Mökkiyrittäjien kesä on nyt kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan matkailualan kysyntä supistuu tänä vuonna ainakin noin 60 prosenttia, joka on lähes 10 miljardia euroa.

Mökeillä riittää nyt kysyntää, kertoo Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola. Hän kertoo, että kotimaan matkailussa ennakoidaan jopa kasvua. Uutena ilmiönä ovat lähialueilla varatut mökkilomat.

Keväällä ulkomaalaisia turisteja on perinteisesti ollut sekä Päijänteen että Saimaan rannoilla. Nyt ulkomaalaisten varaukset on peruttu.

Mökkiyrittäjien tyhjentyneet varauskalenterit ovat kuitenkin pikku hiljaa täyttymässä. Asikkalassa kesä näyttää mökkeily-yrittäjän Katja Riihilahden mukaan oikein hyvältä.

– On paljon vakiovarauksia, mutta ulkomaalaisvaraukset ovat lähteneet. Niitä tässä paikkaillaan, sanoo Riihilahti Iso-Naappilan loma -yrityksestä.

Myös Saimaalla varauskalentereissa on nyt tapahtunut muutos parempaan.

– Vappuviikonloppuna tapahtui käänne ihmisten mielissä. Nyt on alkanut varauksia tulla. Helatorstaille, kesäkuulle ja heinäkuulle tehdään varauksia, sanoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Pieni mökki rannan tuntumassa

Mökkeilemään ovat nyt ryhtyneet sellaisetkin suomalaiset, jotka eivät ole aiemmin lomailleet mökeissä, kertoo Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola. Uudenmaan rajan avauksen jälkeen lyhytaikaisia mökkivarauksia tehdään erityisesti pieniin mökkeihin, sanoo Katja Riihilahti Asikkalasta.

– Kun Uudenmaan raja avautui, se vaikutti keväänkin myyntiin. Halutaan, että on varustukset kunnossa, mutta ei etsitä huippuhuviloita, vaan perusmökkikin riittää. Toivotaan, että mökki on järven rannalla omassa rauhassa.

Riihilahden mukaan esimerkiksi suomalaista luontoa ja puhtautta on ruvettu arvostamaan. Kokemuksia haetaan nyt myös läheltä. Esimerkiksi ruokamatkailua tehdään nyt kotoa käsin.

– Halutaan olla mökillä ja tuoda niitä ruokakokemuksia sinne mökille.

Ulkomaisten matkailijoiden osuus on Lomarenkaan Olkkolan mukaan ollut noin 20 prosenttia mökkivarauksista. Jää nähtäväksi, paikkaavatko suomalaiset matkailijat tilannetta.

Tutkija: vaikutukset näkyvät ainakin muutamia vuosia

Matkailun kansainvälisestä kysynnästä on tippunut noin 90 prosenttia, ja elinkeino on suurissa vaikeuksissa, sanoo matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta. Vaikutukset tulevat näkymään matkailussa ainakin muutamia vuosia.

– Olettaisin, että tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi liikematkustamiseen. Tilanne on opettanut ihmisiä hyödyntämään etäkokous- ja työvälineitä.

Saarisen mukaan esimerkiksi Pohjois-Amerikassa hotellialan arvellaan nousevan jaloilleen noin viidessä vuodessa.

Matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä oli viime vuonna arviolta reilut 16 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.

Saarinen sanoo, että matkailijan muisti on kuitenkin lyhyt: esimerkiksi vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen lentoliikenne palautui normaaliksi muutamassa vuodessa.

Saarisen mukaan on vaikea vielä arvioida, milloin esimerkiksi lentoliikenne palaa normaaliin.

– OECD on esittänyt kaksi skenaariota. Ensimmäinen on, että jo heinäkuussa, mutta todennäköisempi on syyskuulle ajoittuva arvio. Tämäkin on aika optimistinen. Voi olla, että 2020 on kansainvälisen matkailun osalta pitkälti menetetty.

Syksynkin tilanne vielä epäselvä

Mökkiyrittäjien loppukesän ja syksyn varaustilanne vahvistuu vasta myöhemmin. Lomarenkaan Olkkolan mukaan ulkomailta tulevat turistit odottavat nyt omien maidensa matkustusrajoituksia ja ohjeita loppukesän osalta.

Pahinta on projektipäällikkö Tuula Pihkalan mukaan epävarmuus.

– Nyt alkaa olla jo odotusta, koska tästä päästään liikkeelle ja päästään esimerkiksi mökkeilemään. Odotuksen ja epävarmuuden aikaa, erilainen kevät.

Asikkalassa Iso-Naappilan yrittäjä Riihilahti uskoo, että tilanne muuttaa matkailua pysyvästi. Hän uskoo, että kotimaan matkailijat löytävät lähimatkailun ja mökkeilun uudella tavalla. Samalla tilanne on painostanut yrittäjiä löytämään uusia asiakkaita myös kotimaasta.

– Toisaalta tämä saattoi olla harjoitusnäytelmä vasta. Luulen, että olemme ottaneet opiksemme monessa asiassa, Riihilahti sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23:een saakka.

Kuusi 22–31-vuotiasta miestä sai keskiviikkona vankeustuomion useista eri puolilla Suomea tehdyistä petoksista Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Rikoskumppaneina toimineet espoolaiset ja lahtelaiset miehet tekivät petoksia Espoossa, Lahdessa, Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Lempäälässä vuosina 2018 – 2019.

Osa jutun vastaajista oli yhdessä erehdyttänyt kolmea suomalaista teleoperaattoria luovuttamaan osamaksusopimuksilla puhelimia, tabletteja ja noin 200 jälkikäteen maksettavaa teleliittymää aikomatta maksaa niistä.

Puhelimilla oli soitettu kymmeniä tuhansia EU:n ulkopuolisia ulkomaan puheluita, joista oli aiheutunut operaattoreille yhteensä yli 1,7 miljoonan euron vahingot. Puheluita oli soitettu pääasiassa Afrikkaan.

Eniten vahinkoja eli 1,6 miljoonaa euroa kärsi DNA Oyj. Elisa Oyj:n vahingot olivat 84 000 euroa ja Telia Finland Oyj:n yli 81 000 euroa.

Petosten kohteina oli myös luottoyhtiöitä. Pitkälti samat vastaajat olivat yhdessä huijanneet luottoyhtiöitä antamaan heille 3 000 – 6 000 euron suuruisia velkoja.

Velkarahoilla oli ostettu helsinkiläisestä kultasepänliikkeestä miesten rannekelloja, kultaesineitä ja lahjakortteja ilman tarkoitusta maksaa velkoja takaisin. Luottoyhtiöille aiheutui yhteensä yli 40 000 euron taloudellinen vahinko.

Kolmelle vankeutta törkeistä rikoksista

Käräjäoikeus tuomitsi petoskokonaisuuden päätekijänä olleen vuonna 1988 syntyneen miehen neljästä törkeästä petoksesta ja kolmesta petoksesta viiden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Vuonna syntynyt 1995 syntynyt mies tuomittiin kahdesta törkeästä petoksesta ja yhdestä petoksesta neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Kolmas ehdottoman vankeustuomion saanut vuonna 1993 syntynyt mies tuomittiin yhdestä törkeästä petoksesta ja kahdesta petoksesta kahdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi.

Kaksi muuta petoksiin syyllistynyttä miestä tuomittiin yli vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja yhdyskuntapalveluun. Yksi sai muutaman kuukauden ehdollisen vankeustuomion.

Yhden vastaajan syyte hylättiin ja yhden vastaajan osalta oikeudenkäyntiä ei ole aloitettu, koska häntä ei ole tavoitettu haastamista varten.

Vastaajat kiistivät syytteet pääosin.

Alun perin juttuun kuului 27 syytekohtaa, kahdeksan vastaajaa ja seitsemän asianomistajaa. Kaikkia vastaajia on kuultu heidän äidinkielellään tulkin avustuksella.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Siitä voi valittaa hovioikeuteen tai tehdä ennakkopäätösvalituksen korkeimpaan oikeuteen.

Koronavirus iski omakotikauppaan toden teolla huhtikuussa. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan maaliskuussa kauppaa käytiin pitkälti vielä normaalitahtia, jopa kasvaen, mutta huhtikuussa omakotikauppa hyytyi selvästi.

Osassa kaupunkeja kauppamäärät suorastaan romahtivat, kun talouden pyörät hiljenivät koronan seurauksena ja saivat asunnonostajat empimään.

– Tammi-maaliskuun luvut ennakoivat kiinteistökaupalle vielä ennätysvuotta, mutta huhtikuussa tapahtui käänne. Puheet ennätysvuodesta voidaan unohtaa, sanoo rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta.

– Kyllä tämän täytyy olla koronan vaikutusta. Se hyydyttää kiinteistökauppaa. Poikkeustilanteessa ihmiset muuttuvat varovaisiksi ja harkitsevat silloin hyvin tarkasti taloudelliset liikkeet, varsinkin isot. Ja asunnonostohan on monelle se elämän suurin kauppa, Toppinen sanoo.

Pätee koko Suomeen

Maanmittauslaitoksen 13 keskeiseen kaupunkiin tekemän kauppamäärälaskennan mukaan toteutuneiden omakotikauppojen lukumäärät vähenivät huhtikuussa keskimäärin -29 prosenttia verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Toppisen mukaan pudotus oli kuitenkin pienempi kuin hän pelkäsi.

– Tämä suuriin kaupunkeihin kohdistettu laskenta näyttää asuntokaupan suuntaa ja trendiä koko maahan. Muualla vain kauppamäärät ovat pienempiä, mutta suunta sama, Toppinen sanoo.

Kuten oheisesta taulukosta näkee, erityisen paljon pientalojen kauppamäärät laskivat huhtikuussa Lahdessa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Oulussa verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Nousijoita taas olivat Pori ja Tampere.

Maaliskuussa kauppamäärät kasvoivat 13 suuressa kaupungissa keskimäärin vielä 21 prosenttia viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Vain Helsingissä ja Seinäjoella lukumäärät laskivat. Muualla nousivat ja Turussa pysyivät samassa.

Kokonaisuutena omakotikauppojen lukumäärät laskivat suurissa kaupungeissa tammi-huhtikuussa -4 prosenttia. Miinus on siis kokonaisuutensa vielä "siedettävä", erityisesti pirteän maaliskuun ansiosta.

