Lääkäriksi tähtäävä lahtelaisabi Anni Määttä piirtelee molekyylikaavoja tietokoneensa ruudulle tottunein ottein. Hän valmistautuu kemian ylioppilaskokeeseen, joka järjestetään tänä syksynä sähköisessä muodossa ensimmäistä kertaa.
– Täällä on joitain malleja valmiina, ja sitten täältä vain vedetään nämä hiilet paikoilleen, hän selittää yo-kokeessa käytettävän ohjelman toimintaperiaatteita.
Ylioppilaskokeita on sähköistetty syksystä 2016 asti. Kemian lisäksi muun muassa fysiikka suoritetaan nyt sähköisesti ensimmäistä kertaa. Matemaattisten aineiden osalta siirtyminen paperilta digiin on aiheuttanut jonkin verran huolta lukiomaailmassa.
– Kun aikaisemmin on kirjoitettu matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa pelkästään kynällä, nyt joudutaan käyttämään apuvälineitä, jotta saadaan tuotettua se omanlaisensa kieli sinne koevastauksiin. Jotkut opiskelijat saattavat kokea, etteivät vielä hallitse niitä välineitä hyvin, sanoo Markku Moisala, Lahden yhteiskoulun lukion rehtori.
Tänä syksynä fysiikan ja kemian kokeisiin osallistuvat kokelaat ovat Moisalan mukaan ehtineet harjoitella tarvittavien välineiden käyttöä reilun vuoden ajan.
– Jonkin verran on olllut hitautta sen suhteen, että on päätetty, missä (digitaalisissa) ympäristöissä näitä kokeita tehdään. Sen myötä opettajilla on ollut vähemmän aikaa harjoituttaa oppilaita, hän sanoo.
Lukiolaisten liitossa kokeiden uudistusta pidetään hyvänä
Suomen lukiolaisten liitosta kerrotaan, että liittoon on tullut jonkin verran huolestuneita yhteydenottoja liittyen matemaattisten aineiden ylioppilaskokeiden sähköistymiseen.
– Ne liittyvät siihen, että esimerkiksi matematiikkaa ei olla totuttu tekemään sähköisillä laitteilla, ja niihin siirtyminen herättää aluksi tunteita. Valitettavasti on myös niin, että lähtötaso sähköisten välineiden suhteen ei ole ollut samalla viivalla kaikissa lukioissa ympäri Suomen, toteaa liiton puheenjohtaja Alvar Euro.
Svenska Yle kertoi aiemmin syksyllä, että monet opiskelijat ympäri Suomen ovat kokeneet, ettei heille ole opetettu riittävästi sähköisissä kokeissa tarvittavien ohjelmien käyttöä.
Euro kuitenkin korostaa, että yleisesti ottaen Suomen lukiolaisten liitto pitää ylioppilaskokeiden sähköistämistä hyvänä.
– Suunta on oikea, siihen suuntaan koko yhteiskunta on muutenkin menossa, eikä sitä vastaan kannata taistella, Euro sanoo.
Ei huolta, jos sisällöt ovat hallussa
Anni Määttää pärjääminen digiympäristössä ei huoleta.
– Kun on koko lukioajan pyöritellyt näitä samoja ohjelmia, niin kyllä ne aika tutuiksi tulevat, hän sanoo.
Joel Mattila, joka myös pänttää kemian kokeeseen, nyökyttelee vieressä.
– Ei se niin hirveän vaikeaa ole, kun aika yksinkertaisia ohjelmia kuitenkin käytetään: laskinta, muistiinpanovälineitä ja piirtelyohjelmia. Niitä kun pääseen muutaman kerran harjoittelemaan, niin kyllä se sitten sujuu, Mattila sanoo.
Monimutkaisten laskujen tekeminen tietokoneella kuitenkin vähän jännittää.
– Kun on tottunut, että jonkun kaavion vaikka voi kirjoittaa suoraan paperille, mutta koneen kanssa tarvitaan syvempää osaamista, että tietää, mitä nappuloita pitää painaa.
Rehtori uskoo lukiolaistensa pärjäävän uusien välineiden kanssa hyvin.
– Kovasti on tehty töitä ja olen ihan luottavainen, että opiskelijat kyllä pystyvät osaamisensa näyttämään, eikä homma kaadu niihin välineisiin, Moisala sanoo.
Myös Ylioppilastutkintolautakunnasta vakuutetaan, että kokelaat, joilla on sisällöt hallussa, pärjäävät kyllä.
– Jos osaa fysiikkaa ja kemiaa, niin kyllä pääsee ylioppilaaksi, projektipäällikkö Matti Lattu sanoo.
Hän huomauttaa, että niille opiskelijoille, jotka ovat tottuneet käyttämään digitaalisia välineitä, koeurakka itse asiassa helpottuu.
– Tietysti ne opiskelijat, jotka ovat tottuneet pyörittelemään kaavoja paperilla, joutuvat nyt sitten kirjoittamaan vastauksensa erikseen puhtaaksi koneelle.
Vinkkejä ylioppilaskirjoituksia varten sekä syksyn ylioppilaskokeiden vastausten ruodintaa Ylen Abitreenit -sivustolla.