Työntekijöille jaetut siivoustehtävät, pienetkin, aiheuttavat työpaikoilla ristiriitoja. Yhteinen vastuunkanto ei aina toimi, vahvistaa ammatillista peruskoulutusta Lahden seudulla tarjoavan Koulutuskeskus Salpauksen kotityö- ja puhdistuspalveluiden opettaja Ritva Kareketo.
Hän kertoo, että jopa siivousalan opettajien huoneeseen jätetään muistutuksia yhteisten tilojen siisteydestä.
- Työpaikoilla on aina se "joku", joka tekee muidenkin työt. Meillä on töissä ohjelappusia, ja pidämme siivoustalkoita. Työpaikka ei ole sillä tavalla oma paikka. Ajatellaan, että riittää, kun kotona pidetään paikat puhtaana.
Siivoojien perehdytys retuperällä
Siivous keskusteluttaa työpaikoilla muutenkin. Vaikka palvelu ostettaisiin oman talon ulkopuolelta, osapuolille voi olla epäselvää, mitkä tehtävät siivoojalle kuuluvat.
Ritva Karekedon mukaan siivouspalveluja ostavan yrityksen henkilökunta ja siivooja ovat harvoin selvillä tehdyistä palvelusopimuksista.
- Silloin tavarat kertyvät ja nurkat pyöristyvät. Siivooja saattaa ajatella, ettei kohdetta tarvitse siivota tarkasti, sillä se ei kuulu hänen työnkuvaansa.
Yritykset tekevät yhä useammin sopimuksen suurten siivousalan firmojen kanssa, ja harvassa yrityksessä on enää omia siivoojia.
Ilmiöllä on sekä hyvät että huonot puolensa, sanoo Kareketo. Toisaalta hän uskoo työn tehostuvan, kun palvelut ostetaan ulkopuolelta.
- Yritykset tekevät tarkat palvelusopimukset, kun raha liikkuu. Palveluyritysten siivoojista voi myös tulla "omia" siivoojia, jos sama siivooja käy kohteessa säännöllisesti.
Siivouspalveluja ostavissa yrityksissä tutun siivoojan käymistä pidetään usein hyvänä asiana ja siivoojaa osana henkilökuntaa. Karekedon mukaan siivooja on perehdytettävä perusteellisesti, jotta työn laatu ei kärsi, vaikka tilat olisivat siivoojalle vieraat.
Käytännössä perehdytys jää usein pintapuoliseksi, opettaja kertoo.