Toteuteneiden kauppojen hintakehityksestä ei ole vielä tietoa. Toppisen mukaan hinnat reagoivat taloustilanteeseen yleensä hitaammin kuin kauppamäärät.

– Myöhemmin korona rupeaa näkymään myös hinnoissa.

Mökkikauppa vilkastui

Koronavirus ei ole ainakaan vielä hiljentänyt kesämökkikauppaa, vaan onkin käynyt päinvastoin. Maanmittauslaitoksen 10 suosituimpaan mökkikuntaan tekemän laskennan mukaan kauppamäärät ovat kasvaneet yhteensä 22 prosenttia tammi-huhtikuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Kauppamäärät kasvoivat myös koronakuina eli maalis-huhtikuussa. Nousussa olivat alkuvuonna etenkin mökkikaupat Kuusamossa, Lohjalla, Mikkelissä ja Kuopiossa. Laskussa määrät olivat Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. Muualla muutokset olivat pieniä.

– Mökkikaupan vilkastuminen on koronan lieveilmiöitä. Koska ulkomaille ei nyt pääse tai pääsee rajoitetusti ja matkustelu vähenee, niin lomaillaan sitten kotimassa. Se vilkastuttaa mökkikauppaa, Toppinen arvioi.

Yhteensä tammi-huhtikuussa kirjautui Maanmittauslaitoksen tilastoihin 226 kesämökkikauppaa.

Lue lisää:

Omakotitalon saa muutamalla kymppitonnilla – tai siitä saa maksaa satoja tuhansia euroja: Katso lista kalleimmista ja halvimmista kunnista

Vanhojen asuntojen kauppa hidastui maaliskuussa

Kiinteistönvälittäjät: koronatilanne heijastuu asunnon myyjien varovaisuutena etenkin Oulun seudulla

Kesän tietyömailla kokeillaan entistä luontoyställisempää matalalämpöasfalttia.

– Asfalttimassa kuumennetaan noin 20–30 astetta tavallista alhaisempaan lämpötilaan, sanoo Uudenmaan ely-keskuksen projektipäällikkö Lauri Suikki.

Entistä matalampi lämpötila pienentää hiilidioksidipäästöjä noin kymmeneksellä tavalliseen valmistustapaan verrattuna. Asfalttimassan valmistus on suurin CO2-päästöjen lähde päällystystöissä.

Matalalämpöasfaltti aiheuttaa Suikin mukaan myös entistä vähemmän bitumihöyryjä tietyömaalla liikenteen keskellä.

Viisi kokeilukohdetta sijaitsevat Järvenpäässä, Kirkkonummella ja Vihdissä. Näissä kohteissa työn tilaaja vaati matalalämpöasfalttia jo kilpailutusvaiheessa.

– Haetaan kokemuksia ja seurataan kohteiden kestoa, sanoo Suikki.

Kilpailutukset voitti Peab Industri Oy.

Lämpötilan laskulla on rajansa

Peab Asfaltin asemalta Lahdessa lähtee päivittäin useita kymmeniä rekkakuormallisia asfalttia.

Massanvalmistuksessa lämpötilaa on laskettu 20 astetta.

– Asfalttimassaa pitää pystyä kuitenkin levittämään ja tiivistämään kevään ja syksyn kylmillä ilmoilla. Tämän vuoksi lämpötilaa ei voi laskea rajattomasti, sanoo aluepäällikkö Jorma Jäntti.

Asemalla massaa valmistetaan tällä hetkellä kahdessa vuorossa ja kuljetusautot vievät sitä valtion tietyömaiden lisäksi muun muassa Lahden ja lähikuntien tietöihin.

Päällystöissä raju kasvu viime vuodesta

Tänä kesänä maanteiden päällystystyöt tuplaantuvat viime vuodesta. Teitä päällystetään noin 4 000 kilometriä.

Esimerkiksi Hämeessä ja Uudellamaalla uusi päällyste laitetaan yli kahdeksallesadalle kilometrille. Tämä tarkoittaa, ettei huonokuntoisia tieosuuksia tule lisää, eikä maanteiden korjausvelka kasva.

Lauha ja sateinen talvi oli otollista aikaa tien reikiintymiselle.

Esimerkiksi moottoritien vaurioita on jo korjattu Orimattilan ja Lahden välillä. Lahden pohjoispuolella työt alkavat kesäkuussa.

Kuuntele Jorma Jäntin haastattelu Yle Areenasta.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin klo 23:een asti.

Poikkeuksellinen kevät on vaikuttanut journalistisessa mielessä eniten urheiluun: Ottelut ja sarjat peruutettiin jo viikkoja sitten. Odotettiin kaikkien aikojen urheilukesää, kun edessä piti olla Tokion olympialaiset, yleisurheilun MM-kilpailut Pariisissa ja kaiken päälle Suomen miesten jalkapallomaajoukkue debytoimassa jalkapallon EM-kentillä.

Suuren urheilujuhlan tunnun sijaan kaikki on peruttu.

Ylen Aamun Viimeinen sana -ohjelmassa lauantaiaamuna vieraana ollut MTV3:n urheilutoimittaja Mika Saukkonen kertoo, että tyhjentynyt urheilukalenteri on aiheuttanut jonkinlaisen tyhjiön Suomen kansalle, joka elää ja hengittää urheilua.

– Odotukset ovat olleet aika isot, joten totta kai meillä on nyt mielessä laskusuhdanne sen suhteen, Saukkonen sanoo.

Ilta-Sanomien urheilun esimiehen Petri Lahden mielestä tulosurheilun tauon aiheuttama tilanne on toki urheilutoimituksille haastava, mutta tarjoaa myös positiivisia mahdollisuuksia keskittyä luovuuteen ja miettiä sitä, millaisia urheilujuttuja oikeasti halutaan tehdä.

– Vastaushan on ollut se, että olemme keskittyneet ilmiöihin, tarinoihin, taustoihin ja persooniin, Lahti sanoo.

– Urheiluhan ei ole pelkkää tulosurheilua. Tässä ajassahan se näkyy entistä enemmän. Kyllähän niitä aiheita löytyy, Saukkonen komppaa.

Hiljentyneet kentät ja kaukalot näkyvät urheilutoimituksissa konkreettisesti esimerkiksi siten, että urheilulle varattuja minuutteja ja sivuja on vähennetty. Osa urheilutoimittajista on myös työskennellyt viime viikot uutistoimituksien koronatalkoissa.

Lahti sanoo, että yleisöltä tullut palaute viime viikkojen urheilujournalismiin on ollut positiivista, eivätkä lukijat ole olleet sitä mieltä, että koko urheilujournalismia olisi pitänyt lamauttaa tulosurheilun puuttumisen takia.

– Ihmiset ovat huomanneet meidän panoksemme siihen, että haluamme mennä pintaa syvemmälle ja kysyä perinteisen sen miltä nyt tuntuu sijaan, että miksi tämä asia tuntuu juuri nyt tältä, Lahti sanoo.

"Tämä aika on tuonut lisää taustajuttuja" – ja sen toivotaan jatkuvan

Urheilu-uutisointia ja sille annettua ruutuaikaa näinä hiljaisten kenttien ja hallien aikana ovat kuitenkin kyseenalaistaneet näkyvät yhteiskunnalliset keskustelijat muun muassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.), Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski ja mediapomo Pauli Aalto-Setälä.

Tällaiset urheilujournalismin lähinnä tulosuutisoinniksi typistävät kannanotot hämmentävät Lahtea ja Saukkosta.

– Koen, että nämä ovat sosiaalisen median provokaatioita. Itselleni ei tulisi mieleenkään julistaa, että pitäisikö kulttuurijournalismi ajaa nyt alas tällaisessa tilanteessa, Lahti sanoo.

– Pidän heitä valveutuneina urheiluihmisinä, joten tämä aikamoista kapeakatseisuutta ja typeryyttä puhua tämäntyyppistä asiaa, että urheilu-uutisointi pitäisi lakkauttaa, kun ei tapahdu mitään. En lähtisi tuohon ollenkaan! Saukkonen ihmettelee.

Sosiaalisessa mediassa on myös kehuttu poikkeusaikojen poikkeuksellisen hyvää urheilujournalismia. Lahti ja Saukkonen haluavat nähdä tässä urheilutoimituksille oivallisen kehitysmahdollisuuden.

– Nyt kannattaa ehdottomasti pitää silmät ja korvat auki. Tässä riittää paljonkin käsiteltävää. Esimerkiksi mikä on esimerkiksi tämän ajan vaikutus meidän junioriurheiluumme, Lahti heittää.

Saukkonen kertoo, että urheilujournalismi on hänen neljännesvuosisadan kestäneen uransa mennyt koko ajan tulosuutisointia laajempaan suuntaan. Päivän kisojen tulokset eivät enää ole enää illalla uutinen.

– Tämä aika on tuonut lisää taustajuttuja. Toivon, että se kehitys jatkuu. Tulosurheilulle on toki oma paikkansa, mutta myös enemmän näitä pre-game ja post-game-osioita tarvitaan.

Myös tarinallisuudella on Saukkosen ja Lahden mukaan paikkansa tuloksien taakse menevällä urheilujournalismilla. Tai paremminkin sana voisi Lahden mukaan olla kerronnallisuus.

– Se on sana, joka kuvaa hyvin sitä suuntaa, mihin urheilujournalismissa ollaan menossa. Hienoa, että meillä on tällaisia haasteita!

Katso Viimeisen sanan kaikki jaksot täältä.

Kun iso rakennus, esimerkiksi käytöstä poistettu koulu on purettu, lajitellaan jäte parhaimmillaan jo purkutyömaalla. Arvokkaille materiaaleille löytyy uudelleenkäyttökohteensa, mutta iso ratkaisematon kysymys on, mitä voisi tehdä lajittelun jälkeen jäljelle jäävälle pienirakeiselle mujulle.

Mujua syntyy työmailla valtavasti. Se sisältää kaikenlaisia rakentamisessa käytettäviä materiaaleja. Mujulle ei ole olemassa hyötykäyttöä.

Suomi ei saavuttanut EU-maiden yhteisesti kirjaamaa tavoitetta rakennus- ja purkujätteiden kierrättämisessä. Tavoitteena oli, että kaikesta rakennusjätteestä 70 prosenttia saataisiin jalostettua uudelleenkäyttöön kelpaavaksi materiaaliksi vuoteen 2020 mennessä.

