Vesijärven kalakantaa hoidetaan jälleen mittavilla kalaistutuksilla. Järveen on laskettu 3 700 taimenen poikasta reilu viikko sitten. Taimenet ovat 2-vuotiaita ja niiden keskimitta on 26 senttimetriä. Kalat saavuttavat lakisääteisen alamitan eli 50 senttimetriä ensi vuoden aikana.

Nyt istutetut taimenet alkavat heti saalistaa kuoretta ravinnokseen, joten niillä on tärkeä rooli vesien hoidossa. Vesijärvellä on tiheä kuorekanta, joka kaipaa harventamista.

Istutuksista vastasi alkuvuodesta järjestäytynyt Vesijärven Petokalarahasto. Rahaston tavoitteena on suunnitella ja koordinoida Vesijärven petokalaistutuksia.

Rahoitus tulee muun muassa Vesijärven osakaskunnilta. Tälle vuodelle rahaston kokonaisbudjetti on 30 000 euroa. Taimenistutuksiin kului summasta kolmannes.

Tänä vuonna istutetaan vielä kuhaa ja ankeriasta

Vesijärven käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisen tason saavuttaminen petokalaistutuksissa edellyttäisi noin kaksinkertaista budjettia tähän vuoteen verrattuna. Rahaston neuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Puujalka pitää tavoitetta hyvänä tuleville vuosille.

– Kaikki osakaskunnat eivät vielä ehtineet tehdä päätöstään osallistumisesta petokalarahaston toimintaan tänä vuonna. Saadun palautteen perusteella on kuitenkin syytä olettaa, että ensi vuonnakäytössämme on suurempi istutusbudjetti.

Tänä vuonna petokalarahasto istuttaa vielä kuhaa Kajaan- ja Komonselälle. Ankeriasta puolestaan istutetaan Enon- ja Kajaanselälle. Istutukset jakautuvat sen mukaan, miltä alueilta rahoitukseen on osallistuttu.

Hovioikeus on lieventänyt tuomiota Hennalan vastaanottokeskuksen tuhopoltosta. Käräjäoikeus tuomitsi kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä tuhotyöstä miehen, joka sytytti vuodevaatteensa vastaanottokeskuksessa maaliskuussa 2017.

Mies vaati hovioikeudessa, että hänen katsottaisiin syyllistyneen vain tuhotyöhön. Hovioikeus päätyi lieventämään tuomiota, ja langetti syytetylle vuoden ja 10 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Hovioikeuden mukaan syyksi luettu rikos on vakava, mutta rikoksen vakavuus ei syytetyn tapauksessa edellytä vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Hovioikeus arvioi asiaa kokonaisuutena ja huomioi miehen terveydentilasta esitetyn selvityksen.

Puolustuksen mukaan syytetty oli ollut pitkään ja erityisesti tekohetkellä erittäin sekavassa mielentilassa.

Mies vangittiin maaliskuussa 2017 ja vapautettiin hovioikeuden päätöksellä viime toukokuussa. Hän on koeajalla kaksi vuotta. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen.

Heinäkuun alussa voimaan tuleva taksilain muutos on herättänyt ristiriitaisia tunteita kunnissa. Taksialaan liittyvä tiukka sääntely puretaan: jatkossa autojen ja kuljettajien määrää ei rajoiteta ja hinnoittelu on vapaata.

Lisäksi Kela-kyydit siirtyvät alueellisten kilpailutusten voittajien välitettäväksi. Autoilijat voivat saada Kela-kyydeistä pienemmän korvauksen kuin aiemmin.

Päijäthämäläisiltä taksiyrittäjiltä uudistus ei kiitosta saa, eräänkin hartolalaisen taksiyrittäjän mukaan on parempi olla kommentoimatta, koska muuten "tulisi painokelvotonta tekstiä."

Sysmäläisen taksiautoilijan mukaan asiakkailta on tullut paljon kysymyksiä ja niitä riittää yrittäjälläkin.

– Monet asiat ovat vielä kesken ja jo reilun viikon päästä homman pitäisi toimia täysillä, taksiyrittäjä ja Sysmän Taksit -yhdistyksen puheenjohtaja Antero Salminen tuskailee.

Takseille kesä on sesonkia, mutta monen muun pikkukunnan tapaan Kela-kyytien osuus on Sysmässäkin merkittävä.

– Kela-korvattavia ajoja on ollut reilusti yli puolet ajoista tähän asti, kertoo Antero Salminen.

Koulukyydit on Sysmässä keskitetty linja-autoyhtiölle.

Uusi välittäjä Kela-kyydityksiin

Kela kilpailutti keväällä Kela-korvattavien taksikuljetusten välittäjät.

Monella paikkakunnalla firma vaihtuu. Sopimukset on neuvoteltu uusiksi ja joillakin paikkakunnilla on ollut kapinahenkeä.

Päijät-Hämeessä uusi sopimusvälittäjä on Taksi Päijänne Oy. Yrittäjän mukaan koossa on viitisenkymmentä autoa eri puolilta aluetta. Taksit ovat suoraohjausjärjestelmässä ja ajavat vain Kela-kyytejä.

Mittarit menevät uusiksi ja mukana olevia takseja koulutetaan parhaillaan. Uuden, keskitetyn tilausnumeron kautta asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa ja välttyy korotetulta omavastuulta.

Tutut kuskit jatkossakin

Sysmässä ja Hartolassa takseilla on erillinen sopimus.

Niille ohjataan oman kunnan Kela-ajot ja päivystysvastuu jatkossakin, mutta autot voivat ottaa oheen muutakin ajoa.

– Meidän autot on niin sanottuja yliheittoautoja. Sysmässä on pitkät välimatkat ja kyllä siinä varmasti järjestelemistä riittää, mutta pyrimme hoitamaan homman kunnialla kotiin.

Kuskeille maksettavaan korvaukseen tulee muutoksia, muun muassa taksien odotuskorvaus poistuu.

Antero Salmisen mukaan se tarkoittaa sitä, että jos asiakkaan kanssa sovitaan paluukyydistä, odotusajaksi on löydyttävä muuta ajoa.

– Yhteen suuntaan ajo ei ole kannattavaa ja kun korvausta saa vain ajetuista kilometreistä, myös odotusajaksi olisi löydyttävä ajoa.

Sysmän taksien vakioasiakas Seppo Pelkonen on tyytyväinen, jos pääsee tutun taksin kyytiin jatkossakin.

– Hienoa jos näin on. Olen ajanut paljon poikain kyydissä ja ollut oikein tyytyväinen.

