Kolmanteen laajaan valtuutettujen seminaariin osallistui 120 eli noin puolet kuuden kunnan valtuutetuista. Sen lisäksi mukana oli parikymmentä viranhaltijaa.
Keskustelulle antoi pohjaa viime viikolla valmistunut työryhmien loppuraportti.
Kuntajakoselvityksen johtoryhmä on esittänyt uuden kunnan johtoon Lahden Jyrki Myllyvirtaa. Lisäksi sopimukseen on jo linjattu valtuustojen ja hallituksen koot sekä mm. se, kuinka kuntien taloutta tulee tasapainottaa.
Plussat ja miinukset
Puheenvuoroissa ykkösasioiksi nousivat talous, kyläkoulujen kohtalo ja lähidemokratian toteutuminen.
Valtuutetut ja valtuustojen puheenjohtajat pohtivat painavasti kuntien taloudelle asetettuja sopeutustoimia. Niiden riittävyyttäkin epäiltiin.
Selvitysmies Seppo Huldénin mukaan talous on toinen suurista haasteista.
– Siellä on kaksi isoa asiaa, joita selvittäjät joutuvat pohtimaan. Toinen on se, miten konkreettisesti palveluverkko uudessa kunnassa määritellään ja toinen, miten talouden tasapainottamisvelvoitteet yhdistymissopimukseen kirjataan.
Puheenvuorissa toivottiin myös monipuolisempia keinoja lähidemokratian toteutukseen. Aluelautakuntien roolia vaikutusmahdollisuuksien takaajana pidettiin tässä merkittävänä.
Huolta kannettiin myös maatalouden asemasta ja maaseutuviranomaistoiminnan hiipumisesta.
Ison kunnan eduiksi listattiin esimerkiksi maankäytön järkevöityminen. Myös joukkoliikenteen reuna-alueilta uskottiin paranevan.
Yhtenäisellä, isolla alueella katsottiin olevan enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia valmistelussa olevaan, uuteen sote –aluekuntayhtymään, samoin edunvalvonnassa valtionhallintoon päin.
Hollola vieläkin vastahangassa
Moni näki, että päätöksenteko etääntyy. Epäiltiinpä ison kuntakoon vaikuttavan heikentävästi jopa äänestysprosentteihin.
Epäluulo siitä, että Lahti määrää ja muut joutuvat mukautumaan isomman tahtoon ei ole hälvennyt.
Esimerkiksi Hollolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Siirola muistutti puheenvuorossaan, että kunta pakotettiin selvitykseen mukaan ”ministeriön mahtikäskyllä”.
– Pitäisin ihmeenä jos Hollolan enemmistön tahtotila muuttuisi, Siirola kommentoi.
Kouluverkko ja 30 kilometriä
Kyläkoulujen kohtalosta riitti pohdittavaa useassa puheenvuorissa.
Sysäyksen keskustelulle antoi Seppo Hulden. Hän kertoi alkupuheenvuorossa pohtineensa, että alakouluille pitäisi asettaa 30 kilometrin raja.
Moni ymmärsi, että se merkitsisi kuoliniskua kyläkouluille.
– Siinä tapahtui väärinymmärärrys. Johtoryhmä samoin kuin palveluverkkotyötyhmä esittävät, että palvelut ovat kuntakeskuksissa, kyläkouluista ei ole linjausta. Mielestäni kuitenkin jo yhdistymissopimuksessa pitäisi mahdollistaa myös yli 30 kilometrin päässä kuntakeskuksista olevien koulujen säilyminen ainakin 0-4 luokkien osalta, Huldén tarkensi.
Muuten Huldén näki keskustelun sujuneen mallikkaasti.
– Näkyi selvästi, että halukkuutta muutokseen on olemassa, eikä mitään uutta kieltäistä tullut esiin.
Nuorten ääni
Selvittäjien esitys valmistuu elokuussa. Valtuutetut tekevät päätöksiä syyskuussa. Ennen sitä kuntien nuorisovaltuutetut aikovat kokoontua ja laatia oman esityksensä päättäjille.
Nuorisovaltuustojen puheenjohtaja Kim Uosukainen kiitti seminaarilaisia hyvästä yhteistyöstä ja muistutti päätöksen painavuudesta.
– Nuoria ei ole muualla kuntajakoselvityksissä vastaavassa mittakaavassa kuultu. Tämä on poikkeuksellista. Päätös tulee olemaan enemmän kuin istuvien valtuustojen summa. Nyt rakennetaan tulevaisuutta, Uosukainen muistutti.