– Rakennusjätteen kierrätyksessä ollaan Suomessa reilusti takamatkalla, sanoo professori Timo Kärki Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Aikarajan nyt umpeuduttua kiertoon päätyy vain runsaat 50 prosenttia rakennusjätteestä.

Betonia, puuta, kipsiä, lasia...

Vaikeimmin kierrätettävä sekalainen rakennusjäte sisältää nimensä mukaisesti kaikkea mahdollista talojen rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää materiaalia.

– Iso osa on kivipohjaista ja puumateriaalia. Mutta joukossa on kaikkea, mitä rakennuksesta voi kuvitella löytyvän. Siellä on paljon eristeitä, kipsiä, lasia, keramiikkaa ja metalleja, listaa asiantuntija Ville Puhakka LAB-ammattikorkeakoulusta.

Jätteen jatkokäytön tekee ongelmalliseksi sen sekalainen ja vaihteleva koostumus. Eri purkukohteista tulee eri aineista koostuvaa jätettä.

Mujusta meluaitojen materiaaliksi

Ville Puhakka johtaa tutkimushanketta, jossa vaikeasti kierrätettävälle jätemujulle etsitään liiketoiminnan kannalta järkeviä, uudenlaisia käyttökohteita. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa betonin korvaajaksi sopivat tuotteet.

– Kyse on esimerkiksi valutuotteista, joihin jätettä saa käytettyä isoja määriä. Sellaisia ovat pitkät meluvallit, betonielementit, betoniporsaat, Puhakka kertoo.

Rakentamisesta ja purkamisesta syntyy valtavasti jätettä. Koko Euroopan tasolla noin kolmannes kaikesta ihmisen toiminnan seurauksena syntyvästä jätteestä liittyy rakentamiseen.

Suomessa rakennus- ja purkujätettä syntyy ympäristöministeriön tuoreimman arvion mukaan 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa.

Vertailukohdaksi voi ottaa tekstiilijätteen, jonka hyötykäyttö on rakennusjätteen tavoin hankalaa ja kuluttajia huolestuttavaa. Tekstiilijätettä syntyy rakennusjätteeseen verrattuna todella vähän, vain noin 70 000 tonnia.

Kiertotalouden mallimaaksi 2025 mennessä

Suomen rakennusjätevuoresta arviolta noin kolmasosa on kaikkein vaikeimmin kierrätettävää, pienirakeista mujua. Tämä muju on nyt alkanut kiinnostaa Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n ja ammattikorkeakoulu LAB:n tutkijoita.

Ville Puhakan vetämässä hankkeessa tutkijat ovat tilanneet mujua laboratorioon voidakseen testata sen käyttäytymistä erilaisissa uusiotuotteissa.

– Purkujätteessä on seassa joitakin haitallisia aineita, kuten erilaisia pinnoiteaineita. Tutkimme myös sitä, miten valmistettavia tuotteita on käsiteltävä, jotta tällaiset aineet eivät liukene käyttökohteessa, asiantuntija Ville Puhakka kertoo.

Tutkijoiden paineita löytää käyttökohteita hankalasti kierrätettävälle jätemujulle lisää Suomen linjaus olla kiertotalouden edelläkävijämaa vuoteen 2025 mennessä. Siis vain viisi vuotta aikaa saavuttaa ensin nykyinen tavoite rakennusjätteen kierrätysasteesta, ja hujauttaa vielä pidemmälle Euroopan mallimaaksi.

Mujulle ei ole hyötykäyttöä

Tällä hetkellä sekalaisen rakennusjätteen jatkokäytölle on kaksi vaihtoehtoa. Osa poltetaan energiaksi, osa on saatu käytettyä hyödyksi kaatopaikkojen peittämisessä.

Kumpikaan vaihtoehdoista ei edistä tavoitetta saada jäte kierrätettyä uudeksi materiaaliksi. Kaatopaikkojen kattaminen ei edes ole uudistuneen lainsäädännön myötä enää sallittua.

– Suomen on hankala saavuttaa rakennus- ja purkujätteen 70 prosentin kierrätysastetta ilman, että tälle hankalasti kierrätettävälle materiaalille löytyy käyttökohteita, Puhakka valottaa.

Ongelmallisen materiaalin määrä on ympäristöministeriön yliarkkitehdin Harri Hakasteen arvion mukaan lähivuosina pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä.

– Sodanjälkeisen asuinkerrostalokannan putki- ja julkisivuremonttien takia korjausrakentamisen tarve pysyy entisellään. Rakennusten purkaminen todennäköisesti jopa lisääntyy muun muassa väestökehityksen polarisoitumisen ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisen myötä, Hakaste pohtii.

Rakentamisen jätteistä iso osa on peräisin korjaus- ja purkutyömailta. Uudisrakentamisen osuus koko jätevuoresta on vain noin 15 prosenttia.

Lainsäädäntö mutkistaa jätemateriaalien valmistamista

Purkupiha Oy on rakennusten purkamiseen ja purkujätteen käsittelyyn erikoistunut yritys. Yhtiön kierrätysyksikössä seurataan uuden jätemateriaalin kehitystyötä kiinnostuneena.

Rakennusjätteen kierrätysbisneksessä uusi materiaali muuttuu kiinnostavaksi vasta, kun sen tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

– Sekalainen rakennusjäte on haastava eroteltava jopa nykyaikaisilla laitteilla. Sen kierrätys tulee olemaan investointina kallis, sanoo Purkupiha Oy:n kierrätysyksikön johtaja, Kimmo Rinne.

Uusien materiaalien tuotanto on haastavaa myös lainsäädännön vuoksi.

– Jätteenä materiaali kuuluu jätelainsäädännön piiriin. Kun se muokataan tuotteeksi, sen käyttöä ohjaa tuotelainsäädäntö. Tämä askel lainsäädännöstä toiseen voi olla yrityksen näkökulmasta ongelmallinen, kuvaa Purkupiha Group Oy:n markkinointi- ja kehitysjohtaja Kati Tuominen.

Voit keskustella rakennusjätteen hyötykäytöstä 10. toukokuuta kello 23 asti.

Asikkalalaisen metsurin Marko Ahosen työmaa Heinolassa Ala-Räävelin järven läheisyydessä loistaa avohakkuun jäljiltä paljaana. Muutama kesämökki rannan tuntumassa on silti suojaisemmassa puiden katveessa.

Nuoruudessaan Pelicansin riveissä jääkiekkoa pelannut Ahonen huomasi valmistuneensa viitisen vuotta sitten kovaa kuntoa vaativaan ammattiin, kun ura metsurina alkoi.

Ennen metsuriksi päätymistään oli Ahonen ehtinyt kuitenkin nähdä ja kokea jo kaikenlaista. Jääkiekkouran jälkeen hän opiskeli luonto- ja elämysmatkailua Lahden ammattikorkeakoulussa. Työharjoittelut veivät Leville, Chileen ja puoleksi vuodeksi Irlantiin.

Irlannista löytyi espanjalainen tyttökaveri, jonka kanssa muutettiin Madridiin muutamaksi vuodeksi. Espanjassa Ahonen työskenteli rakennuksilla ja IBM:llä.

Surffaus kuului harrastuksiin ja se vei miehen vuodeksi Australian aalloille. Tyttökaveri jäi Espanjaan.

Ammatin fyysisyys miellytti

Suomeen Ahonen palasi vuonna 2007 ja ajoi muutaman vuoden taksia isänsä yrityksessä. Mieli paloi kuitenkin fyysisempään työhön ja sellainen löytyi Evon metsurikoulusta vuonna 2012.

Fyysisyyttä löytyy nyttemmin myös harrastuksista. Ahosen perheen 14-vuotias poika kilpailee lumilautailussa ja hänen kanssaan reissataan kisoja pitkin Suomea. Ahonen harrastaa myös itse lumilautailua.

Marko Ahonen on Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen ainut vakituinen metsuri Asikkalassa, vaikka työt vievät joskus muuallekin kuten nyt Heinolaan.

Ala-Räävelin rantamilla sijaitseva puun taimien istutustyömaa on noin kuuden hehtaarin kokoinen palsta kohoavaa harjannetta. Sen istutustyöt aloitettiin viime kesänä. Kuuset on jo istutettu, nyt on männyn taimien vuoro.

– Mäntyä menee noin 2 000 tainta hehtaarille ja kuusta 1 800 tainta hehtaarille, sillä tiheydellä ne istutetaan, Ahonen kertoo.

Yhdessä päivässä Ahonen kertoo istuttavansa paikasta riippuen 1 000–1 500 tainta.

– Jos on oikein helppo kohde, menee enemmänkin. Toissapäivänä meni 1 600.

Metsurin pilateksella paikat kuntoon

Ahonen kertoo, että metsurin homma on fyysisesti todella rankkaa. Maastossa kävellään joka päivä useita tunteja.

– Minäkin pelasin aikanaan parikymppiseksi jääkiekkoa ja kuvittelin olevani kovassa kunnossa. Kyllä tämä yllätti alkuun, kuinka rankkaa työ onkaan.

Kerran Ahonen mittasi yhden kahdeksan tunnin työpäivän ajalta askelmittarilla askeleensa – niitä tuli 20 000. Kunnossa pysyminen vaatii kehon huoltoa vapaa-ajalla.

– Omatoimista venyttelyä saa ja pitääkin tehdä. Kerran viikossa käydään porukalla metsurin pilateksessa. Tosin nyt korona-aikana tätä ei ole ollut. Hierontaa on myös tarjolla.

Ahoselle suositeltiin työterveydessä vielä juoksemistakin työpäivän jälkeen.

– Se on tuntunut vähän vaikealta rankan työpäivän päätteeksi, Ahonen sanoo.

Koronasta vapaa metsä

Keväällä roudan sulettua metsureita työllistävät parin kuukauden ajan taimien istutukset. Juhannukseen mennessä pitäisi taimet olla istutettuina, jotta ne ehtivät juurtua ennen seuraavan talven tuloa.

Enin osa metsurin työstä tehdään raivaussahalla, moottorisahaa käsitellään enää harvemmin puun kaadoissa. Motot hoitavat leimikot.

Metsuri Marko Ahonen kertoo, että koronapandemia ei ole tähän mennessä vaikuttanut töihin mitenkään. Päivät ovat täyttyneet taimikon varhaishoidosta, ennakkoraivauksista ja istutuksista. Töitä on ollut niin kuin ennenkin.

Koronatartunnastakaan ei ole metsätöissä tarvinnut kantaa huolta.