Yökyydille hintaa

Kilpailua sysmäläiset taksikuskit eivät pelkää, vaikka taksiluvan saa jatkossa aiempaa huomattavasti helpommin, kunhan tietyt kriteerit täyttyvät.

– Kilpailu kovenee varmasti enemmän taajamissa, Salminen uskoo.

Asiakkaan on hyvä muistaa, että taksit eivät jatkossa enää päivystä 24/7 -periaatteella Kela-kyytejä lukuun ottamatta.

Kotikyyti ravintolasta öiseen aikaan voi tulla kalliiksi ja hinta saattaa olla ihan muuta kuin tähän asti on totuttu.

Hintatietoinen osaa ennakoida matkansa ajankohdan ja sopia jo ennakkoon kyydille sopuhinnan.

Taksien sähköiset palvelusovellukset varmasti lisääntyvät, mutta Sysmässä asiakaskunta on iäkästä ja luottaa pitkälti peruspuhelimiin.

– Meillä ei ole käytössä sovelluksia ja jatkossakin tilaukset hoituvat varmasti perinteiseen malliin soittamalla. Mummoilla ei ole täällä juurikaan älykännyköitä, Antero Salminen naurahtaa.

Lue lisää: Joukko taksiautoilijoita yrittää kaataa yhtiön, joka valtasi ison siivun koko maan Kela-välityskyydeistä

Uusi taksilaki mullistaa pian kaiken, mutta miten? Kokosimme asiakkaalle 10 keskeisintä kysymystä ja vastaukset niihin

Poliisi tiedotti aiemmin tällä viikolla, että Kasakkamäentiellä Lahdessa oli ammuttu kerrostalon seinää maanantaiyönä. Tutkinnassa on selvinnyt, että tilanteessa on ammuttu konepistoolin sarjatulella kerrostalon ovella ollutta henkilöä.

Ampujaksi epäilty noin 30-vuotias lahtelaismies on otettu kiinni ja Päijät-Hämeen käräjäoikeus vangitsi hänet keskiviikkona tapon yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta epäiltynä.

Poliisi ei kuitenkaan tiedä, kuka on ollut ampumisen kohteena, sillä kukaan ei ole ilmoittautunut poliisille. Kun poliisi pääsi tapahtumapaikalle Kärpäsen kaupunginosaan muutamaa minuuttia ampumisen jälkeen, paikalta ei löytynyt verijälkiä tai ihmisiä. Poliisi uskoo, että ovella on ollut joku, sillä ovi on ollut avattuna eri kulmissa laukausten osuessa siihen, eikä ovi aukea ilman ihmistä.

Poliisi ei osaa arvioida teon motiiveja, sillä asianomistaja ei ole vielä tiedossa. Poliisilla on hallussaan turvakameran kuvaa, johon ampuminen tallentui.

Poliisi pyrkii selvittämään ampujan liikkeitä ja pyytää havaintoja ampujasta, jolla oli tekohetkellään huomiota herättävä paita, jonka etu- ja selkäpuolella oli tekstit "Yes you can".

Poliisi pyytää mahdollisia havaintoja ampujasta puhelimitse tai sähköpostitse pitkakestoinentutkinta.ph.hame@poliisi.fi.

Kuuden auton ketjukolarin raivaustyöt nelostiellä ovat päättyneet ja liikenne sujuu normaalisti.

Onnettomuus tapahtui alkuiltapäivästä 1,5 kilometriä Kujalan liittymästä etelään.

Kaksi autoista pystyi jatkamaan matkaansa, neljään tuli vaurioita ja ne hinattiin pois kolaripaikalta. Onnettomuuteen oli osallisina yhteensä 19 henkilöä. Heistä 2 henkilöä vietiin sairaalaan tarkistuttamaan vammojaan. Vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.

Liian pienillä turvaväleillä oli poliisin mukaan osuutta onnettomuuden syntymiseen.

Outi Rantanen oli tiistai-iltana menossa saunan jälkeen uimaan, kun mökkirannalla Asikkalassa sorsien omituiset äänet kiinnittävät hänen huomionsa.

Kun meteli ei ottanut loppuakseen, Rantanen souti vastarannalle, mistä äänet kantautuivat.

– Siellä oli sorsaemo hädissään. Rannassa oli vanha katiska, joka oli osittain vedessä.

Katiskaan oli päätynyt kahdeksan sorsanpoikasta. Neljä niistä oli jo kuollut. Loput eläintenhoitajana työskentelevä Rantanen noukki loukusta. Kaksi poikasta lähti emon perään saman tien.

– Siinä vedessä oli yksi ja se näytti siltä, että se hukkuu, ei jaksanut räpiköidä. Katselin sitä vähän aikaa, mutta se oli puolikuollut, ja se piti lopettaa.

Katiska näytti Rantasen mukaan hylätyltä ja rantaveteen unohtuneelta.

"Niitä unohtuu auki"

Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Joonas Rajala, kertoo, että vastaavia tapauksia tulee silloin tällöin vastaan.

– Näin voi käydä, jos katiska on liian matalalla.

Vaara on suuri varsinkin keväisin, kun haukia kalastetaan matalikoista.

Rajala muistuttaa, että katiskasta on tärkeää sulkea niin sanottu nielu silloin, kun pyydys on kotirannassa säilytyksessä.

– Niitä näkee kyllä, että niitä unohtuu auki, ja silloin sinne saattaa mennä esimerkiksi pikkulintuja.

Asikkalassa rannalle oli jäänyt vielä yksi terve poikanen, mutta emo viiletti jo kaukana. Outi Rantanen souti poikasen kanssa emon perään kaislikkoon.

– Ne olivat menneet kaislikkoon. Yritin hiljaa mennä veneellä ja tyrkätä kolmannen poikasen vielä mukaan. Katsoin vähän matkan päästä niin lopulta emo otti kaikki poikaset mahan alle lämpimään.

Sosiaalisessa mediassa Rantasen tarina on kerännyt huomiota.

– Ei tullut mieleenkään jättää niitä sinne katiskaan. Tämä oli ihmisen jättämä loukku, huolimattomuuttta. On ikävää, että sen takia käy tuolla tavalla.

Juhannuksen paluuliikenne on vilkkaimmillaan tänään iltapäivällä, arvioidaan valtakunnallisesta tieliikennekeskuksesta.

– Ei vielä ihan aamupäivällä mitään ruuhkaa ole. Mieluummin tuossa iltapäivällä 14-18 välillä varmaan on vilkkaimmillaan, kertoo liikennepäivystäjä Auli Aaltonen.

Paluuruuhkia vähentää se, että osa matkaajista jää nyt lomalle. Lisäksi luvassa oleva hyvä ajokeli saattaa venyttää monen paluuta myöhäisemmäksi.

