Suhteeni alastomuuteen, niin omaani kuin toistenkin on varsin luonteva. Kiitos siitä kuuluu myös kansanopistolle, jossa olen toiminut vuosia alastonmallina. Minulle alastomuus ei yhdisty pelkästään seksuaalisuuteen vaan se voi olla myös käytännöllistä ja useimmiten mukavaakin.
Työssäni tatuoijana kohtaan vähintäänkin osittaista alastomuutta viikoittain. Monet suurikokoiset tatuoinnit, jotka ulottuvat kehon eri osien yli laajoille alueille vaativat usein sommitteluvaiheessa alusvaatteiden riisumista.
Reideltä kylkeen ulottuvaa tatuointia on vaikea tehdä iholle, joka on osittain alushousujen peitossa. Paljaisiin pyllyihin piirtäminen tussilla ja tatuointineuloilla on minulle normaali osa arkista ahertamista.
Tilanne, jossa tatuointiasiakkaani on edessäni lähes alasti on kaikkea muuta kuin eroottinen. Useimmat ihmiset ovat alastomuudestaan vähintäänkin hämillään ja joillekin se on suorastaan vaivaannuttavan epäluontevaa. Tällaisessa tilanteessa ei ensimmäisenä ole mielessä viehättävänkään ihmisen eroottinen tirkistely vaan lähinnäkin se, miten tilanteesta voisi tehdä toiselle osapuolelle siedettävämmän.
Lääkärissä koen usein itsekin samankaltaista hämmennystä alastomuudestani, kun minua pyydetään riisumaan vaatteeni, joko ylä- tai alapäästä. Tilanne on harvoin rento, vaikka hyvin tiedän, että lääkäri on rautainen ammattilainen, joka on nähnyt tuhansia alastomia kehoja. En oikein koskaan tiedä, pitääkö niissä tilanteissa yrittää olla alaston rennosti vai koettaa antaa soveliaan kaino kuva itsestä.
Lääkärin vastaanotolla alastomana esiintymiseen ja lääkärin toiminnalle on kuitenkin selkeät rajat. Myös alastonmallin työssä tilanne ja toimintatavat ovat aina selkeitä, eikä työssä tarvitse pelätä tulevansa lähennellyksi tai arvostelluksi.
Tatuoijan vastaanotolla asetelmaa sotkevat helposti tatuointeihin liitetyt mielikuvat seksikkyydestä eikä tatuoijilla ajatella olevan ammattieettistä velvoitetta kohdella kaikkia asiakkaitaan inhimillisesti ilman naureskelua tai verbaalista lääppimistä.
Riisuuntumisesta ja paljaana esiintymisestä tekeekin vaivaannuttavaa pääasiassa pelko siitä, että ulkopuoliset arvostelevat olemustamme tai nauravat paljaalle haavoittuvuudellemme. Terveellä itsetunnolla varustetun ihmisen ei kuitenkaan luulisi kokevan minkäänlaista tarvetta arvostella toisia, olivatpa nämä minkä näköisiä hyvänsä.
On rajoittavaa ajatella, että ainoastaan nuoret, hoikat ja seksikkäät saavat viihtyä alasti. Omassa kehossaan on toivottavaa kokea olonsa mukavaksi, vaikka istuisi samoilla lauteilla huipputreenatun olympiajoukkueen kanssa. Ikään tai painoon katsomatta.
Katariina Katla
Kirjoittaja on lahtelainen kuvataiteilija ja Yle Lahden kolumnisti.