Taimien esikasvatus alkaa Touhun tilalla tammikuussa. Puutarhan kasvattaminen vaatii paljon työtä. Kylvöksiä laitetaan ikkunan eteen kahden viikon välein.
Siemenpussit on niputettu kuukausittain kylvöajan mukaan. Viimeiset kylvöt tehdään suoraan avomaahan.
- Nämä ovat myöhässä. Ehkä nuo munakoisot, paprikat, chilit ja tomaatitkin voisivat olla jo suurempia, mutta kun matkustelin tammikuussa, ensimmäiset kylvöt jäivät jälkeen, tuskailee puutarhuri Marko Suomi kylvösten ääressä.
Kasvun ihme, kokeilunhalu ja varsinkin ulkona koettu ilo kukista ja kasveista ovat vieneet puutarhaharrastusta eteenpäin.
- Pimeällä ei tarvitse pihavaloja, kun 400 watin kasvilamppu antaa lisävaloa. Kyllä nämä tästä kasvavat. On ihanaa, kun voi kokeilla kaikenlaista. Olisi tylsää kasvattaa joka vuosi samoja kasveja. Voi huvikseen laittaa vaikka latva-artisokkaa, joka ei ratkaise nälänhätää, mutta siitä voi, vähän rapujuhlien tapaan, tehdä ruokaa kerran vuodessa, iloitsee Marko Suomi.
Satoa tulee, vaikka lampaat söis'
Vuosi vuodelta silmänruuan osuus viljelyssä on kasvanut. Syötävää satoa on tullut niin paljon, että talon lampaatkin ovat pääseet osingoille. Siksi kukkia on nyt enemmän, hyötykasveja vähemmän.
- Siemenpusseista voi laskea, montako lajiketta tulee. Täksi kesäksi valitsin vielä sateenkaari-teeman, eli kun yleensä välttelen siemensekoituspusseja, nyt laitan paljon niitäkin.
Kylvöruukuissa on valkoiset liuskat, joissa on merkintä lajista.
- Nämä laput seuraavat kasveja ulos kasvimaahan saakka. Syksyllä pesen ja kumitan tekstit, sillä käytän samat laput vuodesta toiseen uudelleen, kertoo järjestelmällinen puutarhuri.
Lantavoimaa lampaista ja kuivakäymälästä
Kun Marko Suomi ja hänen puolisonsa Jukka Lehtinen muuttivat Karkkulaan, puutarhan hoito alkoi "ehkä kymmenesosalla siitä lajimäärästä, mitä täällä on nyt." Joka vuosi kasveja on tullut lisää, sekä itse kasvattamalla, että pysyvinä istutuksina taimivaihtojen ja kasvireissujen seurauksena.
Virpi Suutarin elokuvassa esiintyvän pariskunnan nihkeähkösti puutarhan hoidon riemuihin osallistuva Lehtinen sanoo kutakuinkin, että "tänä vuonna olet rampannut mummojen kanssa taimenvahdoissa, sekin on lähtenyt ihan lapasesta." Suomi myöntää asian.
- Mikä keneltäkin lähtee lapasesta. Joku kuntoilee 10 tuntia viikossa, tämä puutarhahoito on minun kuntoiluani.
Taustalla pienikokoisena syntynyt ahvenanmaanlampaan karitsa vaatii lisäruokintaa. Suomi antaa sille vuohenmaitoa tuttipullosta.
Puutarha kasvaa omien eläinten, kyyttöjen, lampaiden ja vuohien jätöksistä voimaa saavalla kompostilla.
- Myös omat jätöksemme päätyvät kuivakäymälään, mutta sillä kompostilla kasvatetaan vain koristekurpitsoja.
Kasvejakin voi keräillä
Nälkä on kasvanut syödessä, myöntää Marko Suomi.
- Olen keräilijäluonne, tekee mieli kokeilla koko ajan uusia lajikkeita. Yhtenä vuonna pelkästään tomaatteja oli yli 40 erilaista. Nyt syötävien kasvien määrää on vähennetty, koska emme saa syötyä kaikkea satoa. Tilalle ovat tulleet koristekasvit ja kukat.
Suomi huomauttaa, että paratiisi ei synny ilman työtä. Järjestelmällisyys ulottuu kylvöpurkin reunalta monivuotisten kasvien penkkeihin saakka. Ulkona metallisiin liuskoihin on painettu kasvin nimi ja tieteellinen nimi.
Puutarhuri esittelee maasta tunkeutuvia kasveja. Huhtikuun toisella viikolla kukista on jo nautittu.
- Tuossa on jo lopettelemassa kukintaansa unkarinsinivuokko ja tuossa aloittelee punainen jouluruusu. Täällä ulkona saan puutarhasta ilon, joka pitää jakaa myös muille samanmielisille, heti pitää kuvia ottaa someen, nauraa Marko Suomi.