Tampereen ja Lahden eteläpuolella on ruuhkaisinta noin kello 16–18, mutta esimerkiksi Oulun korkeudella moni lähtee kotimatkalle jo aamulla.

Pahimmat ruuhkapaikat ovat liikennepäivystäjä Auli Aaltosen mukaan samat kuin juhannuksen menoliikenteessäkin. Jonoihin kannattaa varautua ainakin Valtatie 9:llä Oriveden ja Tampereen välillä sekä Nelostiellä Jyväskylän ja Heinolan välillä.

Myös Viitostie Mikkelin ja Heinolan välillä sekä Kuutostie osuudella Kouvola–Helsinki voivat ruuhkautua.

Juhannuksen paluuliikenne alkoi vilkastua sunnuntaina kello 14 maissa. Tampereen tieliikennekeskuksen mukaan Etelä-Suomen teillä oli ruuhkaisinta noin kello 15 – 20 välillä. Autoja ohitti parhaimmillaan mittauspaikan 3 000 tunnissa ja paikoin nopeudet putosivat.

Jonoutumia syntyi iltapäivän ja illan mittaan muun muassa Jyväskylästä etelään Tampereelle tultaessa Alasjärven kohdalle sekä perinteisessä ruuhkapaikassa Pertunmaalla Kuortissa vitostiellä, jossa edettiin pahimmillaan kävelyvauhtia. Nopeudet alenivat myös nelos- ja kolmosteillä.

Iltakahdekselta paluuliikenne alkoi olla muutoin ohi, mutta Kuortin kohdalla matkateko oli edelleen hidasta.

– Kuortissa kymmenen kilometrin matkalla ajonopeus on parhaimmillaan 50-60 km tunnissa, mutta liikenne pysähtelee välillä, liikennepäivystäjä Jori Hilden kertoi.

Lue lisää:

”Mikä niitä kaahareita vaivaa?” Juhannuksen paluuliikenteessä vilkasta, pahoja turmia ei tiedossa

Juhannuksen paluuliikenne alkoi iltapäivällä normaalia sunnuntailiikennettä vilkkaampana.

Esimerkiksi nelostiellä Lahden eteläpuolella autovirta soljui liki katkeamattomana virtana moottoritien kummallakin kaistalla.

Kello kuudentoista tienoilla autojonot alkoivat sumppuuntua ja pumpata.

”Tällainen ruuhka on vielä siedettävissä”

Sysmästä kahden lapsensa ja puolisonsa kanssa paluumatkalla kotiin Helsinkiin ollut Hanna Sissala piti iltapäivän liikennemääriä vielä siedettävinä.

– Hollolan kohdalla oli ruuhkaa, mutta sitten helpotti.

Perhe piti ensimmäisen taukonsa Orimattilassa, reilun tunnin ajomatkan jälkeen.

– Oli ihanaa, kun lapset saivat juoksennella koko juhannuksen vapaana papan mökillä, luonnossa. Nyt automatka sujuu rattoisasti, raukeissa ja uneliaissa tunnelmissa, hän naurahtaa.

Myös espoolaisella Anna Hattulalla oli ruuhkasta sama tilannekuva.

– Lahden jälkeen vähän puuroutui, mutta sitten jono lähti vetämään.

”Mikä niitä kaahareita vaivaa?"

Helsinkiläinen Petri Lepistö ajoi nelostietä pohjoiseen, vastavirtaan.

– Kahdella täydellä kaistalla sieltä vastaan tullaan.

– Kaaharit pelottavat. Se on hurjaa menoa, kun ruuhkaisella moottoritiellä koukkaillaan ja ohitellaan. Mikä niitä vaivaa?

Lepistön kaverina ollut nuori mies, Jere Ahonen, ihmetteli aikuisten pyhäkiireitä.

– Kyllähän sinne sekaan mahtuu, mutta ohittaminen ei tuolla nyt onnistu turvallisesti.

Lue lisää:

Paluuliikenne rauhoittunut – vitostiellä Pertunmaalla Kuortin kohdalla edelleen jonoutumia

Suomessa on havahduttu vieraskasvilajien torjuntaan hitaasti. Haitalliset lajit ovat levinneet Etelä-Suomessa melko vapaasti ja moni ongelmakasvi on levinnyt maassa aina Etelä-Lappia myöten.

– Jättiputkea vastaan on taisteltu jo 15 vuotta, mutta käytännöt vaihtelevat edelleen kunnittain. On kuntia, joissa esimerkiksi ei ole selkeästi määritelty, kenen vastuulla vieraskasvilajien torjunta on, kertoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen Ympäristökeskuksesta.

Leviämistä on saatu hillittyä, mutta torjuntatyö on usein hoidettu määräaikaishankkeina ja talkoo- tai vapaaehtoistyönä, joten pitkäaikainen seuranta on puuttunut, eikä torjuntaan ole sitouduttu useaksi vuodeksi.

– Jättiputken lisäksi täällä on useita vieraskasvilajeja, joiden torjuntaan ei ole kiinnitetty paljoa huomiota. Tällainen on esimerkiksi lupiini, jonka torjuntaan ei aina kiinnitetä huomiota, sillä siihen on vuosikymmenten saatossa totuttu. Lupiini ei myöskään ole myrkyllinen, joten sitä ei koeta sillä lailla haitalliseksi, sanoo Ryttäri.

Lahdessa kaupunki hävittää vieraslajeja järjestelmällisesti, mutta esimerkiksi naapurikunnassa Orimattilassa jättiputket hävitetään vain kaupungin mailta. Lahden kaupunki on budjetonut torjuntatyöhön tälle vuodelle 20 000 euroa.

– Tämä näyttää tällaiselta viattomalta pikkurääpäleeltä, mutta loppukesästä se on jo parimetrinen jätti, kertoo Lahden kaupungin metsäasiantuntija Markus Niemelä, esitellessään tämän kevään jättipalsamin taimia.

Jättimäiset vieraskasvilajit ovat vitsaus, joka on päässyt Lahdessa paisumaan häkellyttäviin mittasuhteisiin.

– Lahden alueelta löytyy esimerkiksi 250 jättiputkiesiintymää ja jättipalsami on vallannut reilusti yli 200 hehtaarin kokoisen maa-alueen, luettelee Niemelä.

Torjuntatyötä on tehty jo muutaman vuoden ajan ja Niemelä on toiveikas jättiputken hävittämisen suhteen.

– Käymme kaikki jättiputkihavainnot läpi ja pyrimme hävittämään esiintymät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on hyvin tärkeää, sillä pieni esiintymä on luonnollisesti helpompi hävittää kuin iso.