– Ainoat riskipaikat minulla ovat kun käyn tankkaamassa ja kaupassa. Metsän eläimetkin pysyvät kaukana näissä hommissa, Ahonen naurahtaa.

Mennyt talvi oli Hämeessä metsätöiden osalta vaikea, sillä lähes koko talven kestänyt kelirikkokausi hankaloitti puunkorjuuta ja hakkuita monin eri tavoin.

Tämä oli toisaalta metsurille hyvä asia, sillä töitä riitti, kun lumi ei haitannut raivauksia, Ahonen kertoo.

Lahtelaisessa Mukkulan koulussa on vielä maanantaina hiljaista, kun työpaikalle ensimmäisten joukossa ovat saapuneet rehtorin lisäksi koulusihteerit, lähiopetusta hoitavat opettajat, keittiön väki ja siistijät. Torstaina tilanne on kuitenkin toinen, kun lähes 900 oppilasta ja yli 80 opettajaa palaavat etäopetuksesta takaisin koulun pulpetteihin.

Monenlaisia ongelmia on jo ratkottu, mutta rehtori Hanna Saarisen mukaan kaikkeen ei voida varautua, vaan tarkoitus onkin ratkaista asia kerrallaan.

– Katsotaan tilanteen mukaan, mikä toimii ja mikä ei, ja otetaan niistä opiksi. Tämä on iso harjoitus.

Eniten kouluun paluussa ovat huolestuttaneet turvavälit ja riittävä hygienia. Mukkulan koulussa on peruskoulun kaikki luokat, ja käytännössä ryhmien kohtaamiset on minimoitava.

– Yritetään vähentää kontakteja niin paljon kuin vain ikinä voi. Porrastamme välitunteja, kouluuntuloaikoja, ruokailuja ja oppitunteja, jotta kohtaamisia tulisi mahdollisimman vähän.

Esimerkiksi välitunneilla on lisätty valvontaa, ja oppitunteja pyritään pitämään mahdollisimman paljon ulkona. Tämän jutun lopusta voi lukea enemmän käytännön järjestelyistä koulussa.

OAJ kritisoi sekavia ohjeistuksia

Opetusalan ammattiliitto OAJ kritisoi, että viranomaisten antamat valtakunnalliset turvallisuusohjeet jättävät liikaa tulkinnan varaa, ja kunnat ja koulut joutuvat tekemään paikallisia ohjeistuksia.

– Pyörä keksitään joka paikassa uudelleen ja paikallisissa ohjeissa on varmasti paljon vaihtelua, sanoo OAJ:n koulutuspäällikkö Jaakko Salo.

Salon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön olisi pitänyt ohjeistaa tarkemmin, miten huolehtia esimerkiksi hygieniasta, miten tilaratkaisut tulisi hoitaa tai miten väljyys määritellään. Nyt ohjeistukset jäivät Salon mukaan ympäripyöreiksi.

Myös opettajilta on Salon mukaan tullut huolestunutta palautetta. Opettajat ovat olleet jo etäopetuksen aikana kuormittuneita, ja työhön kuluva aika on lisääntynyt, sanoo Salo.

– Osa opettajista voi olla iäkkäitä ja heillä on erilaisia sairauksia. Työnantajilla on suuri vastuu huolehtia riskiryhmäläisistä, ja paikoin tähän ei ole suhtauduttu vakavasti. Riski pitää arvioida yksilökohtaisesti.

Esimerkiksi hengityssuojainten epäselvä ohjeistus ihmetyttää Saloa. Viranomaisten ohjeissa maskien käyttöä ei suositella koulussa tai varhaiskasvatuksessa.

Salon mielestä tätä ohjetta on paikoin tulkittu ehdottomaksi käyttökielloksi. OAJ:n mielestä koulun ja päiväkodin henkilöstöllä on halutessaan oikeus käyttää tarvittavia suojaimia, esimerkiksi maskia ja hanskoja.

– Mahdollisuus käyttöön pitää olla. On työnantajan vastuu tarjota sellainen sitä tarvitsevalle.

Rehtori saanut kymmeniä poissaolohakemuksia

Mukkulassa rehtori Hanna Saarinen on saanut kymmeniä poissaolohakemuksia huolestuneiden oppilaiden huoltajilta. Saarisen mukaan jokainen hakemus katsotaan tapauskohtaisesti, mutta jonkin verran poissaoloja on myös myönnetty.

– Koululle voi soitella ja kysellä. Muutamat huoltajat ovatkin olleet yhteydessä, kun on ollut huolta.

• Onko pakko mennä takaisin luokkahuoneeseen ja mistä syystä saa jäädä kotiin? Lue tästä Ylen jutusta.

Koululaisia pyritään auttamaan muutaman viikon aikana mahdollisimman paljon, jos opiskelussa on ilmennyt vaikeuksia etäkoulun aikana. Rehtori Hanna Saarisen mukaan koulussa panostetaan nyt myös keskusteluun.

– On tärkeää, että jutellaan lasten kanssa ja käydään kokemuksia läpi, mietitään miten tilanteessa toimitaan ja käydään myös yhteiskunnallisia asioita läpi.

Saarisen mukaan tulevat pari viikkoa ovat koululle kuin mini-harjoitus, jotta osataan paremmin varautua myös syksyyn.

– Kun on päästy tämän kahden viikon yli ja saatu lähiopetus käyntiin, on hyvä arvioida sitä, mikä toimii ja ei toimi, mitä kannattaa syksyllä tehdä. Että voidaan varautua siihen, mitä mahtaa olla silloin tulossa.

Lue myös: THL:n asiantuntijalääkäri: Nuhaisen tai aivastelevan ei pidä mennä kouluun, vaikka oireilu johtuisikin siitepölyallergiasta

Koulut alkavat tällä viikolla Suomessa – näin koulujen avaaminen on vaikuttanut koronatilanteeseen muualla Euroopassa

Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23:een asti.

Palamaan syttyneet sähköautot ovat olleet pelastuslaitoksille erittäin hankalia sammutettavia, sillä suljettuun ja eristettyyn akustoon ei päästä ruiskuttamaan sammutusvettä. Akusto onkin voinut syttyä uudelleen jopa vuorokauden kuluttua ja useampaan kertaan.

Näin on käynyt muun muassa Lahdessa runsaan vuoden aikana parikin kertaa. Latauksessa ollut auto on syttynyt palamaan ja sammutuksen jälkeen syttynyt aina uudelleen. Palon sammutus on sitonut henkilökuntaa ja vienyt runsaasti aikaa.

Myös kolaritilanteessa sähköauton akusto voi vioittua ja syttyä palamaan. Yhdestä kennosta alkanut palo etenee ketjureaktion tavoin viereisiin kennoihin.

– Niitä yksittäisiä kennoja voi olla autossa tuhansia kappaleita. Ne on sijoitettu pohjalevyn rakenteisiin, joten kennon sisälle ei saada millään vettä, kertoo Lahden Paavolan pelastusaseman palomies Esa Koskimaa.

Siirrettävä autojen uima-allas

Suomessa Päijät-Hämeen pelastuslaitos on ottanut ensimmäisenä käyttöön itse kehittämänsä vesitiiviin siirtolavan. Palamaan syttynyt auto nostetaan sinne alkusammutuksen jälkeen pelastuslaitoksen omalla kalustolla.

Vettä konttiin laitetaan sen verran, että auton akusto jää veden alle. Kokeilujen jälkeen on osoittautunut, että vasta kahden vuorokauden jälkeen voidaan olla varmoja siitä, että akustopalo on sammunut eikä uutta palovaaraa enää ole.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio kertoo, että Lahden yksikkö on nyt valmiudessa auttamaan myös lähellä sijaitsevia pelastuslaitoksia.

– Me ollaan nyt harjoiteltu ja kokeiltu tätä useamman kerran. Siirtolava on toimintakuntoinen ja sinne voidaan jättää auto turvallisesti. Kansi lukitaan, jotta esimerkiksi lapset eivät voi kiipeillä sinne.

Kuopiossa sijaitsee Pelastusopisto, joka on valtakunnallinen pelastusalan ammatillinen oppilaitos ja koulutuskeskus. Yliopettaja Ismo Huttu kertoo, että Pelastusopistolla on vastaava sammutusvaihtolava koulutuksia varten.

– Tällä hetkellä ei ole parempaa keinoa, jollei keksitä muuta tapaa jäähdyttää akkuja, Huttu sanoo.

Koiviston Auto -konsernin johtaja Antti Unkuri sanoo olevansa tyytyväinen kuultuaan Helsingin kaupunginhallituksen maanantaina tekemästä päätöksestä. Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki perii runsaan 54 miljoonan euron tukirahat takaisin ensisijaisesti Helsingin kaupungin omalta yhtiöltä eli Linja-autotoiminta oy:ltä ja vasta toissijaisesti Koiviston Auto -konserniin kuuluvalta Helsingin Bussiliikenne oy:ltä (Helb).

– Käymme kaupunginhallituksen päätöksen tarkasti läpi ja katsomme, mitä tämä käytännössä meille merkitsee. Tämän jälkeen päätämme mahdollisista omista jatkotoimista, Unkuri sanoo.

Koiviston Auto -konserni osti vuonna 2015 Helsingin Bussiliikenne oy:n liiketoiminnan Helsingin kaupungilta.

EU-komissio katsoi vuosi sitten antamassaan päätöksessä, että Helsingin kaupungin omalle yhtiölleen aikanaan myöntämä pääomatuki on vääristänyt markkinatilannetta ja uusi omistaja Koiviston Auto -konserni on sitä kautta saanut suhteetonta etua omissa liiketoimissaan. Pääomatuesta valitti Helbin kilpailija bussiyhtiö Nobina.

Sekä Koiviston Auto että Helsingin kaupunki ovat valittaneet Euroopan unionin tuomioistuimeen takaisinperintää koskevasta päätöksestä.

– Toivomme, että Euroopan unionin tuomioistuin käsittelisi asian mahdollisimman nopeasti. Meillä on vahva näkemys siitä, että mitään laitonta kilpailuetua yhtiömme ei ole saanut, Unkuri toteaa.

EU-tuomioistuimen maaliskuisen päätöksen mukaan takaisinperintä on aloitettava, vaikka asian varsinainen käsittely Euroopan unionin oikeusistuimessa on kesken.

