Ei mulkeroille. Näin mainostaa Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT itseään uusille opiskelijoille. Sosiaalisessa mediassa kiertänyt kuva kiteyttää LUTin rehtorin Juha-Matti Saksan mukaan yliopiston ilmapiirin.

– Olin aivan liekeissä kun näin kuvan. Jos pystyy täydellisesti kiteyttämään kahdella sanalla sen, mitä me olemme, niin se oli siinä.

Saksa määrittelee mulkeron asenteen kautta.

– Täydellinen ei-mulkero on ihminen, joka pystyy ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia. Mulkero taas on tyyppi, joka näkee pelkästään ongelmia.

LUTin opiskeluilmapiiri on Suomen ekonomeille vuonna 2017 tehdyn kyselyn mukaan Suomen paras. Suomen ekonomien vuonna 2017 tekemään kyselyyn vastasi lähes vastavalmistunutta 1 600 ekonomia.

– Täällä on positiivinen pöhinä. Vaikka maailmassa on kaikenlaisia ongelmia, porukka tuntuu ratkaisevan niitä, rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Värikäs mainonta ei hetkauta

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan Ei mulkeroille -kuva on otettu hyvin vastaan.

– Siitä on tullut pääasiassa positiivista palautetta. Toisaalta jos ilmoittaa ääneen olevansa eri mieltä, silloin ilmoittaa kuuluvansa mulkeroitten joukkoon. Sekin voi hieman hillitä palautteen antamista.

Yliopiston opiskelijat ovat rehtorin kanssa samaa mieltä.

– Minusta se on värikästä ja hyvää viestintää. Nykyisin yliopistoilla on aika kova kilpailu, niin jollain tavalla täytyy erottua. Tämä on aika erottuva muista yliopistoista, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY:n hallituksen puheenjohtaja Pia Etelävuori sanoo.

Viidennen vuoden tietotekniikan opiskelija Kuisma Närhi ei yllättynyt kuvasta.

– Onhan LUTilla ollut aina värikkäämpi markkinointi kuin muilla yliopistoilla. Ajattelin, että tämä on vain uusin pitkässä sarjassa.

Opiskelijat eivät ole huolissaan siitä, että joku pahoitaisi mielensä kuvasta.

– Kaikesta voi pahoittaa mielensä, mutta tästä ei ole tarvetta, kuudennen vuoden sähkötekniikan opiskelija Aleksi Simola pohtii.

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan sana mulkero onkin itseasiassa kaunisteltu muoto.

– Alunperin siinä oli paljon rumempi termi.

Opiskeiljoista kilpaillaan

Yliopistojen välillä on Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkäsen mukaan kova kilpailu opiskelijoista.

– Kilpailua on mielestäni aina ollut, joten se ei ole sinänsä uusi asia. Jollain tavalla pitää houkutella ne parhaat opiskelijat.

Kykkänen uskoo, että kaikki yliopistot haluavat parhaat opiskelijat.

– Ajatellaan, että he valmistuvat sutjakkaasti ja tuottavat hyviä tuloksia. Heillä on myös todennäköisesti edellytykset jatkaa tutkijan työhön.

Kykkänen ei hätkähdä LUTin räväkkää mainosta.

– Yliopiston tuntien sen perinne on tehdä aika räväkkää mainontaa. Yliopistot tekevät brändityötä, joten niiden pitää kiinnittää huomiota ja kertoa mitä kaikkea huippuja asioita siellä on.

LUTin rehtorin Juha-Matti Saksan mielestä yliopistot ympäri maailmaa ovat hyvin konservatiivisia.

– Perinteisesti yliopistot ovat aika varovaisia siinä, mitä voi sanoa. Yliopistoissa tehdään tiedettä ja tiede perustuu sellasten asioiden tekemisiin, mitä ei ole olemassa tai mikä on mahdotonta. On monenlaisia tyylejä, miten siitä viestitään ulospäin.

Saksa luottaa siihen, että LUT:issa osataan tehdä myös jatkossa hyvää viestintää.

– Meidän rohkeus ei synny ulkopuolelta, että joku tulee kertomaan mitä me olemme.

Nelikerroksisesta lahtelaiskerrostalosta jouduttiin tiistai-iltana evakuoimaan kymmenen huoneistoa tulipalon takia, päivystävä palomestari kertoo. Palo syttyi asunnossa, jossa oli paikalla aikuinen ja kaksi lasta. Kaikki ehtivät pelastautua huoneistosta.

Kukaan ei loukkaantunut palossa, mutta asunto tuhoutui asuinkelvottomaksi.

Pelastuslaitoksella ei ollut illalla tarkkaa tietoa palon syystä. Palomestarin mukaan tapauksessa ei todennäköisesti ollut kyse rikoksesta.

Pelastuslaitos sai hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta Karjalankadulla iltakymmenen aikaan.

Lahden uuden biovoimalaitoksen Kymijärvi III:n viime kuukausien käyttöönottotestit ovat sujuneet hyvin.

– Muutaman kerran tuotanto on keskeytetty, kun esimerkiksi jostain laitteesta on tullut virhesignaali, mutta ongelmia on ollut odotettua vähemmän, sanoo tuotantojohtaja Arto Nikkanen Lahti Energialta.

Voimalaitos käy tällä hetkellä täydellä teholla ja tuottaa kaukolämpöä sekä sähköä. Lahti lämpiää nyt ilman kivihiiltä, sillä uusi voimalaitos korvasi tiensä päähän tulleen kivihiililaitoksen Kymijärvi I:n, joka suljettiin.

Kymijärvi III:n höyrykattila käyttää polttoaineena metsähakkuiden tähteitä sekä sahateollisuuden ylijäämää eli puun kuorta sekä sahanpurua.

– Risut ja oksat haketetaan metsäteiden varsilla. Tänne tulee myös sen kokoista puuta, joka ei mene metsäteollisuuden käyttöön. Voimme käyttää myös pienen määrän kierrätyspuuta..

Tällä hetkellä voimalaitoksen pihaan ajaa yli 40 rekkaa päivässä ja tyhjentää polttoainelastinsa kahdessa keräysterminaalissa, josta kuljetin siirtää biomassan voimalaitokseen. Osa autoista jättää hakekuormansa pihan välivarastoalueelle.

Kivihiili säilyy laitoksen huoltovarmuuspolttoaineena eli sitä käytetään vain hätätilanteissa, jos esimerkiksi biomassan kuljetinjärjestelmään tulee pitkäkestoinen häiriö paukkupakkasilla. Lauhemmalla säällä tuotantoa korvataan muilla laitoksilla.

Metsähakkeen tarve voimalaitoksissa kiihtyy

Lahden kaltaisia biovoimalaitoksia rakennetaan lähivuosina lisää, sillä Suomi on kieltänyt kivihiilen käytön sähkö- tai lämmöntuotannon polttoaineena. Laki tulee voimaan keväällä 2029.

Esimerkiksi energiayhtö Helen suunnittelee korvaavansa kivihiilen käyttöä muun muassa rakentamalla biolämpölaitoksen Helsingin Vuosaareen.

Luonnovarakeskuksen (Luke) tilastot kertovat, että lämpö- ja voimalaitokset käyttivät ennätysmäärän puupolttoaineita viime vuonna. Kolme neljäsosaa polttoaineista oli puun kuorta ja haketta.

Hakkeen kysynnän piristyminen on huomattu Koskitukki Oy:ssä, joka hankkii noin kaksi miljoonaa kuutiota puuta muun muassa Koskisen saha- ja vaneriteollisuuteen.

Puunhankintayhtiö ostaa tukkikauppojen yhteydessä sopivilta paikoilta runkopuun lisäksi myös oksat ja latvat.

Yhtiö on yksi Lahden biovoimalaitoksen polttoainetoimittajista, mutta vie sitä myös esimerkiksi Vantaan Energialle.

– Kaikkien metsähakkeiden kysyntä on hyvää, kun uusia laitoksia on tehty ja tehdään Etelä-Suomessa, energiapuun hankintapäällikkö Antti Leikas Koskitukki Oy:stä sanoo.

MTK:n Keski-Suomen kenttäpäällikkö Pauli Rintala myöntää, että Etelä-Suomessa energiapuun ja metsähakkeen kysyntä on myötätuulessa.

– Tampereelta pohjoiseen ja itään on sitten hiljaisempaa. Toki jos hakekohde sijaitsee hyvien metsäteiden varrella, niin energiayhtiöt saattavat tuoda sitä pitkänkin matkan takaa.

Itä-Suomessa puun ja hakkeen tuonti Venäjältä on monelle korjuu- ja logistiikkakustannuksia laskevalle yhtiölle kannattavaa.

Lahden Energia ei usko hakkeen saatavuusongelmiin

Päästöoikeuksien hinta on runsaassa kahdessa vuodessa kohonnut moninkertaiseksi. Fossiillisten polttoaineiden käyttökustannukset nousevat ja saastuttaminen on entistä kalliimpaa. Tämä hinnannousu parantaa metsäenergian kilpailukykyä.

Lahti Energia on turvannut hakkeen ja muiden biopolttoaineiden saannin viideksi vuodeksi. Puolet polttoaineesta tulee enintään 60 kilometrin ja loput enintään noin sadan kilometrin päästä laitoksesta.

Tuotantojohtaja Arto Nikkanen arvioi, että haketta Lahden laitokseen riittää, vaikka samaa polttoainetta käyttäviä laitoksia tuleekin lisää.

– Sijaintimme metsien keskellä on hyvä. Esimerkiksi rannikolle rakennettavan uudet laitokset voivat tuoda polttoainetta laivoilla eli niiden hankinta-alue on laajempi kuin meidän. Meidän biokattilaan voi syöttää myös esimerkiksi teollisuuden sivujakeita, joten polttoaineen kirjon laajuudella turvaamme saatavuutta.