Suunnitelmallisuudesta kertoo se, että kaupunki hävittää kaikki alueeltaan löytyvät esiintymät – myös yksityisalueilta. Näin voidaan varmistua siitä, että työ tehdään turvallisesti ja kasvien jäännökset hävitetään asianmukaisesti.

– Kannattaa muistaa, että jättiputki on myrkyllinen kasvi, joka voi aiheuttaa vakavia vammoja. Käytän aina suojavarusteita hävittäessäni niitä ja kehotan suhtautumaan siihen vakavasti, sanoo torjuntatöitä tekevä yrittäjä Miia Korhonen.

Jättipalsami ja jättitatar leviävät puutarhoista

Sen sijaan Himalajalta kotoisin olevan jättipalsamin torjuntatyö on aloitettu vasta hiljan. Kasvi leviää hyvin aggressiivisesti ja peittää Suomessa laajoja alueita.

– Tämän torjuntatyö alkoi vasta hiljattain, siksi sitä on niin paljon. Jättipalsamin juuret ovat onneksi pinnassa, joten se on helppo kitkeä, kertoo yrittäjä Korhonen.

Jättitatar, joka tunnetaan myös sahalinintatarina, on puolestaan kasvi, jonka juuret ovat syvällä ja sen hävittäminen vaatii enemmän työtä.

– Maavarret voivat olla pitkiä, jopa 20 metriä pitkiä ja ne saattavat olla jopa kahden metrin syvyydessä. Tämän torjunnassa voidaan joutua käyttämään jopa kaivinkonetta.

Jättitatarin kanssa pitää olla tarkkana, sillä pienikin juuren pala riittää uuden kasvun alkuun. Sitkeänä kasvina se puskee asvaltinkin läpi, joten sen kohdalla saatetaan joutua käyttämään kemiallista torjuntaa.

Jättikasveja hävitetään käsivoimin

Kasvien hävitystyö on hidasta ja aikaa vievää, sillä sitä tehdään pääosin käsivoimin, ilman myrkkyjä.

– Näitä kasvaa monesti pihoilla ja muutenkin asutuksen lähellä. Emme voi käyttää myrkkyjä joka paikassa siitä syystä, että niiden ympäristövaikutuksia ei tunneta riittävästi, kertoo metsäasiantuntija Niemelä Lahden kaupungilta.

Jokainen kasvi vaatii omat keinonsa ja kullekin kasville paras menetelmä löytyy, kun tuntee kasvin ominaisuudet, kertoo Korhonen.

– Ne kasvit, joiden juuret ovat lähellä maan pintaa, voidaan hävittää kitkemällä. Mikäli juuret ovat syvemmällä, ne joudutaan kaivamaan esiin ja esimerkiksi jättitatarin kohdalla voidaan joutua turvautumaan kaivinkoneeseen.

Torjuntatyötä riittää ja siihen pitää sitoutua

Pelkkä kasvin hävittäminen ei yleensä riitä vieraskasvilajien hävittämiseksi, vaan myös kasvijätöksistä täytyy huolehtia asianmukaisesti. Tästä syystä Lahdessa asiaa on ryhdytty hoitamaan ammattimaisesti.

– Moni paljon työtä aiheuttanut vieraskasviesiintymä on saanut alkunsa juuri siitä, että kasvijätöksiä on viety ilman lupaa kaupungin metsiin, muistuttaa Niemelä Lahden kaupungilta.

– Vieraskasvilajiongelma ei helpoteta sillä, että kasvinjäännökset kipataan tien toiselle puolelle. Tässä on kyse sitkeistä lajeista, jotka ovat kehittyneet selviämään vaikeissakin oloissa. Joidenkin ongelmakasvien siemenet saattavat esimerkiksi selvitä polttamisestakin, mikäli ei huolehdita siitä, että lämpötila nousee riittävän korkeaksi, painottaa Ympäristökeskuksen Terhi Ryttäri.

Lahdessa oli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ampumävälikohtaus, jossa yksi henkilö loukkaantui lievästi.

Poliisille tuli sivullisilta ilmoitus ammuskelusta keskustassa Malskin alueella. Ulkona tapahtuneessa ammuskelussa loukkaantui yksi henkilö. Poliisin mukaan hän loukkaantui lievästi.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan välikohtauksessa olisi ammuttu poliisia kohti.

– Tällainen epäily on olemassa, sanoo tutkinnanjohtaja Ville Hahl.

Paikalle meni useita partiota, ja poliisi lähti epäillyn ampujan perään. Poliisi sai hänet kiinni keskustassa. Parikymppisellä ulkopaikkakuntalaisella miehellä oli kiinni otettaessa käsiase mukanaan.

Poliisi tutkii, mitä välikohtauksessa tapahtui. Poliisioperaatiosta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat verkkosivuillaan.

Lahden viimeöisen ampumavälikohtauksen epäilty ampui poliiseja kohti piiritystilanteessa. 22-vuotiaan, ulkopaikkakuntalaisen miehen epäillään ampuneen yhtä ihmistä Lahden keskustassa, Malskin alueella viime yönä. Uhri loukkaantui lievästi.

Mies ampui käsiasellaan myös poliiseja kohti, mutta poliisit eivät loukkaantuneet. Poliisi ei käyttänyt asetta piiritystilanteessa.

Poliisille tuli maanantaina puolen yön jälkeen sivullisilta ilmoitus ammuskelusta keskustassa Malskin alueella. Paikalle lähetettiin useita poliisipartioita. Poliisi piiritti miestä useita tunteja, kunnes tämä antautui käskyttämisen jälkeen aamuviideltä.

Epäillyltä takavarikoitiin pieni määrä huumeita. Mies on syyllistynyt aiemmin väkivalta- ja huumerikoksiin. Tekoa tutkitaan kahtena murhan yrityksenä, tapon yrityksenä, ampuma-aserikoksena ja huumausainerikoksena.

Poliisi pyytää yleisöltä havaintoja tapahtumista.

Poliisin käsityksen mukaan tapahtumalla ei ole yhteyttä viikko sitten tapahtuneeseen ampumavälikohtaukseen Lahden Kärpäsessä.

Käräjäoikeus on tuominnut kattoremontteja myyneen yrityksen toimitusjohtajan ehdolliseen vankeuteen petoksista. Yritys myi yksityishenkilöille kattoremontteja, mutta niitä ei koskaan toteutettu. Toimitusjohtaja laati toteuttamatta jätetyistä urakoista tekaistuja luottohakemuksia asiakkaiden nimissä.

Esimerkiksi yhdessä tapauksessa pariskunta teki yrityksen kanssa urakkasopimuksen kattoremontista 19 500 euron hintaan. Toimitusjohtaja teki pariskunnan nimissä hakemuksen joustorahoituksesta koskien samansuuruista lainaa ilman heidän suostumustaan.