Helsingin kaupunginhallitus päätti siis periä 54 miljoonan euron tukirahat ensisijaisesti kaupungin omalta yhtiöltä, joka aikoinaan myi liiketoiminnan Koiviston Auto -konsernille.

Liiketoiminnan aikoinaan myynyt Linja-autotoiminta Oy on yhä Helsingin kaupungin omistuksessa, vaikka sillä ei tällä hetkellä ole liikennöintitoimintaa. Komission päätöksen mukaisesti tuki on perittävä takaisin bussiliiketoiminnan nykyiseltä omistajalta.

Unkurin mukaan Koiviston Auto -konserni on omassa vastineessaan katsonut, ettei komission päätös ole perusteltu. Toisin kuin komissio on ajatellut, bussiliiketoiminta ei ole vaihtanut omistajaa alihintaan, vaan sopimukseen kirjattu hintamekanismi on nostanut alkuperäistä kauppahintaa siten, että luovutushinta nousee lähelle komission arvioimaa markkinahintaa eli noin 36 miljoonaa euroa.

Aiheesta aiemmin:

EU-komissio: Helsingin Bussiliikenne sai laitonta tukea kaupungilta, nyt yli 54 miljoonaa euroa pitää periä takaisin

Miljoonamätkyt saaneen bussiyhtiön pomo: "Valitamme päätöksestä – meillä ei ole vastuuta kaupungin aikoinaan myöntämistä lainoista"

Sirkusopettaja Suvi Piiraisen etäopetus Kaavilta on alkamassa.

Hän on kantanut pihalle tuolin ja sen päälle läppärin. Nurmikolla on levitettynä voimistelumatto. Maton reunalla on soppakauha ja sukkamytty.

Sirkusoppilas Inka Pyykkönen on puolestaan omalla kotipihallaan myös valmiina. Nettiyhteys toimii. Opetus alkaa lämmittelyjumpalla.

Hätä keinot keksii

Itä-Suomen sirkuskoulu on toiminut Kaavilla, Rautavaaralla ja Outokummussa parin vuoden ajan. Yli kaksisataa lasta ja nuorta on saanut lähiopetusta viikoittain.

Kun koronarajoitukset alkoivat, ei opetusta lopetettu vaan tunnit siirrettiin nettiin.

– Tuli fiilis, että ei haluta jättää kautta kesken. Lapsille ja nuorille tulee niin paljon koronan takia muutoksia, niin saadaan edes harrastus pysymään, Suvi Piirainen kertoo.

Suvi Piirainen on koulutukseltaan sirkusartisti. Hän on opiskellut Lahden Sirkuskoulussa ja työskennellyt vanneartistina Sirkus Finlandiassa ja Lontoossa Hippodrome Circuksessa. Viime syksystä lähtien hän on opettanut Itä-Suomen sirkuskoulussa.

Suvi Piirainen on huolissaan monen sirkusammattilaisen työtilanteesta. Hän on onnellinen omasta opetustyöstään.

– Sirkus on ollut Suomessa viime vuosina kasvava ala. Korona vie työtä nyt monelta sirkusartistilta kotimaassa ja myöskään ulkomaille ei pääse nyt työskentelemään .

Itäsuomalaisille sirkuskoululaisille on ollut tärkeää, että harjoittelu ei ole katkennut. Tilanne on vaatinut luovia ratkaisuja.

Lukion ensimmäisellä luokalla oleva Inka Pyykkönen on aloittanut sirkusharrastuksen jo 6-vuotiaana.

Hän kulki aluksi isosiskon mukana Kaavin Sirkus Muikussa. Siellä porukka ja tekeminen oli niin mukavaa, että nyt sirkuksen parissa on vierähtänyt jo 11 vuotta.

Inka Pyykkösen oma laji on ilma-akrobatia.

Etäopetuksessa oman lajin harjoittelua ei ole voinut tehdä, mutta tärkeää on harjoittaa muita teknisiä taitoja ja ylläpitää hyvää kuntoa. Sirkusopettaja saa toiminnastaan kiitosta.

– Harjoittelu on onnistunut tosi hyvin siihen nähden, että on pitänyt kotona tehdä hommia. Opettajat on tosi hyvin keksineet kaikkea, että soppakauhallakin voi tehdä juttuja.

Video-opetus on uutta sirkusopetuksessa

Sirkus on hyvin fyysistä, jossa lähikontaktilla, pari- ja ryhmätyöskentelyllä on monissa lajeissa olennainen merkitys.

Etäopetuksessa on havaittu kuitenkin monia lajia tukevia ja harjoittelua kehittäviä puolia.

Suvi Piirainen kertoo, että esimerkiksi käsilläseisonnassa lapsi voi videon kautta seurata ja korjata omaa asentoaan.

– Itse voi katsoa, miten kädet ja kroppa ovat. Lapsi pystyy harjoittamaan omaa visuaalista silmää.

Oppilaat ovat olleet myös aktiivisia ja jopa keskittyneempiä kuin lähiopetuksessa. Jotkut oppilaat, jotka ovat tunnilla vähän hiljaisempia ja jäävät sivuun, ovat omassa huoneessa rohkeampia osallistumaan. Joillekin saattaa sopia jopa paremmin itsenäisempi harjoittelu, Suvi Piirainen pohtii.

Esiintyminen ja ryhmässä toimiminen on sirkuksessa tärkeää. Itä-Suomen sirkuskoulun tämän kevään odotettu kevätnäytös ja kiertue jäivät valitettavasti väliin.

Korona ei voi pysäyttää haaveita.

Sirkusopettaja Suvi Piirainen uskoo, että alan kasvu jatkuu. Suomessa on alkanut olla sirkustaiteelle kysyntää. Ja silloin voidaan myös luoda tarjontaa.

– Koronan kautta voi tulla sitä, että aletaan kehittää eri tyyppisiä tapoja tehdä sirkusta Suomessa ja tavoittaa yleisöä ja harrastajia.

Suomessa on mahdollisuus opiskella sirkusta Lahdessa ja Turussa. Tällä hetkellä myös kaavaillaan yliopistotasoista koulutusta. Suvi Piirainen on iloinen, että monet hänen koululaisistaan ovat kiinnostuneet sirkuksesta ammattina.

Niin pohtii myös Inka Pyykkönen.

Sirkustunnilla käsilläseisonta sujuu jo todella hienosti ja jongleerauksessa kolmen pallon heittely on helppo nakki.

Kotiväki on tullut pihalle taputtamaan esitykselle.

– Olisi tosi siistiä päästä Lahden sirkusartistikouluun joskus, että semmonen olisi tosi hienoa.

Lue lisää:

Pihla Koskelan, 14, ja Milja Helmisen, 17, elämä on yhtä sirkusta – ensi-iltaviikolla kokeetkin jäävät tekemättä

Viidesluokkalainen Sonja Astrén, 11, palaa torstaina Tammelan kouluun Tampereella.

– Olen odottanut ainakin sitä, että pääsen pois kotikoulusta tai siis etäkoulusta, ja että näen kavereita ja pääsen tekemään tehtäviä helpommin tunnilla.

Suurin osa suomalaisista lapsista on tulossa kouluun Sonja Astrénin tapaan torstaina, kun lähikoulut avaavat ovensa pitkän koronajakson jälkeen. Ylen selvityksen mukaan tässä on kuitenkin suuria eroja.

Alun perin ajateltiin, että jopa kolmasosa oppilaista voi jäädä kotiin etäkoulun päätyttyä. Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö olisi halunnut jatkaa etäopetusta.

Ylen laajan selvityksen mukaan pieni osa vanhemmista on ilmoittanut tähän mennessä lapsensa olevan poissa koulusta. Monissa suurissa kaupungeissa noin viisi prosenttia lapsista oli jäämässä kotiin toukokuussa. Osalla kunnista ei ole tästä vielä tietoa.

Vaikka prosentteina laskettuna pieni osa suomalaisista peruskoululaisista jää kotiin, heitä on määrällisesti tuhansia. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 564 100 oppilasta vuonna 2019. Jos heistä 5 prosenttia jää kotiin, se tarkoittaa noin 30 000 oppilasta.

Ylen aluetoimitukset kysyivät kunnista eri puolilta Suomea, miten moni oppilas on ilmoitettu poissaolevaksi toukokuun loppuun asti ja vaaditaanko poissaolon hyväksymiseen lääkärintodistus.

Osa kunnista antoi vastauksen jo viime viikolla, kun selvitystyö oli kesken. Poissaolevien oppilaiden määrä voi olla arvioitua suurempi. Kaikilla kunnilla ei ollut kerättynä tietoa poissaoloista, eikä kyselyssä ole mukana kaikkia kuntia.

Lista kaupunkien vastauksista löytyy jutun lopusta.

Enimmillään yli viidennes

Kaupunkien vastaukset vaihtelivat huomattavasti. Eniten koululaisia oli palaamassa lähikouluun Oulussa, jossa vain prosentti oppivelvollisista oli anonut poissaoloja. Sairauteen vedoten poissaolo on hyväksytty Oulussa 200–300 oppilaalla, muita poissaolohakemuksia on tullut kymmeniä.

Eniten oppilaita jää kotiin kyselyn mukaan pois Iisalmessa, Torniossa, Kiuruvedellä, Kemissä, Hollolassa ja Kouvolassa. Iisalmessa poissa on 22 prosenttia peruskoululaisista, Torniossa 19,5 prosenttia, Kiuruvedellä 19, Hämeenlinnassa 18, Hollolassa ja Kemissä 17 ja Kouvolassa 15,5 prosenttia.

Poissaoloa on haettu myös muun syyn kuin riskiryhmän takia. Esimerkiksi Kouvolassa yli 300 oppilasta kuuluu riskiryhmään ja 800 oppilasta on hakenut poissaololupaa muusta syystä.

Päätös ei ole perheille helppo

Kouluun palaamisesta päättäminen ei ole ollut yksinkertaista monissa perheissä. Sonjan isä Antti Astrén sanoo, että päätös oli vaikea.

– Kyllähän tätä meidänkin kohdalla vähän mietittiin, koska periaatteessa molemmat vanhemmat kuuluvat vähän riskiryhmään. Kun on kyse terveydestä ja turvallisuudesta, niin jokainen saa sanoa sen mielipiteensä ja toimia sen mukaan.

Vanhemmat halusivat, että Sonja pääsee kavereiden luo ja näkee opettajan.