Nikkasen mielestä hakkeen hintakehitystä on vaikea ennakoida, koska siihen vaikuttaa moni asia.

– Yleensä kun kysyntä lisääntyy, niin myös tarjonta lisääntyy. Eli tämä pitänee polttoaineen hinnannousua kurissa.

Runsaat 180 miljoonaa euroa maksava Kymijärvi III käy lähiviikkojen aikana läpi vielä lopulliset testit. Näillä näkymin laitos luovutetaan Lahti Energialle helmikuussa vuonna 2020.

klo 12.16: Täsmennetty huoltovarmuuspolttoainekohtaa

Tihentynyt yövirtsaaminen eli nokturia voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Yövirtsaaminen yleistyy voimakkaasti 60 ikävuoden jälkeen.

Valtaosa tulee hyvin toimeen oireen kanssa, mutta osalle yöllinen pissahätä kuitenkin aiheuttaa merkittävää haittaa. Useampaan yölliseen wc-käyntiin liittyy lievästi kohonnut riski kaatumisille, murtumille ja ennenaikaiselle kuolemalle.

Väitöskirjan havainnot antavat olettaa, että nokturian vuoksi hoitoon hakeutuvien potilaiden tulee jatkossa kasvamaan. Päijät-Hämeen keskussairaalassa erikoislääkärinä työskentelevän Jori Pesosen väitöskirja tarkistetaan viikon kuluttua Tampereen yliopistossa.

Väitöskirja on luettavissa Tampereen yliopisto tietokannasta.

Kerrostaloyksiön keittiössä tapahtuu. 24-vuotias Janne Lahtinen lämmittää pinaattikeittoa ja keittää munia.

Lahtinen muutti vuokrakämppään tultuaan täysi-ikäiseksi. Hän on asunut yksin kuusi vuotta.

– Nautin tästä vapaudesta, totta kai. Jos haluan vaikka lähteä reissuun, mun ei tarvitse kuin varata matka ja miettiä saanko töistä vapaata. Tämä tuntuu aika mahtavalta, Lahdessa asuva Lahtinen kertoo.

1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Samalla myös asuntokunnan keskikoko laskee. Suomalaisessa kodissa asuu nyt ensimmäistä kertaa keskimäärin alle kaksi henkilöä (Tilastokeskus).

Alla olevasta koneesta voit katsoa, kuinka paljon kotikunnassasi on ikäisiäisi yksin asuvia.

Suomalaiset itsenäistyvät aiempaa nuorempina, mutta pariutumista ja perheen perustamista lykätään. Alle 25-vuotiaista omilleen muuttaneista lähes 73 prosenttia asuu yksin.

– Mulla on lähipiirissä ystäviä, jotka seurustelevat, mutta kukaan ei asu tällä hetkellä kenenkään kanssa, Janne Lahtinen kertoo.

Keski-ikäiset miehet kriisissä

Yksin asuminen ei ole kaikille pelkkää vapauden riemua. Moni yksinasuja tuntee, että heidän elämästään puuttuu jotain oleellista.

Alle 25-vuotiaita suojelee se, että yksin asuminen on opiskeluaikana tavallista. Tässä elämänvaiheessa sosiaalinen paine pariutua ja asua jonkun kanssa ei vielä ole kova.

Toisin on keski-ikäisillä miehillä. Etenkin eronnut yksin asuva mies on usein vaikeassa paikassa. Moni heistä tuntee epäonnistuneensa, kun ei olekaan perhettä ja kumppania, joista pitää huolta.

– Eronneilla keski-ikäisillä miehillä on usein tilanne, etteivät he itse edes tienneet suhteen ongelmista. Se on aika hankala tilanne, kun jäädään ikään kuin tyhjän päälle ymmärtämättä mistä se edes johtuu, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula.

Eron jälkeen mies jää usein sosiaaliseen tyhjiöön, kun suhteet sukulaisiin ja ystäviin ovat olleet puolison varassa.

– Jos siihen sattuu vielä työttömäksi jääminen ja talousvaikeudet, se on aika kova isku miehiselle itsetunnolle. Monet saattavat tarttua pulloon siinä kohdassa, Kontula sanoo.

Yksin asuvista miehistä 70 prosenttia on lapsettomia, eronneita vajaa viidennes.

Yksin asuvien naisten määrä kasvussa

Osmo Kontulan mukaan Suomessa on melko vähän ihmisiä, jotka asuvat koko elämänsä yksin. Yleensä asumisjärjestelyt muuttuvat elämäntilanteen mukaan.

Väestö ikääntyy, ja koska naisten eliniänodote on miehiä korkeampi, on leskiä yhä enemmän.

Marja Väisänen kaataa aamukahvin kuppiin. Jääkaapin ovessa on rivi lasten kuvia, mutta aamiainen katetaan vain yhdelle.

– Keittiö oli se paikka, jossa kokoonnuttiin. Siellä syötiin kaikki yhdessä ja samaan aikaan. Vaihdettiin kuulumisia, tehtiin läksyjä ja pelattiin lautapelejä, hän sanoo.

Väisänen jäi leskeksi yhdeksän vuotta sitten. Sen jälkeen lapset lähtivät opiskelemaan ja muuttivat kotoa pois.

Muutos oli nopea, sillä ensin talossa asui viiden hengen perhe ja kahta vuotta myöhemmin yksin Marja.

Moni käytännön asia piti opetella tekemään itse. Vanhassa talossa on aina korjattavaa.

– Ehkä suurin muutos oli kuitenkin hiljaisuus. Silloin, kun oli koko perhe paikalla, oli aina ääntä, hän sanoo.

Yksin vai yksinäinen?

Osmo Kontulan mukaan ihminen on sosiaalinen eläin, jolle on tärkeää tuntea itsensä tarpeelliseksi. Jos tuntee olonsa ulkopuoliseksi, tulee elämästä helposti kuormittavaa.

Yksin asuvista miehistä 45 prosenttia ja naisista 34 prosenttia tuntee itsensä melko usein yksinäiseksi. Yksinäisyyden tunne voi johtaa jopa masennukseen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.

– Joka viides tutkimukseeni osallistunut sanoi, että heillä ei ole ketään, jonka puoleen kääntyä, jos on vaikeaa ja tarvitsee käytännön apua. Se on aika hankala tilanne, Kontula sanoo.

Lue myös: Näillä 10 paikkakunnalla puolet talouksista on yhden hengen ruokakuntia

Yksin asuvan elämässä sosiaaliset suhteet täytyy hakea kodin ulkopuolelta. Monelle käännekohta on eläkkeelle jääminen, jolloin tutut rutiinit ja työkaverit häviävät arjesta.

Marja Väisänen käy töissä ja harrastaa aktiivisesti. Hän ajattelee, että hyvät harrastuksista saadut verkostot kannattelevat aikanaan, kun eläkkeelle jääminen on ajankohtaista.

Silloin voi lähteä vaikka päivätansseihin.

– Ehkä sitä on tottunut olemaan itsekseen. Toisaalta ei olisi hassumpaa vaihtaa joskus ajatuksia jonkun kanssa. Kissoilla on vähän niukkaa tämä viestintä, Väisänen sanoo.

Janne Lahtinen ei ole yksinäinen. Miehen arki kuluu turvallisuusalan töiden ja opiskelun parissa. Vapaa-ajalla hän urheilee ja tapaa tiheästi kavereitaan.

Perheen perustamien ei pyöri mielessä, eikä hänellä ole kiire sitoutua.

– Musta tuntuu, että perhe on vähän vanhanaikainen haave. Tällä hetkellä haaveilen siitä, että lähtisin ulkomaille töihin. Se on yksi mahdollinen tulevaisuudensuunnitelma

Lue myös:

Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa

Päijät-Hämeen käräjäoikeus vangitsi hollolalainen 38-vuotias miehen todennäköisin syin kahdesta laittomasta uhkauksesta ja vahingonteosta.

Mies meni keskiviikkona kesken päivän Hollolassa sijaitsevan Heinsuon koulun tiloihin ja esitti koulun henkilökunnalle sekä oppilaille henkeen ja terveyteen kohdistuvia uhkauksia.

Miestä epäillään myös päivää aiemmin Hollolan Prismassa tehdystä vahingonteosta ja laittomasta uhkauksesta. Hänen epäillään rikkoneen tuotesuojaportin ja uhkailleen vartijoita.

Poliisi pyytää väkivaltaisten uhkausten saaneita ottamaan yhteyttä poliisin vihjenumeroon. Myös muut kuluvan syksyn aikana tehdyt havainnot Hollolassa tehdyistä uhkauksista ovat virkavallan mukaan tervetulleita.

Poliisi haluaa tällä pyynnöllä kartoittaa Hollolan turvallisuustilannetta. Samalla poliisi selvittää, ovatko nyt ilmitulleet teot osa laajempaa kokonaisuutta.

Vangittu 38-vuotias mies on kantasuomalainen, noin 185 senttimetriä pitkä ja hänellä on tummat pitkät hiukset. Havainnot ja vihjeet pyydetään antamaan sähköpostitse vihjeet.hame@poliisi.fi tai soittamalla numeroon 0295 414 222.

Lahden kaupunginorkesterin konserttiin pääsee nyt kirjastokortilla. Kaupungin kirjastossa on lainattavissa kaksi Sinfonia Lahden kausikorttia, joilla pääsee orkesterin konsertteihin ilmaiseksi.

Sinfonia Lahti tarjoaa lainattavia kausikortteja kulttuuritapahtumaan ensimmäisenä Suomessa. Myös Helsingin kaupunginorkesterin kausikortteja saa ensi keväänä lainaksi Oodista.