Lisäksi hän allekirjoitti parin nimissä työn vastaanottokuittauksen, jonka avulla hän uskotteli, että urakka oli valmistunut. Asia käsiteltiin menettelyllä, jossa syytetty tunnusti tekonsa ja syyttäjä teki käräjäoikeudelle esityksen tuomiosta.

Osa petoksen kohteeksi joutuneista maksoi osan remonteista, mutta työt olivat jääneet kesken tai kokonaan aloittamatta.

Yli 30 petettyä

Käräjäoikeus päätyi antamaan esityksenmukaisen tuomion. Miehelle langetettiin vuoden ja kymmenen kuukauden mittainen ehdollinen vankeusrangaistus.

Asianomistajina jutussa oli kaikkiaan 34 ihmistä ja Nordea Rahoitus Suomi. Suurin osa petoksista ja törkeistä petoksista tehtiin Heinolassa, mutta huijatuiksi tuli useita talonomistajia myös muualla maakunnassa ja Suomessa.

Mies tehtaili petollisia sopimuksia vuonna 2015.

Poliisi ei ole vielä päässyt kuulemaan nuorta miestä, jonka epäillään ammuskelleen käsiaseella Lahden keskustassa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Poliisin mukaan epäilty on ollut vielä liian sekava kuultavaksi.

Poliisi sai ilmoituksen ammuskelun äänistä Malskin alueella. Miehen epäillään myös ampuneen poliiseja kohti piiritystilanteessa.

Poliisi vahvistaa tiedotteessaan, että loukkaantuneen sivullisen vamma aiheutettiin ampumalla. Vamma ei ole hengenvaarallinen.

Epäillyllä oli kiinni otettaessa hallussaan kaksi käsiasetta.

Poliisi esittää epäiltyä vangittavaksi tällä viikolla.

Kimolan kanavan rakentaminen alkaa heinäkuussa. Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kanavan 5,2 miljoonan euron lisärahoituksen. Lisätalousarvio tulee voimaan heinäkuun alussa, jonka jälkeen Liikennevirasto voi käynnistää rakennustyöt. Lisärahan tarve johtuu siitä, että kanavan kunnostuskustannukset kohosivat arvioitua suuremmiksi.

Kunnostustyöt maksavat yhteensä 20,8 miljoonaa euroa, josta valtio rahoittaa kaksi kolmasosaa ja alueen kunnat kolmasosan.

Kimolan kanava on Pohjois-Kymenlaaksossa Kymijoen vesistössä sijaitseva uittokanava. Rakennustöiden tavoitteena on muuttaa Konninveden ja Iitin Pyhäjärven välinen uittokanava veneilykäyttöön.

Hankkeessa ruopataan ja levennetään nykyinen kanava. Lisäksi kanavaan tehdään veneliikenteen vaatimat eroosiosuojaukset. Nykyinen nippunosturi puretaan ja paikalle rakennetaan venesulku, jonka sulkukorkeus on 12 metriä. Kanavan ylittävät Kimolan silta ja Taipaleen yksityissilta uusitaan.

Kanava valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Kanava jää valmistuttuaan Kouvolan kaupungin omistukseen.

Lahtelainen Riina Puusaari, 35, arvostaa mökkeilyssä sitä, että se tarjoaa monelle kaupunkilaiselle henkireiän. Samalla pidetään yllä luontoyhteyttä. Kaupungissa asuva autoton Puusaari kuitenkin pärjää hyvin ilman omaa mökkiä.

– Mökkeily ei ole minulle mitenkään pakollinen asia. Käyn toki mielelläni kylässä ystävieni mökeillä vaikka pidennetyllä viikonlopulla, jos kutsu käy.

Puusaaren lapsuuteenkaan ei kuulunut oma mökki, vaan silloin tuli tutuksi perheen kanssa toteutettu vuokramökkeily.

– Vuokramökin hyvä puoli on se, että ei tarvitse aina olla samassa paikassa.

Työläät halkotalkoot, haisevan puuceen tyhjennys tai pitkäpiimäinen laiturin kunnostus inisevän itikkalauman keskellä ei kaikkia innosta. Lahden Vihreiden puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Riina Puusaari on esimerkki uusista sukupolvista, jotka vierastavat ajatusta mökistä työleirinä.

Tyhjä mökki peruslämmöllä

Puoli miljoonaa kesämökkiä ei kuitenkaan valehtele. Olemme Euroopan mökkihulluinta kansaa, kertoi Yle hiljattain. Innostus tarkoittaa myös tavallista suurempaa hiilijalanjälkeä – ellei mökkeily korvaa esimerkiksi ulkomaanmatkailua ympäristöä kuormittavine lentämisineen.

Mökille reissaamiseen menee bensaa ja määränpäässä käytetään sähköä ja vettä. Samalla tuotetaan jätettä, mikä olisi syytä lajitella oikein. Mökin päärakennnuksen jätevedet heitettiin tai johdettiin pihalle tai metsään 32 prosentissa mökeistä, käy ilmi Maa- ja metsätalousministeriön mökkibarometristä 2016.

Puhumattakaan talvikaudesta, jolloin tyhjällä mökillä saatetaan pitää peruslämpöä, jotta laitteet ja vesijohdot pysyvät kunnossa.

Nykyaikaisen ihmisen vaatimustaso on noussut, joten mökki voi olla niin sanottu kakkosasunto suihkuineen, pakastimineen, astianpesukoneineen ja pyykkikoneineen. Samaan aikaan mökin käyttöaste voi olla varsin pieni, vaikkakin keskimäärin suomalainen käyttää mökkiä 79 vuorokautta vuoden aikana.

Mökin käyttöaste näyttäisi olevan mökkibarometrin mukaan suurinta Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Vähäisintä mökin käyttö on ollut Etelä-Pohjanmaalla.

Vuokramökin hyvä puoli on se, että ei tarvitse aina olla samassa paikassa. Riina Puusaari

Vapaa-ajan asunnoista 42 prosentissa on päälämmönlähteenä sähkö, käy ilmi Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tilastosta. Tieto perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi noin 4 000 suomalaista.

Mökkien sähkönkulutus on kasvanut viime vuosina.

– Yhä useammassa vapaa-ajan asunnossa on peruslämpö päällä, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Virve Rouhiainen.

Mökkibarometri kertoo, että 32 prosenttia pitää peruslämpöä eli sähkölämmitystä talvikaudella.

Yhteiskäyttöauto, aurinkopaneeli ja kuivanapitolämmitys

Mökkiläiselläkin on mahdollisuus parantaa ekologisuuttaan. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa nähdään, että mökkien talviaikainen lämmitys olisi syytä nostaa keskusteluun.