– Nämä kaksi viimeistä viikkoa ovat omalla tavallaan tärkeitä. Tietysti on monta asiaa, jotka surettavat. Esimerkiksi se, että kevätjuhla jää pois. Täällä Tammelassa me emme pääse kukittamaan kuutosluokkalaisia, kun he lähtevät koulusta, vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Astrén sanoo.

Tamperelaisen Marko Himangan ekaluokkalainen tytär Hilla ei ole menossa kouluun.

– Oma ajatus oli sellainen, että kahdessa viikossa ei opiskella sellaisia asioita, mitä ei pysty etänä opiskelemaan. Mitään kriittistä siellä ei opetella. Lisäksi Hillan äiti kuuluu hieman riskiryhmään, joten katsottiin, että tässä ei haluta ottaa mitään ylimääräisiä riskejä.

Lääkärintodistuksen vaatimisessa eroja

Ylen selvityksestä ilmeni, että kunnissa on eroja, miten poissaoloihin suhtaudutaan. Osa kouluista vaatii lääkärintodistuksen, osalle riittää pelkkä vanhemman ilmoitus.

Kiuruveden sivistystoimen vastaava Katja Kajava sanoo, että lääkärintodistusta ei vaadita, koska kunta ei halua kuormittaa terveydenhuoltoa.

Kiuruvesi suhtautuu joustavasti poissaoloihin, koska kyse on maaseutupitäjästä, jossa perheen elinkeino voi vaarantua koronan takia. Kiuruvesi haluaa turvata alkutuotannon tilat.

Kiuruvesi on ollut otsikoissa myös hoivakotikuolemista. Suuri osa hoivakodin vanhuksista kuoli koronaviruksen takia. Koronan riski on tullut lähelle.

Jo pääkaupunkiseudulla erot suhtautumisessa poissaoloihin ovat suuria. Helsinki ja Espoo eivät vaadi koronan takia poissaoloihin lääkärintodistusta, kun taas Vantaa vaatii, jos oppilas on pois terveyssyihin vedoten.

Moni kaupunki vetoaa Opetushallituksen ohjeisiin. Näitä ohjeita tunnutaan vain tulkittavan eri tavalla.

Esimerkiksi Lahdessa kaupunki suosittaa, että toukokuun viimeisiksi viikoiksi ei myönnetä lomia. Koulujen rehtorit voivat kuitenkin perustelluista syistä, esimerkiksi perhetilaisuuksiin, myöntää lyhytaikaisen loman.

Sivistystoimialan johtaja Tiina Granqvist sanoo, että vanhemmilta on tullut jonkin verran arvostelua tästä syystä.

Näin kaupungit vastasivat:

Espoo

Poissaolohakemuksia jätetty vajaat 900 eli vajaat 3 prosenttia oppivelvollisista. Poissaoloon pitää olla perusteltu syy, mutta ei tarvita lääkärintodistusta.

Forssa

4 prosenttia anonut poissaoloa. Ei vaadita lääkärintodistusta.

Heinola

Ei tietoa. Ei vaadita lääkärintodistusta.

Helsinki

Ei tietoa poissaoloista vielä. Kaupungin kouluissa päätetään poissaoloista. Lääkärintodistusta ei poissaoloihin vaadita.

Hollola

Poissaolevaksi ilmoitettu noin 17 prosenttia. Ei tarvita lääkärintodistusta

Hyvinkää

2 prosenttia anonut poissaoloa. Lääkärintodistusta ei vaadita, mutta jos oppilas kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi tilanteen oppilaan kohdalla.

Hämeenlinna

Arvio on, että noin 18 prosenttia oppilaista anoo vapautusta koulutyöstä. Ei vaadi lääkärintodistusta.

Iisalmi

Poissa on noin 22 prosenttia peruskoululaisista. Iisalmi ei vaadi lääkärintodistusta.

Joensuu

Ei tietoa.

Kajaani

Ei tietoa. Koulu voi tarvittaessa pyytää toimittamaan esim. hoitavan lääkärin arvion. Jos anotaan muun syyn perusteella, kouluissa harkitaan jokainen anomus perusteineen erikseen.

Kemi

17 prosenttia oppilaista jää pois. Ei tietoa vaadituista todistuksista.

Kiuruvesi

Noin 19 prosenttia poissa. Ei vaadita lääkärintodistusta.

Kokkola

Ei tietoa. Jos huoltaja hakee lapselle lupaa poissaoloon, niin siihen tulee olla perusteltu syy.

Kontiolahti

Arviolta 10 prosenttia. Ei vastausta.

Kotka

10 prosenttia jäämässä pois. Lääkärintodistus edellytetään, jos oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi haetaan opetuksen järjestäjältä päätöstä poissaoloon liittyvistä erityisistä opetusjärjestelyistä ja etäopetuksesta.

Kouvola

15,5 prosenttia oppilaista jäämässä pois. Yli 300 oppilasta kuuluu riskiryhmään ja 800 oppilasta hakenut poissaololupaa muusta syystä.

Oppilaan poissaolosta on aina tehtävä perusteltu hakemus, josta rehtori tekee päätöksen. Riskiryhmiin kuuluvilta edellytetään lääkärin tai hoitavan tahon lausunto.

Kuopio

Noin 5 prosenttia poissa koulusta. Riskiryhmään kuuluvan lapsen tai perheenjäsenen osalta edellytetään lääkärin arviota.

Kuusamo

6 prosenttia ilmoittanut poissaolosta. Lääkärintodistus riskiryhmään kuulumisesta ei ole välttämätön, mutta epäselvissä tai huolta aiheuttavissa tapauksissa rehtori tai koulunjohtaja voi aina pyytää esittämään lääkärintodistuksen.

Lahti

Ei tietoa. Riskiryhmään kuuluvilta lapsilta vaaditaan poissaoloon lääkärintodistus. Kaupunki suosittaa, että toukokuun viimeisiksi viikoiksi ei myönnetä lomia. Koulujen rehtorit voivat kuitenkin perustelluista syistä, esimerkiksi perhetilaisuuksiin, myöntää lyhytaikaisen loman.

Lappeenranta

Vajaat 2 prosenttia hakenut lupaa. Ei tarvitse lääkärintodistusta jos itse kuuluu tai perheenjäsen kuuluu riskiryhmään. Mikäli riskiryhmään kuuluvan oppilaan huoltaja pyytää poissaolon ajaksi erityisiä opetusjärjestelyjä, hänen tulee toimittaa rehtorille lääkärintodistus riskiryhmään kuulumisesta.

Laukaa

9 prosenttia oppilaista on saanut poissaololuvan. Ei vaadita lääkärintodistusta.

Liperi

Noin 5 prosenttia lapsista. Ei vaadita lääkärintodistusta.

Lohja

5 prosenttia lapsista anonut poissaoloa. Poissaoloon ei vaadita lääkärintodistusta.

Loimaa

13 prosenttia ilmoittanut poissaolosta. Lääkärintodistusta ei edellytetä poissaoloon.

Mikkeli

Noin 10 prosenttia oppilaista on hakenut poissaololupaa. Poissaolon hyväksymiseen ei vaadita lääkärintodistusta.

Muurame

2 prosenttia on hakenut poissaoloa. Jos oppilas hakee lomaa, ei tarvita lääkärintodistusta. Jos hakee lupaa poissaoloon sairauden perusteella, tai oppilaan/hänen läheisensä riskiryhmään kuulumisen perusteella, tarvitaan lääkärintodistus.

Orimattila

13 prosenttia ilmoittanut poissaolosta. Ei vaadita lääkärintodistusta.

Oulu

Noin prosentti oppilaista. Oulussa on perusopetuksessa 22 500 oppilasta. Sairauteen vedoten poissaolo on hyväksytty 200-300 oppilaalla, muita poissaolohakemuksia on tullut kymmeniä. Mikäli poissaoloa hakee koronan takia, olisi hyvä, jos asiasta olisi hoitavan tahon lausunto. Mikäli sellaista ei ole käytössä, eikä kohtuudella saatavissa, lupa voidaan myöntää muunkin luotettavan selvityksen pohjalta.

Pietarsaari

Ei tietoa. Noudatamme Opetushallituksen ohjetta.

Pori

Noin 6 prosenttia jää kotiin. Jos oppilas tai perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, todistusta ei tarvita. "Hupilomiin poissaololupaa ei myönnetä."

Porvoo

Arviolta 3 prosenttia ilmoittanut poissaolosta. Kaikkiin poissaoloihin ei normaalioloissakaan vaadita lääkärintodistusta.

Rauma

Pari prosenttia jäämässä pois koulusta. Lääkärintodistusta ei tarvita. "Huoltajiin luotetaan."

Riihimäki

7 prosenttia anonut poissaoloa. Ei vaadita lääkärintodistusta.

Salo

4 prosenttia ilmoitettu poissaolevaksi. Huoltaja voi ilmoittaa oppilaan sairaaksi tai oppilas voi olla sairaana lääkärintodistuksen perusteella. Huoltaja voi myös anoa oppilaalle lomaa.

Savonlinna

Ei tietoa. Normaaliin poissaoloon huoltajan hakemus poissaoloon, riskiryhmän oppilaiden osalta lääkärintodistus

Seinäjoki

Ei tietoa. Mikäli oppilaan tilanne vaatii erityisiä järjestelyitä, kodin tulee toimittaa kouluun hoitavan lääkärin lausunto riskiryhmään kuulumisesta. Jo olemassa oleva lausunto käy, ja ellei lausuntoa ole, niin se tulee hankkia.

Sotkamo

Ei tietoa. Riskiryhmään kuuluvan tulee toimittaa hoitavan lääkärin suositus poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden päätöstä varten. Näillä oppilailla on mahdollisuus etäopetukseen. Lisäksi huoltaja voi normaalien käytäntöjen mukaisesti hakea oppilaalle lomaa, jonka koulu myöntää harkintansa mukaan. Tällöin vastuu oppimisen edistymisestä on huoltajalla.

Tampere

Arviolta 5–6 prosenttia oppivelvollisista pois. Ei tarvita lääkärintodistusta.

Tornio

19,5 prosenttia perusopetuksen oppilaista jää tulematta kouluun. Ei tietoa vaadituista todistuksista.

Turku

Ei tietoa. Vaaditaan lääkärintodistus poissaolon hyväksymiseen.

Uusikaupunki

11 prosenttia poissa mutta luku nousee koko ajan. Ei vaadita lääkärintodistusta.