Lainattavilla kausikorteilla halutaan antaa kaikille mahdollisuus tutustua kulttuuri- tai urheilutapahtumiin.

– Tämä tarjoaa mahdollisuuden sellaiselle, joka ei ole aiemmin käynyt konserteissa. Kiva, että Lahden kirjastoon on tullut tällainen mahdollisuus, kehuu ensimmäisenä konserttiin kirjaston kortilla lähtevä Timo Hellén.

Kausikortti voi olla lainassa viikon kerrallaan. Toiveena on kuitenkin, että kortti palautettaisiin heti, kun sitä ei enää tarvita.

– Tämä on loistava juttu. Olen aina ajatellut, että pitäisi olla enemmän soittoa, joka ei maksaisi mitään. Kynnystä pitäisi saada alemmaksi näihin konsertteihin, sanoo kapellimestari Atso Almila.

Aiemmin syksyllä kirjasto on saanut lainattavaksi kaksi salibandyseura LASB:n kausikorttia. Lahden kaupunginteatterin kausikorttien lainaamismahdollisuudesta käydään parhaillaan keskusteluja, kertoo kirjaston palvelupäällikkö Salla Palmi-Felin.

– Kirjastolain tehtävä on taata pääsy kulttuurisisältöihin, tukea ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia. Kausikorttien lainaaminen osuu todella hyvin meidän perustehtävään, hän sanoo.

Kasisali on neljän vuosikymmenen ajan ollut avoin paikka nuorten omalle toiminnalle; työpajoille, toisten tapaamiselle ja keikoille.

Sen siipien suojassa ovat kasvaneet esimerkiksi Apulanta, Tehosekoitin, Karkkiautomaatti ja artistit Cheek, Brädi ja Nikke Ankara.

Koko paikkaa ei olisi ehkä olemassakaan, elleivät 1980-luvun alun lahtelaiset punkkarit olisi keksineet liittoutua eläkeläisten kanssa.

Punkkarit olivat iskeneet silmänsä vanhaan huonekalutehtaaseen osoitteessa Sammonkatu 8. Kaupungin päättäjiin piti saada painetta, jotta tila myönnettäisiin nuorten käyttöön.

– Torille järjestettiin tapahtuma, jossa olivat mukana kaikki kansalaisjärjestöt, eläkeläiset ja nuoret bändisällit, kertoo Lahden kaupungin nuorisonohjaaja Pekka Pusa.

Nuoret laitettiin torille örveltämään

Tarina kertoo, että nuoria kehotettiin menemään torille mahdollisimman äänekkäästi örveltämään, jotta päättäjät ymmärtävät, että nuorille täytyy saada oma tila.

Me oltiin naurun aihekin, kun meillä oli teinityttöjä keikoilla. Mutta meitähän se ei yhtään haitannut. Tehosekoittimen Hannu Kilkki

Lopulta kaupunginvaltuuston kokoukseen päätyivät punkkarit, eläkeläiset ja muut kansalaisjärjestöt kuuntelemaan, ymmärtävätkö päättäjät varmasti tilojen tarvetta.

Ratkaisevaa oli kuitenkin se, että eläkeläisetkin saivat päivätanssinsa.

– Vaikka Kasisalista tehtiin nuorisokeskus, päätökseen lisättiin ponsi, että eläkeläisten pitää saada käyttää tiloja päivisin, kun nuoret ovat koulussa, Pusa kertoo.

1980-luvun alussa elävän musiikin yhdistys Musart toi Suomen ykkösartistit Kasisalille.

– Kaikki Juice Leskistä, Popedaa ja Hassisen konetta lukuun ottamatta esiintyivät täällä. Hanoi Rocks, Yö, Dingo – kaikki kävivät Kasisalilla.

Kiireisimpinä iltoina sama bändi esiintyi kahteen kertaan, sillä kaikkia kiinnostuneita ei voitu ottaa samaan aikaan sisälle.

– Vähän riskillä mentiin ja otettiin 600 ihmistä sisälle.

Elävän musiikin yhdistyksellä ja diskotoimikunnalla oli kädenvääntöä, sillä kummatkin halusivat viikonloppuillat omaan käyttöönsä. Diskoja oli niin usein, että Etelä-Suomen sanomissa oli ilmoitus erikseen, jos diskoa ei järjestetty.

1990-luvun punk-kausi ja Tehosekoittimen nousu

Pahimpaan lama-aikaan Kasisalilla järjestettiin Amnesty Rock II -tapahtuma. Kasisalilla soitti kolme päijäthämäläistä bändiä; Tehosekoitin, Karkkiautomaatti ja Apulanta.

Tehosekoitinta oli jo soitettu radiossa, ja Apulanta soitti tuona iltana ensimmäisen keikkansa Lahdessa.

Tehosekoittimen Hannu "Hanski" Kilkki oli tutustunut Kasisalin punkkareihin jo aikaisemmin. Kilkkiä itseään kiinnosti lähinnä soittaminen ja musiikin tekeminen eikä hän kiljuakaan kaihtanut, mutta Kasisali oli avoin myös voimakkaasti kantaaottaville ja ideologisille nuorille.

– Mua viehätti se tekeminen. Ei kauheasti kyselty auktoriteeteilta, voidaanko tehdä näin, vaan tehtiin, mitä haluttiin.

Tehosekoitin painatti itse paitoja ja levyjä ja myi niitä Kasisalilla. Kun soittotaito kasvoi, kasvoi myös yleisömäärä.

– HC-punkkiin verrattuna me oltiin softia kamaa, kun laulettiin tytöistä. Me oltiin naurun aihekin, kun meillä oli teinityttöjä keikoilla. Mutta meitähän se ei yhtään haitannut.

Tehosekoitin jätti Kasisalin taakseen, kun bändiä alettiin kosiskella myös muualle Suomeen. Hanski Kilkki arvostaa paikkaa, joka antoi nuorille mahdollisuuden harjaannuttaa taitojaan.

Aloittelijat autettiin alkuun ja sen jälkeen apua annettiin nuorisokeskuksesta, jos se oli tarpeen.

– Kun pidettiin paikat kunnossa ja siivottiin oksennukset pois, nuorisokeskuksen tädit pysyivät tyytyväisenä.

Vuonna 2004 Tehosekoitin ilmoitti laittavansa pillit pussiin. Ensi kesänä uusia ja vanhoja faneja kuitenkin hellitään, kun Teharit palaavat festarilavoille.

2000-luvun alun rap-skene ja 5th Elementin synty

Kun HC-punk jylläsi Kasisalilla 1990-luvun lopussa, kävi rap-musiikista kiinnostunut Tommi Rautanen imemässä oppia punkkareilta.

Rautasta ja Sami Pusaa harmitti, ettei Lahdessa järjestetty rap-keikkoja. He päättivät järjestää sellaisia itse.

Vaikka meidän tapahtuma ei olisi kiinnostanut pätkääkään, kaikki tiesi siitä silti. Tommi Rautanen, 5th Element

Rap-musiikkiin kuuluu neljä elementtiä: graffiti, breakdance, DJ-työskentely ja rap. Lahtelaiset keksivät viidennen elementin: bileet.

Näin syntyi kollektiivi 5th Element, jonka riveistä ovat ponnistaneet muun muassa Brädi, Nikke Ankara, Aste ja olympiastadionin kahdesti täyteen myynyt Cheek.

Ilmiö kasvoi heti isoksi ja 5th Element aloitti katumarkkinoinnin omista tapahtumistaan. Kasisalin lavalla painettiin parisataa keikkaa.

– Kun tarjosimme flyereita ja vastaus oli se, että mulla on jo, me sanottiin, että vie kaverillekin. Jos kaverillakin oli jo, me sanottiin, että vie mutsillesi. Vaikka meidän tapahtuma ei olisi kiinnostanut pätkääkään, kaikki tiesi siitä silti, kertoo Rautanen.

Jo ensimmäinen 5th Elementin keikka myytiin Rautasen mukaan loppuun. Kun yleisöä riitti, alkoi myös muita rap-artisteja kiinnostaa Kasisalilla esiintyminen.

– Täällä ovat esiintyneet Fintelligens, Redrama, Paleface – kaikki. Mä en pysty nimeämään edes yhtä sen aikakauden artistia, joka ei olisi käynyt Kasisalilla.

Ei Cheekiä ilman Kasisalia?

Sittemmin Lahtea on tituleerattu Suomen rap-pääkaupungiksi. Musiikkikenttää on yhdistänyt sekä punkin että hip hopin aikakautena omaehtoisuus ja yhteishenki artistien välillä.

Tommi Rautanen arvelee, että ilmiötä nimeltä Cheek ei olisi ilman Kasisalia.

– Ilmiötä ei olisi olemassa ilman sen kundin valtavia taitoja. Mutta se, että Jarella oli mahdollisuus päästä esiintymään johonkin säännöllisesti, on vaikuttanut merkittävästi Cheekin nousuun ja koko Lahti-rap-ilmiön syntyyn, sanoo Rautanen.

Vielä kerran lahtelaisista rap-artisteista koostuva kollektiivi Lahti United nousee Kasisalin lavalle lauantaina 30. marraskuuta viimeiselle Kasisalin keikalle.

Siihen Kasisalin historia päättyy.

Sammonkatu 8:ssa toimiville nuorten työpajoille etsitään paraikaa uusia tiloja. Tiloista ei ole löytynyt hometta, mutta vanhassa rakennuksessa on sisäilmaongelmia.

Sekä Hannu Kilkki että Tommi Rautanen toivovat, että nuoret saavat uuden oman tilan Lahden keskustasta.

Nuorisonohjaaja Pekka Pusa kertoo, että nuorisopalveluissa mietitään parhaillaan, mistä nousee seuraava nuoria liikuttava ilmiö, ja miten kaupunki voi siihen vastata.

