa suoraan yrittäjinä, Riikonen avaa suunnitelmia.
Myös kansainvälisyys houkuttaa. Latviassa järjestetyille NY-messuille leipurit matkasivat laukullinen oman firman ruisleipää mukanaan.
- Emme varsinaisesti ole viemässä suomalaista leipää ulkomaille, mutta olisi kiinnostavaa olla yhteydessä muista maista kotoisin oleviin leipuriyrittäjiin, Riikonen sanoo.
Verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa siis.
Vankka usko perinteisiin menetelmiin
Ruisleipä on Lahtelaisen ykköstuote. Kokoyväleipä sopii terveellisyyttä korostavaan ruokavalioon ja voi sitä nimittää trendikkääksi slow foodiksikin. Prosessi kestää noin 15 tuntia.
Mutta pärjääkö sillä leipämarkkinoilla? Limppu ei ole helpoin mahdollinen tuote viipaloituihin leipiin tottuneille sukupolville.
Riikonen ja Granlund uskovat lujasti perinteiseen tuotteeseensa. He uskovat myös kotimaiseen viljaan ja käsityöhön.
Leipäjuuri on 90 vuotta vanha, jauhot lähimyllystä. Taikinan vaivaa kone, mutta limput pyöritellään käsin.
Muutakin on toki kehitelty. Sekaleipä tuli myyntiin syyskuun alussa. Viimejouluista hittiä, joululimppua, tehdään myös.
Leipääntyykö leipuri koskaan?
- Välillä tietysti tympii, mutta niin pahoja mokia ei ole sattunut, että ammatinvaihtoa olisin harkinnut, Miika Granlund sanoo.