Vaasa

Ei tietoa. Vaaditaan lääkärintodistus riskiryhmään kuulumisesta

Vantaa

Keskimäärin 5-10 prosenttia pois koulusta. Lääkärintodistus tulee olla.

Varkaus

Odotus on, että reilusti yli 90 prosenttia oppilaista tulee kouluun. Vaatii lääkärintodistuksen. Jos koululainen taiperheenjäsen kuuluu riskiryhmään, on heidän toimitettava terveydenhuollon todistus aiheesta koululle, jos hakee poissaoloa riskiryhmän perusteella. Lääkärin/terveydenhoitajan todistuksen voi toimittaa koululle jälkikäteen.

Voit keskustella uutisesta 14.5. klo 23 asti.

Lue lisää:

Näin lähes 900 oppilaan peruskoulu palaa lähiopetukseen: oppitunteja ulkona ja ohjattua välituntitoimintaa – OAJ kritisoi epäselviä ohjeistuksia

Ainakin 6 kriittistä asiaa vaatii ratkaisua ennen oppilaiden palaamista kouluun – rehtorit kertovat, miten iso ruljanssi tämä on käytännössä

Hiljaiset kadut, nallet ikkunoissa, hamstratut vessapaperirullat ja käsidesi. Korona-arki jää varmasti ihmisten mieliin. Museot pitävät huolta myös siitä, että tietoja korona-ajasta jää myös seuraaville sukupolville ja tutkijoille.

Kymmenet museot ympäri Suomen keräävät korona-aikaan liittyviä tarinoita, kuvia, ääniä ja esineitä. Monet museot ovat innostuneet myös kysymään tavallisten ihmisten ajatuksia poikkeusaikana.

Jos kymmenien vuosien päästä jossain museossa nähdään korona-aiheinen näyttely, ei materiaalista todennäköisesti ole pulaa.

Museot tallentavat nykyaikaa

Kun koronakriisi hiipi myös Suomeen, museot alkoivat nopeasti miettimään, mitä heidän tulisi tallentaa arkistoihinsa. Suomen ammatilliset museot ovat jakaneet tallennusvastuuta: esimerkiksi ilmailumuseo on kerännyt materiaalia koronan vaikutuksista lentoliikenteeseen, Lahden museot on ottanut vastuun eläkeikäisten kokemuksista ja Hämeenlinnan kaupungin museo dokumentoi koululaisten arkea koronapäiväkirjojen avulla.

– Monet ajattelevat, että museon tehtävänä on tallentaa todella vanhoja asioita, mutta itse asiassa museot tallentavat paljon tätä päivää. On paljon helpompaa tallentaa sitä, mitä tapahtuu nyt, kuin ihmetellä vuosien päästä, mitä on tapahtunut, Lahden museoiden kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen kertoo.

Tarinoiden hankinnassa apuna vaikka sosiaalinen media tai kirje

Paljon kuvia ja videoita museot saavat niin, että joku henkilökunnasta käy suunnitellussa paikassa esimerkiksi Uudenmaan rajalla sulkujen aikaan, mutta ihmisten kertomuksia ja kokemuksia metsästetään esimerkiksi sähköisten lomakkeiden avulla.

K.H. Renlunin museon aluetaideamanuenssi Anniina Kiiskinen arvioi, että ihmisten tarinat korona-ajasta ovat museoille tärkeitä siksi, että suuri osa arjesta tapahtuu nyt kotien sisällä, johon museon työntekijät eivät muuten pääse kurkistamaan.

Korona-arjesta voi kertoa vaikka suklaalevyn paperi tai huumorilippis

Museo- ja tiedekeskus Luupin tutkija Eija Konttijärvi kertoo, että paljon on kiinni siitä, millaisia asioita museon työntekijät huomaavat. Esimerkiksi Fazerin Hyvä Suomi! -suklaalevy, jolla kannustetaan ihmisiä korona-aikana jäi museon haaviin, kun Konttijärvi sai levyn lapseltaan. Konttijärvi söi suklaan, mutta avasi kääreen varovasti, jotta pystyi tallentamaan sen.

Kuluttajien hamstrauksista huolimatta museon työntekijät ovat onnistuneet myös hankkimaan kokoelmiinsa esimerkiksi käsidesiä, oululaisten suunnittelijoiden designkasvomaskit ja jauhelihapaketin. Jauheliha paketin sisältä käytettiin ruokaan, mutta paketti putsattiin säilytyskuntoon. Käsidesipullojen kohdalla pohditaan vielä, pitäisikö pullot tyhjentää vai ei ennen säilytykseen laittamista.

Suomen kansallismuseon amanuenssi Maria Ollilaa hieman huvittaa, kun hän kertoo joistakin esineistä, jotka mahdollisesti päätyvät museon kokoelmaan käsidesipullon ja suojakäsineiden kaveriksi: huumorilippalakki, jossa lukee "Make Uusimaa great again" ja ovenavaaja. Nekin museon työntekijät ovat sattumalta huomanneet. Museon kokoelmaan on tulossa myös sairaanhoitajan työvaatteet suojavarusteineen.

Ollila arvioi, että korona-aikaa on hieman vaikea esineellistää. Valtaosa museoihin kerätystä koronamateriaalista onkin digitaalista eli kuvia, haastatteluäänityksiä ja videoita. Niiden avulla saa monipuolisesti kuvattua korona-aikaa.

Suomen kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat ovat dokumentoineet kuvaamalla esimerkiksi koronan näkymistä pääkaupungin katukuvassa, Kalevauva.fi:n käsienpesulaulun ja Samue Koskisen livestriimin.

Vessapaperirullaa kukaan museon edustajista ei nosta esiin koronasta kertovana ilmiönä. Kun asiasta kysyy Konttijärveltä, hän kertoo, että etätöissä kotona on tullut pohdittua vessapaperirullan talteen laittamista. Museo on jo ikuistanut valokuviin näkymää tyhjistä vessapaperihyllyistä kaupassa.

Museolla ei ole ollut kiire rynnätä kilpailemaan vessapaperista, sillä pakkaukset ovat pysyneet samoina kuin hamstraushuuma alkoi.

– Voisi kyllä hankkia myös vessapaperin. Täytyy ostaa pieni muutaman rullan pakkaus, koska säästöpakkaus olisi vaikea säilöä, Konttijärvi tuumaa.

Suurta koronanäyttelyä voi joutua odottamaan

Museo- ja tiedekeskus Luupin tutkija Eija Konttijärvi arvelee, että suurta koronanäyttelyä ei tehdä vielä pitkään aikaan. Ihmiset tuskin haluavat nähdä koronamateriaalia heti elettyään itse korona-arkea pitkän ajan. Jotakin koronamateriaalia laitetaan kuitenkin jo syksyllä esiin Kansallismuseon nykyajasta kertovaan osaan.

Valokuvia kuitenkin laitetaan jo pikku hiljaa esille Finna-palveluun kaikkien ihasteltavaksi. Myös esimerkiksi toisten tekemiä koronakäsitöitä ja niihin liittyviä tarinoita voi lukea jo Käsillä tekeminen koronan aikana 2020 -palvelussa.

Myös Instagramissa oleva Mass Isolation -projekti toimii eräänlaisena kuvagalleriana jo nyt. Kansainvälisellä #massisolation -asiasanalla voi käydä ihastelemassa jo reilusti yli kymmentätuhatta kuvaa ihmisten korona-arjesta.

Koronasta valokuvanäyttely tai moniaistillinen kokemus

On mahdollista, että vuosien päästä korona-ajasta nähdään hyvinkin näyttely jossain Suomen museoista. Museon työntekijöistä riippuu paljon, minkä näköinen näyttely on.

Amanuenssi Ollila haluaisi, että tulevaisuuden näyttely olisi elämyksellinen ja kertoisi kriisistä selviämisestä. Kerätty materiaali mahdollistaa monien aistien käyttämisen. Hänestä olisi tärkeää palauttaa mieliin näyttelyssä koronamuistoja. Vierailijat voisivat esimerkiksi käyttää käsidesiä ja liikkua pitäen kiinni turvaväleistä.

Ollila haluaa myös, että näyttelyssä tuotaisiin esille koronan merkitys yhteiskunnalle, vaikka vaikutuksia on vielä mahdotonta tietää.

Museoiden työ korona-ajan tietojen kerääjinä jatkuu. Sitten kun aika on sopiva, aukeavat museon ovet ja näemme jälleen ikkunan takana kurkkivat nallet ja vitriinin takana olevan jauheliharasian. Silloin ehkä muistamme koronakeväästä asioita, jotka olimme jo unohtaneet.

6.38 Korkeakoulujen pääsykokeet ja lisäpaikat puhuttavat

6.55 Miten Suomen ja Viron työmatkaliikenteen avautuminen sujui?

7.11 Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen

7.44 Jälkiviisaat

8.12 Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021

8.50 Miten Stockmann pelastetaan?

Juontajina Rosa Kettumäki ja Juha Hietanen.

Venekauppa purjehtii suotuisissa tuulissa. Sitä ennusti Venemessut jo helmikuussa. Kävijöitä messuilla oli ennätyksellisen paljon.

– Kävijämäärät kasvoivat 9 prosenttia. Kauppoja tehtiin paljon, joita toimitetaan nyt pitkin kevättä, kertoo Venealan Keskusliiton Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.

Koronan täyteinen kevät on jonkin verran aiheuttanut kauppojen peruutuksia talouden heikkenemisen takia, mutta niitä on silti ollut verrattain vähän.

– Sanotaanko, että tällaisella mökkivenepuolella on nyt ihan normaali kevät. Ihmiset panostavat kesämökkeihinsä.

Pajusalo kertoo, että kun lomamatkoja on peruttu pandemian vaikutuksesta, lomarahoja käytetään nyt enemmän muuhun vapaa-ajan viettoon, kuten veneilyyn ja mökkeilyyn.

Vääksyn tyytyväinen kauppias

Vääksyn Konepiste on johtavia vene- ja konekauppiaita Lahden seudulla. Vuotuinen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa.

Väkeä töissä on parikymmentä. Myymälät ovat Lahdessa ja Vääksyssä. Vääksystä löytyy myös huolto- ja asennuspalvelut.

Toimitusjohtaja Janne Korhonen on tyytyväinen kevään tähänastiseen tulokseen.

– Venekauppa on lähtenyt hyvin alkuvuodesta käyntiin. Ennakkokauppa on käynyt erinomaisen hyvin. Se on yllättänyt positiivisesti, että kauppoja ei ole jouduttu perumaan.