Kuuntele koko haastattelu: Kasisali synnytti monta ilmiötä - nyt ovi menee säppiin

Lähteenä on käytetty myös: Ville Similä-Mervi Vuorela: Valtio vihaa sua (Like 2015)

Tammelassa maatalon sateiselle pihalle pyrähtää pari autoa. Sisältä kömpii iäkäs Eila Nikitina ja hänen lapsenlapsensa Kim Suponin.

Eila Nikitina kuuluu niiden kymmenien tuhansien inkerinsuomalaisten joukkoon, joita toisen maailmansodan aikana pakkosiirreltiin Suomeen ja pois Neuvostoliittoon, edestakaisin. 1990-luvulla Suomeen palanneita inkeriläisiä on jäljellä enää hyvin vähän. Lapsenlapsilla on vielä hetki aikaa kysellä tarkemmin vaietusta elämästä.

Ystävän kohtalo oli aina mielessä

Eila Nikitina palaa vihdoin takaisin lapsuutensa Tammelan maisemiin, parhaan kaverinsa luokse. Kun Into Isomäki on koko ikänsä asunut kotitalossaan, Eila Nikitina on kiertänyt pitkin Neuvostoliittoa, aluksi työleiriltä toiselle.

Lapsuudenystävät olivat miettineet toistensa kohtaloita läpi elämän.

– Kiva kuulla Eilalta, onko pihamaa muuttunut, sanoo Into Isomäki.

He itkevät sateessa, halaavat toisiaan ja nauravat. Matka takaisin on ollut 75 vuoden pituinen. Lapsenlapsi Kim Suponin seuraa kohtaamista vierestä.

– Minä kaik muistan, sanoo Eila Nikitina.

Inkeriläisten pakkosiirto oli iso operaatio

Eila Nikitina syntyi Inkerinmaalla, mistä hänet siirrettiin Kloogan keskitysleirille Viroon. Sieltä hänet lähetettiin pienenä tyttönä Hangon kautta Tammelaan. Pienen tovin hän sai leikkiä Into Isomäen kanssa rauhassa.

Dosentti Toivo Flink Siirtolaisinstuutista kertoo, että saksalaiset käynnistivät Inkerin siviiliväestön siirtohankkeen loppuvuodesta 1941. Syynä olivat siviilien kärsimykset sotatoimialueella ja nälkä, koska saksalaiset eivät osallistuneet siviilien elintarvikehuoltoon. Siirto piti aloittaa heti, kun Suomenlahti jäätyy, sillä inkeriläisten oli tarkoitus kävellä lahden yli Suomeen.

Inkeriläisten siirtäminen kuitenkin viivästyi. Kesällä 1942 komissio vieraili Kloogan, Pölkkylän ja Paldiskin leireillä. Raportin mukaan "Viroon siirrettyjen inkeriläisen huono yleistila osoittaa selvästi todeksi, että tällä hetkellä on Inkerissä ainakin osalla suomalaisesta väestöstä nälänhätä".

Inkeriläisten väestönsiirrot alkoivat vihdoin maaliskuussa 1943 ja jatkuivat kesäkuuhun 1944. Tuolloin Eila Nikitinakin muutti äitinsä ja sisarensa kanssa tammelalaisen maalaistalon pihapiiriin.

Dosentti Toivo Flink kertoo, että sodan aikana Suomeen muutti yli 63 000 henkeä, joista Neuvostoliittoon palasi ja palautettiin noin 56 000.

Inkerinsuomalaiset palautettiin työleireille

Jatkosodan päätyttyä Eila Nikitinan perhe joutui palaamaan muiden inkeriläisten joukossa Neuvostoliittoon Jaroslavin metsätyöleirille.

Palautuksia varten Suomeen perustettiin 21 kokoamiskeskusta, joista valtaosa sijaitsi Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kanta-Hämeessä kokoamiskeskuksia oli Oitissa ja Hämeenlinnassa.

Palautukset Suomesta Neuvostoliittoon toteutettiin vuoden 1944 loppupuolella ja seuraavan vuoden alussa. Vastoin lupauksia inkeriläisiä ei päästetty kotikonnuille, vaan heidät karkotettiin ilman paluuoikeutta Pihkovan, Novgorodin, nykyisen Tverin, Velikolukin ja Jaroslavin alueille.

– Käytännössä siirtolaiset vietiin näille alueille mahdollisimman kauas rautateistä ja maanteistä, kertoo Toivo Flink.

"Mummo on luvannut nyt kertoa kaiken"

Kim Suponille yhteinen matka mummon kanssa syvälle Tammelan maaseudulle on avain omaan perheeseen, Inkerin kansan kohtaloihin. Hän tietää sukunsa historiasta vain vähän. Aikaisemmin hän pelkäsi kysyä, vaikka mummo onkin läheinen. Asioista ei voinut puhua suoraan. Kysyminenkin sattui.

Inkeriläisyyteen liittyy vaikenemisen kulttuuri, joka on helposti siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Eläviä tarinoita inkerinsuomalaisten pakkomuutoista ei enää ole paljoakaan jäljellä.

– Joitakin vuosia sitten kuulin ensimmäistä kertaa juttuja karjavaunuista ja työleireistä. Nyt, kun me selaamme vanhoja valokuvia, kykenen jo kysymään kuvien sisällöstä. Se lähentää, että voi kysyä. Mummo on nyt luvannut kertoa kaiken, minkä muistaa.

Juuret ja kieli oli Suomessa

Eila Nikitinan elämänpituinen vaellus jatkui Karjalaan, Petroskoihin, Neuvostoliiton Kastranaan, Liettuaan, takaisin Neuvostoliittoon ja Kaliningradiin, Uzbekistaniin.

Lapsenlapsi Kim Suponin syntyi Venäjällä, asui siellä ensimmäiset vuotensa ja oppi venäjän. Hän kertoo, että kun 1990-luvulla tuli mahdollisuus muuttaa Suomeen, Eila-mummun äiti halusi palata, koska juuret ja kieli olivat täällä.

Perhe asui tuolloin Uzbekistanissa, missä ei-paikallisia ihmisiä ryhdyttiin sortamaan. He tarttuivat mahdollisuuteen lähteä. Kim Suponin isomummu eli viimeiset vuotensa Suomessa, ja pelkäsi loppuun saakka, että joku tulee koputtamaan ovelle ja vie. Neuvostoliiton aikaisista tapahtumista ei puhuttu koskaan.

Eila Nikitina sanoo, että inkerinsuomalaiset menivät Neuvostoliittoon suomalaisina, mutta muuttivat takaisin Suomeen venäläisinä. Heitä on aina pidetty vieraina muukalaisina.

– Itse olen pitänyt itseäni aina suomalaisena.

Postikortin viesti oli sutattu punakynällä

Eila Nikitan suomenkieli on päässyt hieman unohtumaan Neuvostoliiton vuosien aikana. Kim Suponin tulkkaa vaikeat asiat. Nikitina mainitsee, että hän on rukoillut oman tammelalaisperheen puolesta aina, kun on käynyt kirkossa.

Kylmä tuuli puhaltaa niskaan pelloilta, mutta vanhukset eivät osaa päästää toisistaan irti. He pyörähtelevät pihamaalla ja kyselevät toisiltaan: Muistatko tätä? Muistatko, kun haettiin lehmiä laitumelta? Miten nostettiin perunoita? Muistatko leikit? Missä on iso kivi?

– Yhden kortin saimme perheen lähdön jälkeen. Vain jokin viesti siinä oli jäljellä, kaikki muu oli sutattu punakynällä, sanoo Into Isomäki.

Kim Suponin kuuntelee tarkasti, sillä vaikka historiankirjoista saa tietoa, on eri asia kun kuulee, mitä oma mummo on kokenut.

"Olen suomalainen"

Kahvipöydässä Eila Nikitina nauraa vähän väliä heleästi. Neuvostoliittoon paluu oli ollut todella raskasta. Inkeriläisille oli kerrottu, että nämä pääsevät takaisin kotiin, mutta matka pysähtyi Viipuriin.

– Siellä meiltä vietiin kaikki omaisuus ja tuli selväksi, ettei kotiin voida mennä. Meidät laitettiin karjavaunuihin ja osa lähetettiin Siperiaan, osa Keski-Aasiaan ja meidän perhe vietiin Jaroslaviin. Kylässä ei ollut yhtään mitään, ei minkäänlaista sivitystä, kertoo Eila Nikitina.

Hän näkee oman elämänpolkunsa tarinana ihmisten kohtelusta.

Eila Nikitina on nykyisin yksi vanha rouva lahtelaisessa lähiössä. Hän kertoo, että viihtyy erinomaisesti.

– Olen suomalainen ja Suomessa on hyvä. Naapurit minulle ovat kaik mummut, hein kans puhhuut mist ymmärrät. Mist ei ymmärrä, sit on käsit. Mut eletään!

Kim Suponin sanoo, että hänen mielenmaisemansa on muuttunut.

– On ollut vaikeaa selvittää asioita, jotka kaikki ovat halunneet jättää taakse. Nyt ihmettelen, miksi olen lykännyt kysymyksiä.

Lue myös: Kohtalona suljettu kaupunki

Lappilainen Lapin Kumi Oy laajentaa Lahteen. Rovaniemeläisyritys on ostanut lahtelaisen Rengastoppi Oy:n liiketoiminnan. Kauppasummaa ei kerrota.

Viime vuosina Lapin Kumi on aloittanut renkaiden ja rengasalan palvelujen myynnin Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Lahdesta tulee Lapin Kumi Oy:n yhdeksäs toimipiste.

