Heinäkuun alussa raukesi monen liikennöitsijän yksinoikeus linjaansa. Kilpailun avautumisen myötä sekä kaupunki- että kaukoliikenteeseen tuli uusia yrittäjiä. Samalla pantiin uusiksi reittejä ja aikatauluja - muiden muassa.
– Ainakin Jyväskylässä bussin väri muuttui vihreäksi. En muuten kauheasti muutosta huomaa, pitkään alalla ollut liikennöitsijä Risto Töysä sanoo.
Töysän mielestä lakimuutos sekä näivettää entisestään maaseutuliikennettä että lisää kuntien kustannuksia.
Kyse on vuonna 2009 voimaan tulleesta, uudesta joukkoliikennelaista, jonka siirtymäajan sopimuksista valtaosa nyt umpeutui. Kaupunkiliikenteessä myllerrys tuntuu lähinnä ruuhka-Suomen ulkopuolella, sillä pääkaupunkiseudulla joukkoliikennettä on kilpailutettu jo vuosia.
Kuntarajat nurin
Kokonaiskuvaa lakimuutoksen vaikutuksista kaupunkiliikenteeseen on vaikea muodostaa. Näyttäisi siltä, että paikoin matkustajat ovat hyötyneet muutoksista.
– Pirkkalassa tuli käyttöön sama taksa kuin Tampereella ja nuorisohinnatkin tuli käyttöön. Turun kehyskunnat pääsivät samaan taksakategoriaan kuin Turku. Siinä mielessä matkustajille tuli aika iso muutos, liikenteeseen erikoistunut tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo.
Lahden seudulla puolestaan vuoroja lisättiin, ajoneuvot vaihtoivat väriään sinisiksi ja lähes kaikki linjat kulkevat sekä tulevan matkakeskuksen että torin kautta. Sekaannuksestakin kerrotaan. Esimerkiksi Oulussa rahaa ja valmisteluaikaa oli liian vähän, minkä takia esimerkiksi aikataulut puuttuivat pysäkeiltä.
Älyliikenteellä poistuu bussipula?
Liikennöitsijät pinnistelevät pitääkseen harvaan asuttujen seutujen linjat kannattavina. Tarvittaessa alueviranomaiset voivat käyttää valtiolta saamaansa, korvamerkkityä rahaa kuntalaisten kyytipalvelujen hankintaan. Tuo tukipotti ei ole Kalenojan mukaan ainakaan kasvamassa. Liikenne- ja viestintäministeriössä etsitään suurennuslasilla vaihtoehtoja.
– Me yritämme katsoa koko joukkoliikennemarkkinaa, ei pelkästään linja-autoliikennettä. Kuinka mahdollisesti pystytään hyödyntämään takseja, pienempiä linja-autoja ja jopa yhdistämään joillakin alueilla muitakin kuljetuksia, liikennemarkkinat-yksikön päällikkö Tero Jokilehto.
Maaseudulla pitäisi ottaa mallia pääkaupunkiseudulla esimerkiksi älypuhelimella toimivasta kutsubussipalvelusta, tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja sanoo.
– Älyliikenteen sovellukset, erilaiset fiksut tilaustoimitusjärjestelmät, joissa kootaan yhteen kyytejä ovat keinoja, joilla pystyttäisiin peruspalvelutasoa tuomaan haja-asutusseudullekin.