Mätirasioista on viime vuosina tullut suosittu tapa uusien kalojen istuttamiseen. Jokitalkkari Manu Vihtonen uskoo, että ahtaalle ajetun taimenen tulevaisuuden voi kääntää valoisammaksi nimenomaan mätirasiaistutukset.
- Taimenen mätipoikaset leimaantuvat kotijokeensa ja palaavat sinne aina uudestaan. Laitoksessa kasvaneet poikaset ovat sen sijaan kotiutuneet kasvatusaltaisiin. Joessa kuoriutuneilla poikasilla on alusta alkaen siis paremmat lähtökohdat selviytymiseen.
Mätirasiaistutuksissa ei kannata Vihtosen mukaan kiirehtiä. Iitissä, Vuolenkosken Patojella asiassa lähdettiin liikkeelle oikeassa järjestyksessä. Aluksi joki kunnostettiin taimenelle sopivaksi. Sitten vasta tilattiin mätimunat.
- Ensin pitää laittaa paikat kuntoon, koska taimenella on tietyt vaatimukset elinpaikkansa suhteen. Uoman pitää olla sellainen, että siinä virtaa vettä läpi vuoden. Vesi ei saa olla liian hapanta. Joki ei saa myöskään mennä liian lämpoiseksi, edes kesällä, hän summaa.
Joki määrättiin mätikuurille
Mätirasiaistutuksista ei ole jokitalkkari Vihtosen mukaan merkittävää hyötyä ellei sitä toista ainakin seuraavana parina vuotena.
- Olen suositellut, että kolmena vuotena peräkkäin kalaosakaskunnat toteuttaisivat mätirasiaistutukset. Sillä tavalla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada aikaiseksi lisääntyvä taimenkanta niiden kotijokeen.
Vuolenkoskella sijaitseva Konniveteen laskeva Patojoki on Vihtosen mukaan otollinen taimenjoki.
- Viime kesänä joki kunnostettiin ja kivettiin. Kaivinkone kaivoi tätä vähän leveämmäksi ja teki tänne muun muassa kutusoraikkoja.
Kunnostettuun Patojokeen istutettiin noin 9 000 mätimunaa kymmenessä mätirasiassa. Jokitalkkari Vihtonen uskoo taimenella olevan hyvät edellytykset selviytyä joessa, vaikkakin mätimunasta kutukalaksi on pitkä matka. Jokitalkkarin mukaan luonto karsii poikasia niin kovalla kädellä, että hyvälläkin tuurilla niistä selviytyy kutukaloiksi vain muutama prosentti.
- Jos näillä istutuksilla saataisiin edes muutama emokala, ne pitäisi ehdottomasti jättää rauhaan. Emokalat ovat vähän turhan arvokkaita ruokakaloja. Muuten omavaraisen taimenkannan saaminen on mahdotonta.
Mätimiehellä jo muut joet mielessä
Mätirasiaistutushankkeen isä ja puuhamies Janne Arponen iloitsee siitä, että viranomaiset ja maanomistajat näyttivät vihreää valoa hänen idealleen.
- Ely-keskus lähti heti mukaan hommaan, kun kerroin haluavani palauttaa jalokalan metsäpuroihin. He maksoivat suurimman osan kuluista. Myös paikalliset maanomistajat, joiden mailla joki menee, suhtautuivat positiivisesti hankkeeseen, hän summaa.
Hyvin onnistunut hanke potkii Arposta jatkamaan mätirasiaistutuksia.
- Patojoessa suoritetaan mäti-istutuksia seuraavinakin vuosina, mutta olen käynyt jo katsomassa uusia metsäpuroja. Tämä hanke pitäisi ehdottomasti toteuttaa muissakin puroissa.