Lahden Renkomäessä toimiva Rengastoppi Oy on perustettu 1979 ja yhtiön palveluksessa on 16 työntekijää. Yhtiön liikevaihto on tänä vuonna arviolta noin 5,6 miljoonaa euroa.

Liikevaihto kolminkertaistuu

Kaupan myötä Lapin Kumi Oy kasvaa rengasalan valtakunnalliseksi rengasliikeketjuksi.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvumme on ollut ripeää. 2009 liikevaihtomme oli kymmenen miljoonaa euroa ja tänä vuonna tulemme pääsemään 30 miljoonaan. Vuoden 2021 tavoitteemme tulee olemaan 40 miljoonaa euroa, Lapin Kumi Oy:n toimitusjohtaja Ville Ruokanen sanoo tiedotteessa.

Ruokasen mukaan uusia laajentamissuunnitelmia yritykseltä ei ole.

– Meillä ei ole ollut selvää taktiikkaa vaan kaupat ovat tulleet tapetille aina yksi kerrallaan. Joskus olemme olleet itse aktiivisia tai myyjä on ollut aloitteellinen, kuten Lahden tapauksessa, Ruokanen kertoo Ylelle.

Lapin Kumi Oy on vuonna 1947 Rovaniemellä perustettu perheyritys. Uusimman laajentumisen myötä Lapin Kumi työllistää 115 vakituista työntekijää ja vilkkaimpina aikoina yhtiön palveluksessa on lähes 200 henkilöä. Toimitusjohtaja Ville Ruokanen omistaa Lapin Kumi Oy:n setänsä Risto Keskiruokasen kanssa.

Kouvolan ja Lahden välissä sijaitsevan Iitin Kymiringin moottoriradan historian ensimmäiseen MotoGP-osakilpailuun on aikaa 222 päivää. Varikkosuoralta katseltuna näkyviä muutoksia rata-alueella ei juurikaan havaitse, kun vertaa elokuun testiajojen aikaiseen näkymään.

Selvin merkki töistä on kaivinkone, joka tasoittaa varikkorakennuksen pohjaa.

Rata-alueen rakentamisessa suurin prioriteetti on varikkorakennuksen valmistumisessa. Siitä on pystyssä on vasta yksi kolmannes – se oli pystyssä jo testiajojen aikaan.

Kolmen viimeisen kuukauden aikana siellä tehty muun muassa eristys-, sähkö- ja putkitöitä.

–Olemme menneet sen aikataulun mukaan, mikä alun perin oli. On selvää, että talvikaudella on hiljaisemman näköistä. Kun kevät koittaa, vauhti kasvaa, ratayhtiö Kymiring oy:n Markku Pietilä sanoo.

Kokonaisuudessaan varikkorakennuksesta tulee 250 metriä pitkä. Nyt varikon kaikki perustukset on saatu viimeistelykuntoon. Ratajohtaja Timo Pohjolan mukaan varikkorakennuksen loput seinä- ja kattorakenteet saadaan pystyyn helmikuun aikana. Varikon ja pääsuoran välissä kulkeva varikkomuuri on koottu täyteen mittaansa.

Varikon takasuoralla näkyy kaivinkone, joka tekee töitä hiekkamaalla. Ratajohtaja Timo Pohjolan mukaan kyseessä ovat katsomon pohjatyöt.

Kymiringin työmaalla urakoi tällä hetkellä 25–30 työntekijää.

Ratayhtiön toimitusjohtaja Markku Pietilä summaa, että keskeisimmät rakennustyöt alueella ennen ensi kesää ovat varikko ja katsomoalueet.

Muun rakentamisen kanssa otetaan rauhallisemmin. Ratayhtiö Kymiring oy omistaa rata-alueelta varikkorakennuksen lisäksi yli 120 000 kerrosneliön verran rakennusoikeuksia.

Osa oikeuksista on kaavoitettu rata-alueelle tuleville Racing Lodge -asunnoille. Alustavasti Lodget olisivat tasokkaita asuntoja, jonka omistamiseen sisältyisi radan käyttöoikeus.

– Ne eivät tietenkään valmistu tulevaksi kesäksi, mutta niiden kanssa edetään koko ajan, Pietilä kertoo.

Nurmijärveläisen rakennusyhtiö Rakennusvarma oy:n oli määrä tehdä radan yhteyteen hulppeita vapaa-ajanasuntoja. Alueelle piti nousta kuutisenkymmentä luksusasuntoa. Viime kesän aikana ratayhtiö ilmoitti, että Rakennusvarma ei tee asuntoja Kymiringille. Rakennusvarma asettettiin konkurssiin tämän syksyn aikana.

"Ensi kesän osalta laittaisin jäitä hattuun leirintäalueen suhteen." Markku Pietilä, toimitusjohtaja, Kymiring oy

Ratayhtiön alueelle suunnitteilla olleen leirintäalueen kanssa toimitusjohtaja Markku Pietilä ottaa aikalisän.

– Ensi kesän osalta laittaisin jäitä hattuun leirintäalueen suhteen. Ratayhtiöllä ei ole resursseja tehdä sitä.

Leirintäalueen pyörittämisen suunnitellaan tulevaisuudessa olevan yrittäjävetoista, mutta ratayhtiö on siinä mukana.

– Siitä vain ensimmäinen yrittäjä ilmoittautumaan meille, niin lähdetään viemään hommaa eteenpäin, Pietilä toteaa.

Kaksipäiväiset rengastestit kesäkuussa

Kymiringin osakilpailu kilpaillaan 12.7.2020. Kymiring Events oy on tehnyt sopimuksen MotoGP-osakilpailun järjestämisestä promoottorina toimivan Dorna Sportsin kanssa. Sopimus kattaa vuodet 2020–2024.

Kansainvälinen moottoripyöräilyn kattojärjestö FIM julkaisi ensi vuoden kilpailukalenterin elokuussa. Tuolloin kilpailuluettelossa oli Kymiringin kohdalla tähtimerkintä, jonka selitteenä oli subject to FIM homologation.

– Merkintä koski radan turvaluokitusta. Meillä on radalla korkein turvaluokitus, jonka mukaan rata valmistuu. Nämä radan turvallisuusparannukset tulevat valmiiksi ensi keväänä toukokuun puolivälissä, ratajohtaja Timo Pohjola sanoo.

Viime elokuussa ajettujen kaksipäiväisten testien jälkeen radan turvallisuutta on parannettu FIM:in ja Dorna Sportisin ohjeistuksella. Muun muassa radan turva-alueiden asvaltointeja on jatkettu ja turvakaiteiden paikkaa on muutettu. Ensi keväänä Kymiringin mutkiin lisätään kanttikivetystä.

MotoGP-tehdastallit nähdään Iitin Kymiringillä ensi vuonna kahteen otteeseen. Jo tiedetyn MotoGP-viikonlopun ajankohdan lisäksi kaikki tehdastallit saapuvat juhannusviikolla, 15.–16. kesäkuuta, kaksipäiväisiin rengastesteihin. Testeihin ei päästetä yleisöä.

– Näissä testeissä tallit tulevat valitsemaan heinäkuun kilpailun rengasseokset, ratayhtiö Kymiring oy:n toimitusjohtaja Markku Pietilä kertoo.

Lippuja viiteen eri osaan rataa

MotoGP-kisaviikonlopun lipunmyynti alkoi tapahtuman pääjärjestäjän Lahti Eventsin toimesta tänään. Ensimmäisen viikon aikana päiväkohtaisia lippuja tulee myyntiin 30 000–35 0000.

Promoottori Dorna Sports odottaa ensi kesän MotoGP-viikonloppuun kaikkiaan 100 000 katsojaa.

– Lippuja myydään viiteen eri osaan rataa. Yksi osa sijaitsee radan keskellä tapahtumakentällä, takasuoran varrella on kolme aluetta ja loppumutkien kohdalle tulee metsäkatsomo. Se on kokonaan seisomakatsomoa, Lahti Eventsin toimitusjohtaja Emilia Mäki kertoo.

Kaikki rata-alueen katsomorakenteet ovat ensi kesänä väliaikaisia. Tarkkaa katsomorakenteiden määrää ei ole vielä lyöty lukkoon.

– Varaukset katsomoista on tehty. Väliaikaisia katsomoita tulee kotimaasta ja vähän ulkomailtakin.

180 hehtaarin rata-alueelle mahtuu samanaikaisesti noin 100 000 katsojaa. Mäen mukaan 100 000 ihmistä ei ole tapahtumajärjestäjälle ongelma.

– Jos sunnuntaina ihmisiä tulee paikalle 100 000, kaikki mahtuvat alueelle.

Kauppojen perunahyllyllä saattaa näinä aikoina törmätä sisukseltaan kokonaan vaaleanpunaisiin ja sinisiin perunoihin.

S-marketeissa pinkit perunat tulivat tarjolle tänä vuonna lokakuussa. Kilon pusseista löytyvä lajike, Mulberry Beauty, esiteltiin uutuutena kuluttajille vuosi sitten.

Ajankohdalla on väliä. Se vaikuttaa menekkiin.

– Roosa nauha -teemaviikolla näkyy selvä piikki myynnissä. Sen jälkeen menekki on ollut muutamia pusseja viikossa, kertoo marketpäällikkö Kaisa Strandvall.

Sinimaltoista perunaa on ollu markkinoilla vaaleanpunaista pitempään.

– Sini-violettia Blue Congoa on tullut meille useana vuonna juuri itsenäisyyspäiväksi, muistelee K-Citymarket Launeen Hevi-osaston vastaava Heidi Oijainmaa.

Hän uskoo, että punainen peruna saattaisi kiinnostaa ostajia myös.

