Homekorjausten onnistumismääristä ei ole tutkittua tietoa. Asiantuntijoiden mukaan luvattoman moni remontti kuitenkin epäonnistuu.
– Sitä ei ole pystytty selvittämään. Yleinen tuntuma on, että luvattoman moni homeremontti epäonnistuu – ainakin jos puhutaan julkisista rakennuksista, arvioi kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen.
Epäonnistuneista remonteista ei haluta huudella, sillä ne käyvät kalliiksi sekä kunnan kukkarolle että ihmisten terveydelle.
Homekorjauksissa epäonnistutaan lähinnä huolimattomasti tehtyjen kuntotutkimusten takia.
– Kuntotutkimukset, joiden perusteella korjaukset on tehty, ovat olleet vaillinaisia. Toinen ongelma on se, että tieto kuntotutkimuksista ei kulje, summaa Juhani Pirinen.
Tieto tutkimustuloksista ei saavuta korjauksen suunnittelijoita puhumattakaan tekijöistä.
– Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy saada rakennusalan väkeä houkuteltua kosteusvaurioasiantuntijuutta lisääville kursseille. Eli meillä täytyy olla tarjontaa oppilaitoksissa.
Kosteusvaurioiden kanssa työskentelevien pätevyyttä lisätään
Opetus- ja viestintäministeri vakuuttaa, että kosteuskorjausosaamiseen panostetaan.
– Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä aloittaa ihan uusi ohjelma: rakennusarkkitehdit aloittavat ammattikorkeakoulutasoisina. Tämä vastaa siihen tarpeeseen, että saataisiin uudenlaista osaamista näihin viheliäisiin ongelmiin. Eli meillä on tulossa uusia ammattilaisia, jotka erikoistuvat myös rakenteiden ammattilaisiksi, Krista Kiuru lupaa.
Kosteusvaurio-opetusta aiotaan lisätä tutkintoihin ja jo valmistuneille kaavaillaan lisäkursseja. Kosteus- ja hometalkoiden tavoitteena on kirjata kosteusvauriosuunnittelijoiden pätevyysvaatimukset myös rakentamisasetuksiin.
– Kun asetuksissa vaaditaan pätevyyttä, silloin myös kursseille hakeutuu helpommin opiskelijoita, Pirinen uskoo.
Työn tilaajatkaan eivät ole aina päteviä. Lahden tilakeskus kehittääkin asiantuntijoiden kanssa valtakunnallista mallia siitä, miten homekiinteistöjen kanssa tulee toimia. Toiveissa on, että tulevaisuudessa homekorjausten kanssa ei enää kompuroitaisi tietämättömyyden takia.
– Pitää lisätä tilaajan osaamista, niin että osataan tilata riittävät kuntotutkimukset, pätevät suunnittelijat ja tekijät tekemään töitä.
– Eikä olisi pahitteeksi, jos työntekijätasollakin olisi kosteusvaurioihin liittyvää osaamista, Pirinen lisää.
Uusi koulu voi olla remontteja kannattavampi
Useissa kunnissa painitaan saman ongelman äärellä: korjatako homeinen koulu vai rakentaako kokonaan uusi? Nyrkkisääntö on, että korjaaminen ei kannata, jos rakennuksesta yli 70 prosenttia vaatii remonttia.
Toisinaan uuden koulun rakentaminen kannattaa, vaikka vauriot olisivat vähäisemmät, uskoo opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru.
Hän muistuttaa, että toimistoympäristöt ovat muuttuneet moneen kertaan, mutta koululuokat ovat pysyneet ennallaan jo useiden sukupolvien ajan.
– On aika paljon uusia perusteita sille, että kannattaa rakentaa täysin uutta. Lasten ja nuorten fyysisiä toimintaympäristöjä pitäisi muokata entistä innovatiivisemmiksi. Tulevaisuuden haasteet ovat niin vaativia, että usein vanhat kiinteistöt eivät enää veny siihen, Kiuru toteaa.
– Olemme jo hakeneet rahaa innovatiivisten koulujen tukemiseen. Tämä tulee esille jälleen elokuussa näissä ensi vuoden budjetin toimissa. Se olisi osa sitä isoa kokonaisuutta, jolla peruskoulua uudistetaan.
Asikkalassa kosteusvaurioisen koulun tilalle rakennettiin suosiolla uusi. Vääksyn uudessa Aurinkovuorenkoulussa ei ole perinteisiä pulpetteja ollenkaan ja oppilaat on otettu mukaan suunnittelutyöhön.
Neljän parakkivuoden jälkeen koululaiset pääsevät rakennukseen, josta löytyy jumppa-areena volttimonttuineen ja terapeuttinen huone rentoutumista varten. Myös oppilaat ovat olleet tiiviisti mukana suunnittelutyössä.
– Koko koulu on stress-free koulu. Eli olemme pyrkineet ääniympäristöllä, värimaailmalla, tekstiileillä ja muodoilla siihen, että tarjoamme stressittömän ympäristön, kuvailee rehtori Petri Haapanen.