Valitsemalla kuivanapitolämmityksen sähkölämmitteiseen mökkiin voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa 26 prosenttia vuodessa. Suomen noin puolta miljoonaa mökkiä lämmitetään Sitran mukaan tarpeettoman paljon, vaikka vain 3–5 astetta ulkoilmaa lämpimämpi kuivanapitolämmitys riittäisi hyvin.

Vaihtamalla peruslämmityksen kuivanapitolämmityksen säästö on jopa useita satoja euroja. Etäohjauksella voi napsauttaa lämmöt päälle mökille suunnatessa.

– Miksei mökillä voisi viivähtää samalla hieman pidempään. Se vähentää ylimääräistä reissailua, vinkkaa Kestävä arki -projektin asiantuntija Lotta Toivonen Sitrasta.

Mökillä on mahdollista viljellä tai kerätä syötävää luonnosta, mikä tukee ekologisuutta ja vahvistaa ihmisen luontosuhdetta. Kulkemistapaakin on mahdollista miettiä mökin sijainnista riippuen.

– Voisiko harkita yhteiskäyttöautoa tai vuokra-autoa vai sujuisiko edes osa matkasta julkisilla kulkuneuvoilla?

Energiatehokkuudesta ohjeistava valtionyhtiö Motiva on laatinut helppolukuisien mökkeilijän oppaan, jossa annetaan vinkkejä loma-asumisen energiatehokkuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Ohjeissa kerrotaan muun muassa ovien ja ikkunoiden tiivistämisestä, energiatehokkaasta valaistuksesta ja ilmalämpöpumpun järkevästä käytöstä.

Vaikka vapaa-ajan asuntojen sähkönkulutus onkin lisääntynyt, on aurinkopaneelin suosio nousussa. Joka kymmenennellä kesämökillä on jo aurinkopaneeli, kun omakotitaloista paneeleja on yhdellä sadasta. Moni käyttää valaistuksessa nykyaikaisia ledlamppuja, energiansäästölamppuja tai ekohalogeeneja.

Lahtelaisella Riina Puusaarella on ajatus niille mökeille, jotka seisovat paljon tyhjillään.

– Voisiko rakennuksia vuokrata, koska vuokratulot kattaisivat mökistä aiheutuvia kuluja? Tai sitten mökkiä käyttäisivät oman itsen lisäksi vaikka lähisukulaiset. Kunnon pelisäännöt ja ajanvaraukset, niin ei tulisi riitoja.

Heinolan kesäteatterissa on törmätty ikävään ongelmaan lippujen myynnissä. Netissä toimiva sveitsiläinen tapahtumalippujen jälleenmyyntisivusto Viagogo välittää teatterin lippuja katsojille, mutta hinnat ovat pilvissä.

Kaupungin tapahtumatuottaja Ossi Arvela sanoo, että ongelmat huomattiin heti esityskauden alkaessa. Arvelan mukaan teatterilla alettiin ihmetellä, miksi ihmiset kuvittelivat esitysten olevan loppuunmyytyjä tai lippuhintojen poikkeavan ilmoitetusta.

– Pienen selvittelyn jälkeen kävi ilmi, että asiakkaat ovat päätyneet hakukoneiden kautta kyseisen firman sivuillle.

Viagogon sivustolla lippuja myydään tapahtumiin tuplahinnalla ja vieläkin kalliimmalla. Lisäksi sivusto saattaa ilmoittaa, että näytös on loppuunmyyty, vaikka lippuja olisi todellisuudessa saatavilla.

Sama firma riesana jalkapallon MM-kisoissa

Arvelaa harmittaa etenkin se, että syyttävä sormi osoittaa teatteria, vaikka sillä ei ole sivuston kanssa mitään tekemistä. Asiakas ei välttämättä tiedä olevansa ulkopuolisen toimijan sivulla ja kaikista huonoista kokemuksista ja epäselvyyksistä syytetään järjestäjää.

Sveitsiin rekisteröity, netissä lippukauppaa harjoittava Viagogo on häirinnyt tapahtumajärjestäjiä ympäri maailmaa. Suomessa aiemmin samasta ongelmasta on ilmoittanut muun muassa Oulu Sinfonia. Myös monien artistien keikoille ja urheilutapahtumiin lippuja on myyty palvelun kautta todella kovilla hinnoilla.

Viagogo on ollut esillä myös parhaillaan Venäjällä pelattavien jalkapallon MM-kisojen yhteydessä. Kansainväinen jalkapalloliitto Fifa on tehnyt yrityksestä rikosilmoituksen ja varoittanut ostamasta lippuja kisoihin ulkopuolisilta välittäjiltä.

Fifa kertoo saaneensa useilta yksityishenkilöiltä ja kuluttajaien turvallisuudesta huolehtivilta yrityksiltä ilmoituksia, joissa viitataan Viagogon harjoittamaan epäselvään ja harhaanjohtavaan liiketoimintaan.

Heinolassa harkitaan toimenpiteitä

Arvelan mukaan Viagogon aiheuttamien ongelmien taloudellisia vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida.

– Olemme ryhtyneet selvittämään, mihin toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä. Kesän aikana meillä käy yli 20 000 katsojaa, joten suhtaudumme lipunmyyntimme häiriötekijään erittäin vakavasti.

Heinolan kesäteatterin esityskausi jatkuu heinäkuun lopulle saakka. Teatterin virallinen lipunmyyntikumppani on Lippupiste.

Heinolan kesäteatteri esittää tänä kesänä näytelmää Kunnon komedia. Sen on ohjannut Pertti Sveholm ja rooleissa nähdään Risto Kaskilahti, Jonna Järnefelt, Jaana Saarinen, Pihla Penttinen, Anu Sinisalo, Jari Pehkonen ja Taisto Oksanen.

Panimon lahjoittaman olutlaatikon julkinen esittely eduskunnan käytävillä täyttää päättäjän asianmukaisen toiminnan kriteerit. Sinisen tulevaisuuden kansanedustaja ja puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kantoi Hartwallilta saamaansa 24 oluttölkin laatikkoa eduskunnassa tiistaina, kertoi Ilta-Sanomat tuoreeltaan.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoo, että olutlaatikon vastaanottaminen on hyväksyttävää niin lahjaohjesäännön mukaan kuin muutenkin.

– Kyseessä on kotimainen elintarvike, eikä lahjoitus ole lähelläkään 400 euron ilmoitusvelvollisuuden rajaa. Aika riski äijä pitäisi olla, jos pystyisi kantamaan satojen eurojen arvosta olutta omin voimin.

