Vilkun käyttö näyttää olevan yksi pahimmista autoilijan kompastuskivistä.
Lahtelaisia bussikuskeja Samppa Maunukselaa ja Mika Bomania ärsyttävät liikenteessä erityisesti kiilaaminen ja kiirehtiminen, mutta vilkun kumpikin mainitsee ensimmäisenä, kun kysytään silmään pistäviä autoilijoiden töppäyksiä.
– Vilkuttomuus on perisynti, kommentoi 11 vuotta raskasta kalustoa ajanut Maunuksela.
– Liikenneympyrässä ajaminen on monelle iso ongelma. Väistämisvelvollisuus on epäselvä ja se, millä kaistalla pitäisi ajaa sekä tietysti vilkun käyttö, kertoo 12 vuotta linja-auton ratissa viihtynyt Boman.
Liikenneturvan tuoreiden seurantojen perusteella joka viides autoilija ei käytä vilkkua kääntyessään. Liikenneturvan aluepäällikön Leena Piipan mukaan liikenneympyröissä vilkku unohtuu vielä useammalta.
– Autoilija ei välttämättä muista, että sielläkin [liikenneympyrässä] on kyse kääntymisestä, kun pienessä ympyrässä saa ajaa lähes suoraan.
Liikenneympyräongelmien, vilkuttomuuden ja kiilaamisen lisäksi ammattikuski ehtii nähdä tien päällä paljon muutakin. Yksi havainto on, että peräkärryjen kanssa ajavat eivät useinkaan muista oikeaa nopeutta.
– Viimeksi pari päivää sitten minut ohitettiin peräkärryn kanssa, vaikka itsellänikin oli vauhtia lähes 80 kilometriä tunnissa, kertoo Samppa Maunuksela.
Liikenneturvan viime vuoden selvityksen mukaan 16 prosenttia vastaajista ei tiennyt, että kärry perässä saa ajaa korkeintaan 80 kilometrin tuntivauhtia. Liikenneturva aikookin selvittää peräkärrykysymyksiä ensi vuonna, kertoo tiedottaja Pasi Anteroinen.
– Peräkärryt ovat yksi aihe, josta tulee palautetta mökkikauden aikana. Olisi mielenkiintoista selvittää muun muassa peräkärryillä ajettavia nopeuksia ja saada hieman faktoja subjektiivisten kokemusten rinnalle, kertoo Anteroinen suunitelmista.
"Änkeminen ja tunkeminen on tyypillistä"
Liikennesääntöjen noudattamisessa on enimmäkseen kyse asenteesta osaamisen sijaan.
– Aika monesti sääntö tiedetään, mutta asenteessa ja huomiokyvyssä tulevat virheet. Ei tule käytettyä vilkkua vaikka pitäisi, tai sitten on ajatuksissaan ja ohittaa suojatien luo pysähtyneen auton, kuvailee Liikenneturvan suunnittelija Leena Pöysti.
– Aina on jokin syy, kiire tai tilanteen vaarattomuus tai muu, millä sääntöjen rikkomista voi itselleen selittää.
Poliisinkin näkökulmasta liikenteessä ollaan usein yksinkertaisesti välinpitämättömiä.
– Punainen liikennevalo, nopeusrajoitus, pysäköintikiellot, ajetaan keskellä ajorataa, luettelee liikenneasioista vastaava poliisiylitarkastaja Risto Lammi Poliisihallituksesta tyypillisiä rikkeitä, joita tehdään vaikka tiedetään säännöt.
Asenne on isoin ongelma myös ammattikuljettajien mielestä.
– Kiilaaminen ja kiirehtiminen ovat vallitseva ilmanala, valittelee Samppa Maunuksela.
– Änkeminen ja tunkeminen on tyypillistä, vahvistaa Mika Boman.
Liikennesääntöjen hallinta parantunut
Tutkimusten mukaan suomalaisten liikennesääntöjen hallinta on mennyt parempaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korjattavaakin silti löytyy.
– Ensimmäisenä tulevat mieleen väistämissäännöt, varsinkin pyöräilyyn liittyvät, toteaa Leena Pöysti.
Myös poliisiylitarkastaja Risto Lammi osaa listata sääntöjä, jotka ovat autoilijoilta hukassa.
– Kääntyvän autoilijan väistämissääntö kevyttä liikennettä kohtaan, suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen pysähtymättä, moottoritiellä ohittaminen oikealta, luettelee Lammi.
Aina syyttävällä sormella ei voi osoittaa tienkäyttäjiä vaan joskus syytä on myös tiessä, huomauttaa tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta.
– On paljon tilanteita, joissa liikennesäännöistä ei löydy täysin oikeaa toimintamallia. Varsinkin pyöräilijöiden väistämissääntöjä on kritisoitu monimutkaisuudesta. Liikenneympäristöt eivät aina ole johdonmukaisia, esimerkiksi risteysjärjestelyt ovat monimutkaisia.