– Esimerkiksi Rosamunda on kyllä kuoreltaan vaaleanpunainen, mutta siinä on vaalea sisus. Kokonaan punainen olisi hyvä lisä valikoimiin juuri näin joulun alla.

Pinkkiä kalan kaveriksi

Väriperunan viljelyalat ovat pieniä ja menekki vähäisen tarjonnakin takia marginaalista vaaleamaltoisiin verrattuna. Perunantuottajien arvioiden mukaan kulutus on alle prosentin luokkaa perunoiden kokonaiskulutuksesta.

Tuottajilla on kuitenkin nousevaa kiinnostusta kehittää ja tuoda uusia, värillisiä lajikkeita markkinoille, pontimena muun muassa lupaavat tutkimustulokset mahdollisista terveysvaikutuksista. On muun muassa selvinnyt, että väriperunoissa on runsaasti samoja ainesosia kuin marjoissa.

Äkkiseltään perunan erilainen väri saattaa kummaksuttaa kuluttajaa, mutta myös innostaa kokeilemaan.

Lahtelaista Helena Parviaista pinkki peruna kiinnosti erityisesti värin takia, mutta maku tuotti yllätyksen.

– Tarjosin vaaleanpunaisia kuoriperunoita kalan kanssa ja annoksesta tuli oikein nätti. Kuvittelin, että peruna olisi ollut makeampi, mutta perusperunaltahan se maistui.

Lue myös: Annabelle on suomalaisten suosikki, vaikka onkin hankala viljeltävä – Video: Varhaisperunoiden makutesti

Tuore peruna on harvinainen herkku kotikeittiöissä – onko peseminen ja keittäminen meille liian vaivalloista?

Maistuisiko lautasella Synkeä Sakari? Sininen peruna on vaaleaa suotuisampi terveydelle

Sahatavaraa tuottava Versowood valmistautuu maanantaina mahdollisesti alkavaan laajaan teollisuuden lakkoon.

Versowoodin osalta lakkoon menisi yhteensä noin 500 työntekijää, toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Lakko koskisi heinolalaisen yhtiön sahoja Vierumäellä, Mikkelissä, Riihimäellä ja Hankasalmella sekä liimapuutehtaita Heinolassa, Hartolassa ja Vierumäellä.

Valtakunnalliseen lakkoon osallistuisi lähes 100 000 teollisuuden työntekijää. Lakon on ennakoitu sulkevan kokonaisia tuotantolaitoksia ja lamauttavan viennin.

Vain muutama tuotantopäivä joulukuussa?

Teollisuusliitosta lakkoon osallistuu 35 000 työntekijää 180 yrityksen toimipisteessä. Ammattiliitto Pron osalta lakko koskee 7 000 toimihenkilöä viidellä sopimusalalla. Ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n lakossa olisi 50 000 jäsentä 50 teknologiateollisuuden yrityksessä.

Rakennusliitosta tukilakkoon osallistuu muutama sata jäsentä, jotka työskentelevät Teollisuusliiton lakon alaisissa toimipaikoissa.

Esimerkiksi Versowoodin tuotantolaitokset uhkaavat seisoa joulukuussa pitkään, sillä lisäksi työnantajapuolta edustava Metsäteollisuus ry on julistanut kuuden päivän työsulun, joka olisi 12.–18. joulukuuta. Työsulussa työnantaja ei päästä työntekijöitä töihin ja katkaisee palkanmaksun.

Lue myös:

Loppuvatko bensa ja lääkkeet? Teollisuutta uhkaa lakkosuma, joka sulkisi kokonaisia tuotantolaitoksia ja lamauttaisi viennin

Sähköliiton neliviikkoinen lakko alkaa torstaina – koskee yli kymmentä Teknologiateollisuuden isoa jäsenyritystä

Koripalloilija rähmää pallon omaan koriin kahmaistessaan levypalloa käsiinsä. Jalkapalloilijan tulisi siirtää pallo tyhjänä ammottavaan maaliin, mutta kaikkien hämmästykseksi hän tunaroi kampittamalla itsensä juuri ratkaisevalla hetkellä. Vastaavanlaisia urheilun mokista ja kommelluksista muistuttavia kimaroita on Youtubessa lukemattomia. Niiden suosio osoittaa, että urheilu on myös hauskaa ja koomista ainakin katsojan näkövinkkelistä – huolimatta siitä, että urheilukisoista on karsittu pois sellaisia kiehtovia lajeja, kuten köydenveto, esteuinti ja eettisesti kovin kyseenalainen (rauhan)kyyhkysammunta.

Mokailulla on myös traaginen puolensa. Osoituksena tästä töpeksijät usein painavat päänsä käsien väliin häpeän ja pettymyksen merkiksi. Urheilussa on yleensä kovat panokset ja urheilijoilta odotetaan optimisuoritusta. Menestystä tavoitellaan ajoittain hinnalla millä hyvänsä, myös reilun pelin sääntöjen vastaisesti.

Joistakin dopingkäryistä mieleen tulee kesäteattereiden puskafarssit.

Tragikoomisen urheilun ohittamaton merkkitapaus Suomessa oli Lahden hiihtoskandaali vuonna 2001. Mediatilaisuudessa tankeroenglantia puhuneen ja punastelleen hiihtojohtajan ja huoltamolle unohtuneen lääkelaukun ynnä muiden outojen ja kinkkisten käänteiden myötä Lahden skandaali oli kuin kutsuhuuto parodian mestareille, netti-ilveilijöille ja stand up -koomikoille.

Joistakin dopingkäryistä mieleen tulee kesäteattereiden puskafarssit. Niin hullunkurisia ovat olleet viattomina esiintyvien urheilijoiden selitykset – puhumattakaan äimän käkenä lausuntojaan kakistelevista valmentajista ja muista osallisista.

Omanlaistaan koomisuutta edustaa pilkkanauru, jota ilmentää hervottoman kippurassa hekottamisen sijaan tarkoitushakuisen leimaava ja kauaskantava joukkoröhöttäminen.

Usein pilkan kohteena on teeskentelijä, joka esittää olevansa jotakin muuta kuin todellisuudessa on. Jalkapallossa tähän paarialuokkaan kuuluvat filmaajat etenkin Skandinaviassa ja Britanniassa, jossa ”näyttelemiseen” suhtaudutaan latinokulttuureja kielteisemmin.

Venäjän jalkapallon MM-kisoissa pilkkanaurun kohteeksi joutui ansaitusti brassitähti Neymar. Liioitteleva ruohikolla pyöriminen vaikutti Neymarin brändiarvoon. Tätä arvon alennustilaa tuskin helpottivat Neymar-antifanien kostonsuloiset verkkomeemit.

Tosin on sitä ennen someakin osattu kyseenalaistaa. Ei jäänyt vitsinikkareilta myöskään huomaamatta Spiridon Velokas, joka vuoden 1896 Ateenan olympialaisten maratonilla huijasi kilpaveljiään ja kulki osan matkaa hevosen kyydissä ylittäen maaliviivan kolmantena.

Silloin kun katsoja ja urheilija nauravat yhdessä, heistä voi tulla hyvin läheisiä, vaikka he kohtaisivat toisensa vain tv-kuvan välityksellä.

Yllä mainituissa tapauksissa nauraminen on toispuoleista. Ei naureta yhdessä urheilijan kanssa, vaan hänen kustannuksellaan. Silloin kun katsoja ja urheilija nauravat yhdessä, heistä voi tulla hyvin läheisiä, vaikka he kohtaisivat toisensa vain tv-kuvan välityksellä.

Matti Nykäsen aktiiviaikoina yksi hauskimmista urheilijoista oli maailman surkein mäkihyppääjä Eddie Edwards. Häntä oli vaikea nähdä kansakunnan tai korporaatioiden soturina: hän oli ennemminkin klovneri, joka paljasti urheiluun liittyviä ryppyotsaisia ja vakavamielisiä piirteitä.

Edwardsia seuratessa ei tarvinnut kokea myötähäpeää. Sen sijaan kroppaan hiipi hilpeä ja tyyni olo, sillä Edwards osasi nauraa itselleen. Hän osoitti, että myös viimeiseksi sijoittuva voi olla ylpeä suorituksestaan ja erityisesti rohkeudestaan. Todellista coubertinilaista olympiahenkeä siis – semminkin, kun Edwards kärsi korkeanpaikankammosta ja hänen silmälasinsa linssit huurtuivat ennen hyppyrimäen nokkaa.

Edwards ansaitsisi ritarin arvon, sillä niin paljon iloa – kuin myös itsetuntoboostia – hän on tuottanut meille sohvaperunoille. Nautin tuopin brittiläistä olutta ja kuuntelen Fly Eddie Fly -biisin aina joulukuun viides päivä, sillä tuolloin on (Sir) Michael ”Eddie the Eagle” Edwardsin syntymäpäivä.

Sami Kolamo

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston mediakulttuurin dosentti. Hän on tutkija-asenteeltaan yhteiskuntakriittinen, arkisessa eksistenssissään sarkasmiin ja ironiaan taipuvainen. Ajoittain nämä piirteet sekoittuvat.

Aiheesta voi keskustella 5.12. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Asta Lepän kolumni: Eikö millekään saa enää nauraa?

Sami Kolamon kolumni: Kun keho ja mieli kohtaavat eli miksi Ronaldinho nauroi?

Sami Kolamon kolumni: Entä jos Matti Nykänen olisikin ollut Maija Nykänen?

Ohjelmistoyritysten pula osaajista uhkaa kasvaa, vaikka pulaan on haettu muun muassa lisäämällä erilaista täydennys ja muuntokoulutusta.

Tarvetta olisi noin 5 000–6 000:lle uudelle osaajalle vuosittain,arvioi Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

– Kuilu kasvaa, vaikka yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaajia.