Lahjaohjesäännössä todetaan seuraavaa:

"Kansanedustajan eduskunnan virallisena edustajana vastaanottamat yli 400 euron arvoiset lahjaesineet ovat eduskunnan omaisuutta. Ne on ilmoitettava keskuskanslian ylläpitämään rekisteriin ja luovutettava eduskunnan kokoelmiin, ellei niiden säilyttämisestä esimerkiksi valiokuntahuoneessa tai edustajan työhuoneessa sovita eduskunnan taide-, sisustus- ja museoasioista vastaavan eduskunnan intendentin kanssa.

Edustaja voi tehdä kansliatoimikunnalle anomuksen lahjan lunastamisesta itselleen. Kansliatoimikunta päättää anomuksen hyväksymisestä ja lunastushinnasta. "

Myöskään poliitikolta edellytettävä arvovalta ei ollut Rauhion mukaan vaarassa, vaikka päättäjän käsissä oli alkoholijuomia.

– Päinvastoin. Mielestäni on ymmärrettävää, positiivista ja jopa kannatettavaa, että kansanedustaja ymmärtää suomalaista elinkeinotoimintaa. Tämä ei ollut ongelmallista kansanedustajan arvovallan kannalta.

Laatikossa oli 5,3-prosenttista olutta.

Futisottelun kyytipoikana

Kansanedustaja Simon Elo ottaa tapauksen kesäisellä huumorilla.

– Join laatikosta muutaman oluen, kun seurasin jalkapallon MM-kisoja. Harmi vain, että suosikkini Islanti hävisi Kroatialle.

Elon mielestä olutlaatikon vastaanottaminen sopi hyvin soten etenemisen juhlistamiseen.

– Sain laatikon jo pari viikkoa sitten sitä pyytämättä. Olin juuri kantamassa sitä pois työhuoneestani, kun paikalle sattui toimittajia ja kuvaajia.

Jos eduskunta ei olisi käsitellyt sotea vaan vaikkapa alkoholilakia, Elo olisi toiminut asiassa toisin.

– Siinä tapauksessa olisi ollut poliittisesti erilainen tilanne. En olisi ollut niin kepeällä mielellä asian suhteen.

Elo kertoo saaneensa kielteistä kansalaispalautetta olutlaatikon vastaanottamisesta lahjuksena.

Hartwallille tavallista suhdetoimintaa

Hartwallista todetaan, että lahjoitukset ovat heille tavallinen tapa lähestyä yhteistyökumppaneita. Lahden tehtaalta lähtee yhtiön mukaan perinteisesti kesäjuomia moneen paikkaan ja hyvin erilaisille tahoille.

– Sponsoroimme tapahtumia ja lähetämme juomia monenlaisille yhteistyökumppaneille. Mukana on myös muutamia päättäjiä eri aloilta. Se on meidän tapamme toivottaa hyvää kesää. Vaikuttajien suuntaan muistutamme alan olemassaolosta, paljastaa viestintäpäällikkö Elina Lehmusto.

Mielestäni on ymmärrettävää, positiivista ja jopa kannatettavaa, että kansanedustaja ymmärtää suomalaista elinkeinotoimintaa. Pertti Rauhio

Lahjoituksen määrästä ilmoittaminen on kansanedustaja Simon Elolle tuttua puuhaa. Elo nostaa esille kansanedustajien delegaation tutustumismatkan Taiwaniin vuonna 2016.

Taiwanin hallitus kustansi lento- ja majoituskuluja 2 000 eurolla.

– Matka oli Taiwanin hallituksen pr-työtä länsimaisille poliitikoille. Tämän koko ajan tiedostimme.

Tavallisimmin 400 euron ilmoitusvelvollisuus ylittyy eduskunnassa, kun poliitikko vastaanottaa hotelli- ja pääsylippukokonaisuuden.

– Kansainväliset valtuuskunnat tuovat usein mukanaan muistoesineitä poliitikoille, mutta silloin harvemmin tuo 400 euron raja ylittyy, kertoo hallintojohtaja Pertti Rauhio.

Tuontimarjoja kotimaisena myyvät huijarit ovat yleinen riesa etenkin mansikkabisneksessä. Ilmiölle on nyt kuitenkin olemassa tehokas vastalääke.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskus Luken koostaman tietokannan avulla pystytään lähes pomminvarmasti erottamaan kotimainen mansikka ulkomaisesta.

Tietokanta toimii työkaluna. Tänä kesänä sillä käräytetään väärennettyjen mansikoiden myyjiä keräämällä näytteitä toreilta ympäri Suomen.

Näytteiden ottamisesta vastaavat kuntien ja kaupunkien elintarviketarkastajat.

"Sen kuin vaihdoit laatikkoa ja se oli siinä"

Hankkeesta on ollut konkreettista hyötyä jo ennen kuin pistotarkastukset aloitettiin. Kun tekniikasta uutisoitiin viime kesänä Suomessa, huomattiin toreilla mielenkiintoinen ilmiö.

– Seuraavana päivänä myynnissä olikin huomattava osa espanjalaista ja ruotsalaista mansikkaa kotimaisen rinnalla, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki.

Saman ilmiön huomasi myös Eviran tutkimusyksikön johtaja Janne Nieminen.

– On tällä ollut vaikutusta. Väärentäjän riski on kasvanut. Aiemmin se oli helppoa, sen kuin vaihdoit laatikkoa ja se oli siinä. Voitotkin olivat kohtuullisen isoja.

Sekä kotimaiset viljelijät että myyjät ovat ottaneet hankkeen iloisina vastaan.

– Viljelijä on tietenkin kiinnostunut siitä, että hänen varmasti kotimainen mansikkansa kilpailee omassa sarjassaan. Ulkomaalainen mansikka saa olla vieressä, mutta rehdisti ulkomaalaisena, Miika Ilomäki sanoo.

Mansikanväärentäjät polkevat myös kuluttajan oikeuksia. Ilomäen mukaan kotimaiseksi väitetyissä ulkomaisissa marjoissa on vaarana, ettei ostaja tiedä, onko tuotteesta hänelle haittaa.

Ruotsissa tutkimuksia käytetty oikeudessa

Eviran ja Luken rakentaman tietokannan koostaminen alkoi viime kesänä jakamalla Manner-Suomi viiteenkymmeneen samankokoiseen ruutuun. Jokaisen ruudun sisältä haettiin näytteitä vähintään yhdeltä mansikkatilalta.

Tänä kesänä kantaa täydennetään, ja Ahvenanmaankin mansikasta on jo kerätty näytteitä.

