Nopeiden nettiyhteyksien tulo syrjäseuduille kangertelee. Päijät-Hämeessä nopean kiinteän laajakaistayhteyden saatavuus ei ole parantunut käytännössä lainkaan vuodesta 2012 vuoteen 2013.
Nettioperaattorit eivät ole nähneet kannattavana rakentaa verkkoja maaseudulle, joten yhteyksien rakentaminen on jäänyt pitkälti paikallisen aktiivisuuden varaan.
Tietokirjailija Rauli Partasen kotona Asikkalan Vesivehmaalla surffataan kuitenkin nyt yli kymmenen kertaa nopeammalla nettiyhteydellä kuin viime talvena.
– Kyllä se työtä helpottaa ja nopeuttaa, kun tieto siirtyy. Tietokirjailijana tulee paljon tehtyä etsintää netistä, isoista tietokannoista esimerkiksi. Arkea se helpottaa niin, että nettivideot toimivat rapsakasti, kehuu Partanen keväällä saatua valokuituyhteyttä.
Partanen ja joukko muita alueen asukkaita kyllästyi hitaisiin yhteyksiin ja tarttui toimeen. Perustettiin osuuskunta Kuitukanava, joka hankki rahoituksen Ely-keskukselta ja veti valokuidun maahan.
– Maaseudulla on niin, että tietyt asiat pitää tehdä itse, jos niitä ei valtio tai kunta tarjoa, sanoo Partanen.
Ratkaiseeko hinta vai nopeus?
Valtion tavoitteet nopeiden yhteyksien tuomiseksi syrjäseuduille ovat kunnianhimoiset. Päijät-Hämeessä ei ole kuitenkaan saatu käyntiin yhtään valtion tukemaa laajakaistan rakennushanketta.
Padasjoella kunta päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä ja vetää parhaillaan valokuitua maahan omalla kustannuksellaan. Kuitua kaivetaan kesäisin maan sisään yhteistyössä sähköverkkoyhtiö Elenian kanssa.
– Minusta tuntuu, että tämä infra on rakennettava saman lailla kuin maantiet tai sähkö- ja puhelinverkot on aikoinaan tehty. On lähdettävä siitä, että takaisinmaksua ei välttämättä nopeasti tapahdu, sanoo kunnanjohtaja Heikki Jaakkola.
– Tämä näyttää jäävän kuntien ja valtion vastuulle. Yksityinen yritystoiminta on niin tiukkaa, etteivät yritykset ole valmiita investoimaan. Ne ovat kuitenkin valmiita tarjoamaan palveluja, kunhan verkko on rakennettu, arvioi Jaakkola.
Padasjoella makaa nyt maan sisässä kilometritolkulla käyttämätöntä valokuitua. Kunnan päättäjät pohtivat ensi syksynä, missä ja miten rakennettua valokuituverkkoa voidaan alkaa ottaa käyttöön.
Valokuidun tuloa maaseudulle jarruttavat osaltaan myös parantuvat langattomat nettiyhteydet. Valokuituverkkoon liiittyminen voi maksaa käyttäjälle pari tuhatta euroa ja päälle tulevat kuukausimaksut, kun mobiiliyhteyden saa paljon halvemmalla.
Tietokirjailija Rauli Partasen mielestä hinta on sivuseikka, kunhan tieto vain kulkee.
– Tässä on nyt tarkoitus asustella ja tehdä töitä, ja lapsetkin kasvavat isommiksi ja heidänkin netinkäyttötarpeensa tulee kasvamaan, perustelee Partanen nopean yhteyden hankkimista.