ICT-alan etuja valvova Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom laskee, että viidessä vuodessa osaajavaje kasvaa jopa 40 000 työntekijään.

– Meillä on paljon teknologia-alan yrityksiä. Tulevan 5G-tietoliikenneverkon päälle rakentuu moderneja palveluita ja sovelluksia. Tietoliikenneala on yksi maan kovimmista investoijista, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.

Ohjelmistoyritysten lisäksi työntekijöistä kilpailevat esimerkiksi pankki-, vakuutus-, metalli- ja metsäalan yritykset.

Ussan mukaan Suomessa on kaksinkertainen määrä ICT-alan ammattilaisia verrattuna EU-maihin keskimäärin. Silti töitä riittäisi muun muassa koodareille, järjestelmäarkkitehdeille ja käyttöliittymäsuunnittelijoille.

Sekä Roiha että Ussa haluavat nykyistä sujuvampaa työperäistä maahanmuuttoa pulaa helpottamaan.

Koodareita koulun penkiltä

Koodareita on yritetty haalia töihin erilaisilla täydennys- ja muuntokoulutuksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi joulukuussa 2018 korkeakouluille 19 miljoonan erityisavustuksen, joka mahdollistaa ohjelmistoalan osaamisen lisäämisen yli 10 000 opiskelijalle.

Osa avustuksesta meni viidelle ammattikorkeakoululle, jotka käynnistivät tänä vuonna AMKoodari-koulutuksen. Maksuttomat täsmäopinnot on tarkoitettu esimerkiksi koodaamista opettelevalle uranvaihtajalle tai yrityksen henkilökunnan kouluttamiseen.

– Kiinnostus näihin opintoihin on ollut suurta, vaikka emme niitä ole juuri markkinoineet, kertoo suunnittelija Johanna Santala-Blom Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Haku Hämeen ammattikorkeakoulun ensi kevään opintoihin päättyi marraskuun lopussa. Ilmoittautumisia tuli yli 200 ja Hämeessä täsmäopinnot näyttävät kiinnostavan erityisesti naisia.

– Peräänkuulutamme lisää koulutuspaikkoja, mutta myös muuntokoulutuksella on merkitystä. Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä. Osa perinteisistä työpaikoista katoaa ja uusia syntyy, arvioi FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.

Osa opiskelijoista karkaa töihin ennen valmistumista

Lahden ammattikorkeakoulussa vuosittain 80 opiskelijaa aloittaa tieto- ja viestintätekniikan opiskelut. Koodaripula tuntuu monella tapaa.

– Opiskelijamme työllistyvät hyvin. Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu. Yhä useampi yritys haluaa tulla esittelemään kouluumme toimintaansa ja tulevia työpaikkoja opiskelijoillemme, sanoo tieto- ja viesintätekniikan yliopettaja Matti Welin Lahden ammattikorkeakoulusta.

Moni yritys haluaa myös tehdä yhteisiä projekteja opiskelijoiden kanssa. Käynnissä on yli kymmenen projektia, joissa tehdään muun muassa työturvallisuuspeliä Fazerille tai viilunmittauksen mobiilisovellusta Raute-yhtiölle.

– Yrityksellämme on ollut monta vuotta vaikeuksia löytää hyvää koodausosaamista Lahden alueelta, sanoo Rauten teknologiajohtaja Mika Hyysti.

Oppilaitosyhteistyön lisäksi yhtiö on käyttänyt oululaisen yhteistyöyrityksen koodaajia ja avannut vuosia sitten toimiston myös Helsinkiin.

Lahtelainen 31-vuotias Johannes Syvämeri opiskelee kolmatta vuottaan koodausta Lahden ammattikorkeakoulussa. Ensi kesäksi on haussa alan töitä kotikaupungin alueelta.

– Kyllähän töitä on, mutta pitää olla myös osaamista ja sitä ollaan täältä koulusta hakemassa. Ja tietysti pitää olla sitä omaa harrastuneisuutta.

Lue lisää:

Emmi Pöyhönen, 29, opiskelee koodariksi yhdeksässä kuukaudessa ilman aiempaa kokemusta – täsmäkoulutus voi helpottaa it-alan työvoimapulaa

Aluehallintovirasto on puuttunut useiden kuntien ja kuntayhtymän toimintaan lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa.

Osassa kuntia lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin käsittely viivästyy, koska sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi ja lastensuojeluilmoituksia tehdään entistä herkemmin. Ongelmia aiheuttaa myös työntekijöiden suuri vaihtuvuus.

Aluehallintovirasto antoi lastensuojelun määräaikavalvonnasta huomautuksen Hämeenlinnalle, Sipoolle ja Lohjalle. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymää käskettiin kiinnittämään asiaan huomiota Asikkalan ja Orimattilan osalta. Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsotelle avi esitti arviointia ja ohjausta Haminan, Kotkan ja Pyhtään osalta. Myös Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle esitettiin arviointia ja ohjausta Vihdin ja Karkkilan osalta.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle lähetettiin asiasta ohjauskirje.

Määräaikaylitykset ilmenivät kuntien vastauksista THL:n lakisääteiseen kyselyyn ajanjaksolta lokakuusta 2018 maaliskuuhun 2019. Lastensuojelulain mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa, ja arviointiselvitysten tulee olla valmiita kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta, eli ilmoituksen kuntaan saapumisen ajankohdasta.

Järjestelmiä ei osata käyttää

Henkilöstöongelmien lisäksi määräaikojen tilastoinnissa toistuvat vuodesta toiseen tietojärjestelmien käytön osaamiseen liittyvät ongelmat, jotka kuntien selvitysten mukaan aiheuttavat virheellisesti osan ylityksistä.

Lisäksi muussa lastensuojelun valvonnassa on käynyt ilmi, että joissakin kunnissa palvelutarpeen arvioinnin kolmen kuukauden määräaikaa on alettu laskea ajankohdasta, jolloin ilmoituksen johdosta on päätetty ryhtyä arvioimaan lastensuojelutarvetta.

Myös palvelutarpeen valmistumisen määrittelyssä on menetelty virheellisesti. Lastensuojelun palvelutarpeen arviointi on katsottava valmiiksi vasta, kun asiakas on saanut kirjallisen yhteenvedon asiassaan.

Lahden valtuusto päätti viime vuonna, että se haluaa ehkäisyn maksuttomaksi alle 25-vuotiaille nuorille. Maksuttomuus ei ole vieläkään toteutunut, eikä kukaan tunnu tietävän, minne esitys jäi jumiin.

Lahden palveluista vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Yhtymä torppasi vuosi sitten esityksen maksuttomasta ehkäisystä pienimmällä mahdollisella äänierolla.

Kesän korvalla asia näytti kuitenkin etenevän. Hyvinvointiyhtymän valtuusto totesi, että asiaan palataan kuntayhtymän ja kuntien välisissä palvelusopimusneuvotteluissa syksyllä.

Ei palattu.

Lahden kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointiyhtymän hallituksen jäsen Jouni Kaikkonen (vihr.) ihmetteli valtuustossa, mihin esitys oli kadonnut ja miksi Lahden valtuuston tahto ei näy sote-yhtymän päätöksenteossa.

Kaikkosen mielestä näyttää siltä, että valtuuston tahtoa ei pystytä muuttamaan teoiksi.

Vasemmistoliiton Elisa Lientolan mielestä kyseessä on demokratiavaje.

– Meidän vaaleilla valittujen päättäjien pitäisi pystyä päättämään kaupunkilaisten arkisista palveluista, mutta tällä hetkellä talousarviopäätöksen leivotaan mystisissä palvelusopimusneuvotteluissa.

Lahti ei voi päättää muiden kuntien palveluista

Maksuton ehkäisy ei ole edennyt niin kuin piti, myönsi kaupunginjohtaja Pekka Timonen valtuustolle. Hän antaa selityksesi, että Lahti on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kuntayhtymälle.

Silloin kaupunki ei voi tilata kuntayhtymältä palveluita oman mielensä mukaan. Yhtymässä on muitakin kuntia kuin Lahti.

Kaikki valtuutetut eivät kuitenkaan niele selitystä järjestämisvastuusta. Vaaleilla valitut valtuutetut ovat silti vastuussa palvelujen rahoittamisesta. Lahti on myös hyvinvointiyhtymän selvästi suurin rahoittaja ja omistaja. Mikä on omistajaohjauksen rooli tässä asiassa?

– Lahti ei voi yksin sanella, mitä palveluja yhtymän alueella otetaan käyttöön, sanoo yhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sd.), joka on myös lahtelainen valtuutettu.

Yhtymän on mahdoton vastata kaikkiin toiveisiin, perustelee yhtymän varapuheenjohtaja Sari Niinistön (kok.).

– Me emme pysty yhtymässä ottamaan yhtään ainutta hyvää ja hauskaa toivetta vastaan, joka ei liity lakisääteisten, pakollisten palveluiden järjestämiseen. Niissäkin meillä on vaikeuksia.

Myös valtuutettu ja keskussairaalan entinen johtaja Martti Talja (kesk.) ymmärtää, miksi asiat etenenevät hitaasti.

– Tarvitsemme valmisteluajan. Vuosi tai kaksi on uuden ajatuksen elinkaari, että se lähtee toteutukseen.

Taljan mukaan yhtymä joutuu vaikeaan tilanteeseen, jos kaikki kunnat alkavat tilata erilaisia palveluita. Yhtymä joutuisi kiperän kysymyksen eteen: mitä terveyspalveluja tuotetaan, mitä ei.

Lahti joutuu myös luopumaan joistakin palveluistaan siksi, että yhtymällä ei ole rahaa laajentaa palvelua kaikkiin yhtymän kuntiin. Yksi tällainen palvelu on sosiaalinen luototus, josta Lahti on saanut hyviä kokemuksia yli kymmenen vuoden ajan.