– Tietokannan avulla näemme suomalaisen mansikan profiilin. Jos mansikka poikkeaa siitä, se ei ole kotimainen, Janne Nieminen Evirasta selittää.

Ruotsissa vastaavaa tekniikkaa hyödynnetään jo aktiivisesti, ja sitä on käytetty EU:n alueella oikeustapauksissa.

Mansikan kauppaketjut voivat olla pitkiä, ja ennen isotooppitekniikkaa marjojen alkuperästä oli vaikea saada luotettavaa tietoa. Menetelmää laajennetaan tulevaisuudessa muihinkin tuotteisiin, esimerkiksi lihaan.

Janne Niemisen mukaan mansikkatutkimus onkin vain osa isompaa kuvaa.

– Puhutaan ruokajärjestelmästä, johon kuuluu tuotteiden alkuperän tietäminen. Silloin järjestelmä pysyy eheänä. Jos tuote on jostain muualta kuin sanotaan, ei riskiarvio enää toimi yhtä hyvin.

Väärennettyjä mansikoita seulovassa hankkeessa ovat mukana Luken ja Eviran lisäksi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Kehitysyhtiö Savogrow Oy:n Marjaosaamiskeskus ja Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys.

Hankkeen rahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö sekä marjanviljelijäyhdistykset ja marjaelinkeinon edustajat.

Ketjut helähtävät, kun Casper Ahosen heittämä frisbee osuu koriin. Osumia on viime aikoina riittänyt, sillä 15-vuotias Ahonen voitti muutama viikko sitten parifrisbeen Suomen mestaruuden omassa ikäluokassaan.

Padasjokelainen Ahonen hurahti frisbeegolfiin kolme vuotta sitten ja seura perustettiin saman tien, sillä paikkakunnalta löytyi myös muita innostuneita.

Seuran myötä Padasjoelle saatiin myös oma rata, joka palvelee samalla kaikkia kuntalaisia, sillä frisbeegolf on kaikille sopivaa kuntoliikuntaa.

Padasjoen rata noudattaa Suomessa yleistä muotoa eli se on rakennettu metsään, jossa kulkee myös kuntopolku.

– Nämä ovat yleensä kolmesta viiteen kilometriä pitkiä ja 18-reikäisiä. Tämä on aika haastava rata, koska puita riittää, kuvailee Ahonen.

Suomi on frisbeegolfin suurmaa

Frisbeegolfin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Laji saapui Suomeen 1980-luvulla ja nyt seuroja on jo yli 110. Harrastajia on noin 200 000, arvioi Suomen Frisbeegolfliiton puheenjohtaja Ari Penttala.

Seuroja löytyy aivan eteläisimmästä Suomesta Lappia myöten. Esimerkiksi Päijät-Hämeestä löytyy viisi seuraa.

Lajin suosion kasvaessa myös harrastajien taidot ovat kehittyneet kansainvälisestikin vertaillen.

– Suomi on tällä hetkellä Euroopan ykkösmaa monellakin mittarilla katsottuna. Suomesta löytyy esimerkiksi puolet koko Euroopan lisenssipelaajista. Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi häviää ainoastaan USA:lle, kertoo Penttala.

Lajin kasvaessa on kiinnitetty huomiota myös kansainväliseen menestykseen.

– Suomessa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa saatu maajoukkuevalmentaja. Voi olla, että ensimmäisenä maailmassa, arvioi Penttala.

Lähellä lumilautailijoiden meininkiä

Frisbeegolfin luonteeseen kuuluu se, etteivät kaikki harrastajat halua liittyä seuraan, rekisteröityä ja kilpailla. Osalle harrastajista riittää se, että on hyvä kaveripiiri, jonka kanssa pidetään hauskaa.

– Ollaan aika lähellä lumilautailijoiden meininkiä eli ei tarvita valmentajia tai opettajia, vaan kaverit neuvovat. Monessa lajissa tähtäin on kilpailemisessa, mutta tässä monille on tärkeintä hauskanpito, eikä perinteinen seuraan sitoutuminen, tähdentää Penttala.

Tavoitteellisiakin harrastajia löytyy, sillä Suomi on menestynyt erittäin hyvin esimerkiksi juuri EM-kisoissa, jotka viimeksi järjestettiin Oulussa 2016. Suomi osoitti siellä olevansa Euroopan ykkösmaa.

– Miesten ja naisten mestaruudet saatiin silloin Suomeen ja muutenkin menestys oli erittäin hyvä. Elokuussa meiltä lähtee 26-henkinen joukkue Kroatian EM-kisoihin ja odotukset ovat korkealla.

Suomen asemasta kertoo sekin, että Sipoossa on parhaillaan menossa Euroopan suurimmaksi kasvanut Tyyni-frisbeegolfturnaus.

Radan edullisuus edistää lajin kasvua

Frisbeegolfratojen määrä on yli kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Määrä on kasvanut 50:stä 640:een, eikä

– Kenttiä rakentavat kaupalliset toimijat kiihdyttivät kasvua ja kunnissa huomattiin, että frisbeegolfradan rakentaminen on edullinen tapa parantaa kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia, selvittää Penttala.

Täysimittaisen, kilpailukelpoisen radan saa rakennettua jopa 20 000 eurolla, mikä on vähän verrattuna esimerkiksi jalkapallokentän rakentamiseen, puhumattakaan jää- tai uimahallista.

– Tarvitaan noin 15 hehtaarin maa-alue, jotta väylät voidaan suunnitella turvallisiksi. Sitten rakennetaan tiiauspaikat ja kaivetaan korien jalustat maahan. Frisbeegolfrata soveltuu ympärivuotiseen käyttöön, muistuttaa Penttala.

Kenttiä tarvitaan edelleen koko ajan lisää, sillä nyt suosituimpien kenttien ruuhkaisuus rajoittaa lajin kasvua.

Seuraavaksi ammattilaistähtiä?

Padasjokelainen Casper Ahonen voisi harkita ammattilaiseksi ryhtymistä, jos mahdollisuus aukenee. Pelkästään frisbeegolfin pelaamisella elantonsa tienaavia ei Suomesssa vielä tällä hetkellä ole.

– On joitain pelaajia, jotka tienaavat osan elannostaan pelaamalla ja sitten on sellaisia, jotka ovat muuten töissä lajin parissa, selvittää Penttala.

Menestyvä ammattilainen voisi tuoda frisbeegolfille lisää näkyvyyttä esimerkiksi televisiossa. Oulun 2016 EM-kisoja näytettiin jo televisiossa ja palaute oli hyvää.

– Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Laji kasvaa ja se tunnetaan aina vain paremmin ja paremmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole enää tarvinnut selitellä, että minkälaisesta lajista on kyse, myhäilee Penttala.