Uusi yritys maksuttomasta ehkäisystä

Lahti ei ole kuitenkaan luovuttanut. Kaupunginhallitus teki uuden päätöksen, jossa se esittää, että hyvinvointiyhtymä ottaisi maksuttoman ehkäisyn käyttöön kaikissa kunnissa ensi heinäkuusta alkaen.

Budjettiin pitäisi varata 140 000 euroa rahaa. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan maksuttomuus toisi heti säästöjä, joten se ei lisäisi kuluja. Asia esitetään yhtymäkokoukselle 16.12.2019.

Jos kaupunki haluaa saada oman toiveensa läpi, pitää sen neuvotella muiden kuntien kanssa ja saada esityksensä tueksi kolme muutakin kuntaa.

Tähän asti päätöksenteko kuntayhtymässä on ollut monivaiheista, sillä yhtymän valtuustossa ovat kuntien näkemysten lisäksi jyllänneet poliittisten ryhmien eri näkemykset.

Siksi yhteistä tahtoa on ollut vaikea löytää. Yksittäisellä kunnallakaan ei välttämättä ole yhtenäistä näkemystä asiasta. Nyt päätöksentekoa on yksinkertaistettu: yhtymävaltuusto on muuttunut yhtymäkokoukseksi, jossa päättäjä edustaa kuntansa kantaa - ei poliittisen ryhmänsä kantaa kuten tähän asti.

– Tämä on politiikkaa. Poliittisessa järjestelmässä kaikilta ristiriidoilta ja poliittisilta erimielisyyksiltä ei vältytä, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.)

Lue lisää:

Ilmainen ehkäisy vähensi teiniraskauksia kolmanneksella – nyt Vantaa laajentaa jakelun kaikille alle 25-vuotiaille

Päijät-Hämeessä keskimääräistä korkeammat aborttiluvut – maksuton ehkäisy voisi ratkaista ongelman

Ikäihmiset ovat innostuneet kokeilemaan entistä tehokkaampaa influenssarokotetta. Esimerkiksi Lahdessa ja Jyväskylässä rokotetutkimus on ollut suosittu. Lahdessa rokotusten ajanvaraus jouduttiin keskeyttämään ja aikatauluttamaan lisäpäiviä tutkimusrokotuksille.

Tutkimuspäällikkö Arto Palmun mukaan keskiviikkoon mennessä tutkimukseen oli osallistunut koko Suomessa noin 26 000 ihmistä. Hän arvioi, että tutkimuksessa päästään hyvin lähelle tämän syksyn tavoitetta eli 34 000 rokotettavaa. Rokotettavat ovat yli 65-vuotiaita, joita on kirjeitse pyydetty tutkimukseen mukaan.

– Tämä on positiivinen asia. Väestössä on ymmärrystä sille, että tutkimusta pitää tehdä ja tietoa kerätä. Se vaatii rokotusmyönteisyyttä ja tutkimusmyönteisyyttä.

Päijät-Hämeen keskussairaalalla Lahdessa rokotustutkimuksesta vastaava tutkimushoitaja Satu Rämö kehuu myös ikäihmisten osallintumisintoa.

– Suosio oli aivan mahtava. Alussa jännitti, että mitä tulee tapahtumaan, mutta sitten niitä aikoja alettiin varaamaan hurjaa vauhtia.

Rämön mukaan tutkimukseen on osallistunut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella ainakin tuhat ihmistä.

Uuden rokotteen toivotaan suojaavan ikäihmisiä tehokkaasti influenssalta ja jälkitaudeilta

THL:n ja rokotevalmistaja Sanofi Pasteurin tutkimuksessa osalle annetaan nykyisin rokotusohjelmassa oleva influenssarokote ja osalle korkea-annoksinen rokote, jossa vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä. Rokotteen turvallisuus on varmistettu aiemmissa tutkimuksissa ja sen on todettu lisäävän influenssan vasta-aineita elimistössä tehokkaammin kuin nykyinen rokote.

– Jos tämä todistetaan ja tehokkuudesta saadaan faktatietoa, sillä on todella iso merkitys ihmisille, kansanterveydelle ja myös kustannusten kannalta, arvioi tutkimushoitaja Satu Rämö.

Korkea-annoksista rokotetta on ollut käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa jo vuosia. Se on kuitenkin suunnattu kolmea eri influenssavirusta vastaan, kun nyt tutkittava rokote tehoaa neljään virustyyppiin. Myös nykyisin Suomessa käytettävä influenssarokote puree samoihin neljään virustyyppiin, mutta vaikuttavaa ainetta on vähäisempi määrä.

Arto Palmun mukaan tutkimuksessa otetaan huomioon myös sivuvaikutusten riskit.

– Aina voi ilmetä haittoja. Kaikissa tutkimuksissa on velvoite seurata mahdollisia haittoja.

Vaikutuksia seurataan rekistereistä

THL:n tutkimuksessa rokotteita annetaan ikäihmisille myös ensi vuoden syksyllä ja seuranta jatkuu vuoteen 2021. Tutkimukseen osallistuneiden terveydentilasta saadaan tietoja terveysrekisterien kautta. Niihin kirjataan esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakäyntien tietoja.

– Rokotteen tehokkuutta tutkitaan katsomalla vähentääkö se sairaalakäyntejä, vähentääkö se sydän- ja hengitystietauteja ja vähentääkö se influenssaa, kertoo Satu Rämö.

Tutkimusta tehdään Päijät-Hämeen hyvinvoinikuntayhtymän ja Jyväskylän lisäksi myös Helsingissä, Espoossa, Hämeenlinnassa, Kangasalalla, Kymsoten alueella, Nokialla, Oulussa, Porissa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.

Rokotevalmistaja on parhaillaan hakemassa THL:n tutkimalle rokotteelle myyntilupaa Eurooppaan. Vaikka rokote saisi myyntiluvan ja se todettaisiin meneillään olevassa tutkimuksessa tehokkaaksi, se ei vielä tarkoita uuden rokotteen päätymistä laajaan käyttöön Suomessa. Rokotteen ottaminen kansalliseen rokoteohjelmaan vaatii asiantuntija-arvioinnin sekä päätökset hankinnasta ja rahoituksesta.

Kaakkois-Suomen poliisi tutkii laajaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää kokonaisuutta.

Poliisi teki maanantaina etsintöjä ja kiinniottoja Lappeenrannassa, Kotkassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Helsingissä. Etsintöjen yhteydessä on takavarikoitu reilu kymmenkunta ampuma-asetta, useita kiloja räjähteitä sekä huumausaineita.

– Asia on lähtenyt liikkeelle törkeän huumausainerikoksen tutkinnasta. Siinä yhteydessä on selvinnyt myös väkivaltarikoksia, jotka ovat esitutkinnassa, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Heinonen kertoo.

Heinonen ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, onko kyseessä moottoripyöräjengi. Etsintöjä on hänen mukaansa kuitenkin tehty asuntojen lisäksi kerhorakennuksissa.

Hän myöntää, että Etelä-Karjala on vahvaa Helvetin enkeleiden aluetta.

Tutkinnanjohtaja: Helvetin enkeleillä ja United Brotherhoodilla kiinteä suhde

Kaakkois-Suomen poliisi on saanut apua tutkinnassa muun muassa keskusrikospoliisista.

Rikosylikomisario Christer Ahlgren keskusrikopoliisista vahvistaa, että kohteena oli moottoripyöräjengi Helvetin enkelit ja vangitut ovat siihen liittyviä henkilöitä.

Yhteistyötä on tehty myös muiden Etelä-Suomen alueella toimivien poliisilaitosten kanssa.

– Helvetin enkeleillä ja United Brotherhoodilla on hyvin kiinteä suhde. Tässä meidän esitutkinnassa on vahvistunut, että niillä on hyvin läheiset suhteet toisiinsa. Se voidaan sanoa, kertoo Heinonen.

Poliisi teki ison iskun United Brotherhood -järjestöä vastaan syyskuussa. Tuolloin otettiin kiinni yhteensä 21 United Brotherhood -järjestöön kuuluvaa tai liittyvää henkilöä eri puolilla maata. Tätä valtakunnallista kokonaisutta tutkii KRP.

Heinonen sanoo, että Kaakkois-Suomen poliisin tutkinnassa selvitetään kytkökset laajempaan kokonaisuuteen.

– Sitä ei voi jättää huomioimatta. Siitä on viitteitä.

Heinosen mukaan Etelä-Karjalassa ei ole ollut puhdasta UB-toimintaa.

Rikosepäilyjä kahden vuoden ajalta

Asiakokonaisuuteen liittyen on vangittu seitsemän henkilöä. Tutkittavina rikosnimikkeinä on törkeitä huumausainerikoksia ja väkivaltarikoksia.

– Siellä on sen tyyppisiä rikoksia kuin törkeä pahoinpitely, pahoinpitelyitä ja ryöstö, Heinonen kertoo.

Jutun päätekijät ovat Heinosen mukaan Etelä-Karjalasta. Rikollisryhmä on toiminut lähtökohtaisesti Etelä-Suomen alueella, painottuen Etelä-Karjalaan.

Poliisi tutkii jutussa kahden viime vuoden tapahtumia. Lähestulkoon kaikki tekijät ovat olleet poliisin kanssa aiemminkin tekemisissä.

Lue myös:

Poliisin viimeviikkoiset operaatiot olivat harvinaisen iso isku United Brotherhoodia vastaan – katso video poliisin tiedotustilaisuudesta

Näin toimii Suomen vaarallisimpana pidetty rikollisryhmä: "farmijoukkue" hoitaa likaiset työt, huipulla on maaseudun rauhassa asuva mies