Korhonen kertoo, että yleisessä tilanteessa näkyy myös se, että ihmiset panostavat vapaa-aikaan, mökkeilyyn ja veneilyyn.

Uusi vesiliikennelaki helpottaa veneen vuokrausta

Kasvua on ollut eniten 5 metrin tuntumassa olevien avoveneiden osalta, joita käytetään kalastukseen tai yleiskäyttöveneinä mökillä.

– On ollut jopa kevyttä nousua viime kevääseen nähden. Kun katsotaan valtakunnallisia rekisteröintitilastoja, viime kuun loppuun mennessä rekisteröinnit ovat reilusti plussalla, Korhonen kertoo.

Kesäkuun alusta voimaan tuleva uusi vesiliikennelaki helpottaa veneen vuokrausta. Vuokrattavassa veneessä ei tarvitse olla enää CE-merkintää eikä sitä tarvitse katsastaa vuokraveneeksi.

Vuokravenettä käsitellään kuten huvivenettä, kun siinä ei ole kuljettajaa mukana. Tämä helpotus tuo lisää vuokraveneitä tarjolle.

– Se on helppo tapa päästä kokeilemaan ja aloittamaan veneharrastusta. Kysyntää on ollut jopa vähän enemmän mitä tarjontaa, Korhonen sanoo.

Lue lisää: Kesäkuun alusta veneisiin on nimettävä päällikkö - myös liikennevirhemaksut tulevat vesille

Asuntokauppa hidastui huhtikuussa, kertovat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastot. Liiton mukaan syynä on koronavirus.

Suurista kaupungeista vanhojen asuntojen kauppamäärät putosivat vähiten Kuopiossa, missä laskua oli noin 14 prosenttia viime vuodesta. Esimerkiksi Turussa pudotusta oli lähes 46 prosenttia, Lahdessa noin 52 prosenttia ja Vantaalla liki 40 prosenttia, kerrotaan OP-ryhmän tiedotteessa.

Koko maassa vanhojen kerros-, rivi- ja omakotitalojen myynti väheni viime kuussa runsaalla kolmanneksella vuoden takaisesta.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat kaksi prosenttia huhtikuussa, muualla Suomessa laskivat lähes neljä prosenttia maaliskuusta.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta arvioidaan, että vanhojen osakeasuntojen ja omakotitalojen kauppa palautuu alkuvuoden tasolle ensi syksynä, kun asunnon ostajien luottamus palautuu.

Lue myös:

Asuntokaupat voi sinetöidä vaikka kotisohvalla kalsarit jalassa – koronakevät on liki kaksinkertaistanut digitaalisen kaupanteon

Kesämökkikauppa kiihtyi maaliskuussa huomattavasti – joillakin alueilla myytävistä mökeistä on jo pulaa

Peruskoululaiset palaavat takaisin kouluihin ja me haluamme kuulla vanhemmilta, miten koronaviikot menivät kotona koululaisten kanssa. Kerro meille pienet tai isot kommelluksesi ja opitko niiden avulla jotakin.

Esimerkiksi eräs vanhempi huomasi, ettei etäopetuksesta selviä välttämättä edes lehmänhermoilla kiukustumatta.

Luulin pitkään, ettei “kotikoulu” käy hermoilleni. Kuinka väärässä olinkaan! Viidennellä viikolla mokasin totaalisesti. Esikoinen vinkui taas vinkumistaan, ettei osaa tehtäviään, vaikka oli vain laiska. Päädyin keskustelemaan hänen kanssaan äänekkäästi asiasta. Eli käytännössä huusin ja kiroilin - ja tietysti kuopuksella oli samaan aikaan Teams-kokous menossa ja mikki auki. Voi sitä häpeän määrää! Sittemmin olen niellyt kiukkuani siihen asti, kun videokokoukset ovat ohi. Hyvä, että lapset pääsevät kouluun ja me kaikki lepuuttamaan hermojamme.

Etäopetus on vaatinut paljon myös vanhemmilta: jotkut vanhemmat ovat olleet ihmeissään lasten koulutehtävistä ja joutuneet muun muassa suunnittelemaan lasten tanssiteosta tai opettelemaan virkkausta.

Eräs äiti Pirkanmaalta kertoo, kuinka lapsen äidinkielen kirjaesitelmän auttaminen meni överiksi.

Meillä kävi nolosti, kun pilkunviilaajan perfektionismi yhdistyi palautuspäiväkriisiin. Istuimme koneelle, että edes jotain tulisi tehdyksi. Siinä yhdessä keskustellen, kirjaa selaten ja kielivirheet tarkastaen esitelmästä tuli huomattavasti parempi yläkoululaisen tavalliseen tasoon verrattuna. Sitten opettajalta tuli Wilma-viestiä, että pitäisi keskustella oppilaan kanssa siitä, miten esitelmä oli tehty. Sillä hetkellä vasta todella tajusin, että olin sabotoinut opettajan mahdollisuudet arvioida lapsen oman osaamisen tasoa. Olin yli-innokas apuope enkä tajunnut auttamisen rajoja. Lapsen onneksi ymmärtäväinen opettaja päätti kuitenkin antaa tehtävästä hyväksytty-merkinnän ilman arvosanaa, kun se oli kuitenkin yhdessä opiskellen tehty.

Voit kertoa oman muistosi klikkaamalla alapuolella olevaa painiketta.

Suomeen perustettiin kalastuksen keskusmuseo 1800-luvun lopulla, mutta se lakkautettiin tasan 100 vuotta sitten. Museo toimi aikanaan koko kalatalouden keskuspaikkana Helsingissä.

Osa museon esineistöstä on säilynyt vuosikymmenien läpi. Viimeiset reilut 40 vuotta sitä on vaalinut Suomen kalastusmuseoyhdistys.

Yhdistys on odottanut pitkään ja sitkeästi, jotta Suomeen perustettaisiin uudelleen valtakunnallinen kalastusmuseo. Lähellä oltiinkin 1990-luvun alussa, mutta lama romutti haaveet.

Nyt viritellään kahden ministeriön toimesta uudenlaista museota. Uusi Erämuseo yhdistäisi kalastusmuseoyhdistyksen aineiston Riihimäellä sijaitsevan Suomen Metsästysmuseon kanssa.

Suomessa on yhteensä 21 kalastusmuseota. Paikallisista museoista valtaosa sijaitsee rannikolla ja muutama sisämaassa. Niitä ei olla lopettamassa.

Hämeenlinnalainen Timo Kukko on Erämuseohankkeen projektipäällikkö, jonka tehtävänä on selvittää kaikki mahdolliset rahoituslähteet vuodessa.

Lisäksi Kukon on pohdittava, millainen organisaatio uuden museon toteuttaisi ja millainen museosta tulisi. Erämuseon pitää kiinnostaa suurta yleisöä ja tuoda myös turisteja.

– Ensi vuonna aloitetaan toteutussuunnittelu, jossa menee aikaa ehkä pari vuotta. Kolmen vuoden päästä voitaisiin sitten käynnistää rakennustyöt, maalailee Timo Kukko tulevaisuutta.

Nappaako joku toinen kaupunki museon Riihimäeltä?

Ilmassa on vielä paljon kysymysmerkkejä. Kuten sekin, siirtääkö koronaviruksen takia heikentynyt yleinen taloustilanne taas kerran museohaaveen jonnekin tulevaisuuteen.

Uusi Erämuseo sijoittuisi lähtökohtaisesti Riihimäelle, mutta sen voi kaapata vielä joku muukin paikkakunta.

– Se olisi helpointa rakentaa Suomen Metsästysmuseon yhteyteen Riihimäelle, jossa on sitä varten jopa maatilkku. Museosta on kiinnostunut myös moni muukin kaupunki, huomauttaa Kalastusmuseoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Stina Koivisto.

Riihimäellä emmitään, sillä nykyinen metsästysmuseo pitäisi peruskorjata ja niin ikään vieressä oleva Suomen lasimuseo. Velkaantuneessa kaupungissa ei ole myöskään suurta innostusta satsata enempää rahaa kulttuuriin.

Jos riihimäkeläisiltä ei jatkossa löydy intoa ottaa kaupunkiin toista erikoismuseota Suomen lasimuseon lisäksi, on Stina Koiviston mukaan lähestyttävä Hämeenlinnaa, Tamperetta, Lahtea tai Rovaniemeä. Ne ovat osoittaneet alustavaa kiinnostusta uutta museota kohtaan.

Vanhaa museoesineistöä viedään tietokoneelle

Entisen kalastusmuseon esineistöä ja vuosien varrella kertynyttä uuttakin aineistoa pidetään Riihimäellä sijaitsevassa keskusvarastossa. Hyllyillä on myös kuutioittain kalastushallinnon arkistoja.

Parhaillaan yksi tutkija käy läpi yli kymmenentuhannen esineen vuorta.

– Täältä löytyy kaikkea ongenkoukuista isoihin mertoihin ja rysiin asti. Meillä on myös veneitä ja veneiden pienoismalleja sekä perämoottoreita, kuvailee Kalastusmuseoyhdistyksen Stina Koivisto tavaramerta.

Sen lisäksi hyllyillä on kalan käyttöön ja markkinointiin liittyvää aineistoa sekä tutkimusvälineistöä.

Vanhimmat esineet ovat 1800-luvulta kuten esimerkiksi taidokas pienoismalli Lanakosken ankeriaspadosta.

Projektitutkija Anne Salolla on vuosi aikaa kahlata Riihimäellä sijaitsevan varaston hyllyjä läpi. Koivisto tekee esineistä tarkat merkinnät ja luo tietokantoja tutkijoiden myöhempää käyttöä varten.

Kun esineistöä jonain päivänä pääsee näytteille, Koiviston luomat tiedostot auttavat myös näyttelyiden suunnittelijoita.

– Kun näyttelyä rakennetaan, näyttelyn suunnittelija ei mene varastoon tonkimaan, että olisiko täällä joku vene. Hän katsoo sen tietokonejärjestelmästä, jossa on kuvat ja mitat valmiina, kertoo Anne Salo työstään.

Kun tieto poikkeusoloista tuli maaliskuussa, moni meistä kenties ajatteli, että paluu normaaliin tapahtuu kuukauden, parin kuluessa. Liikuntarutiinit saattoivat jäädä, kun ryhmäliikunnat ja kuntosalit laitettiin säppiin.

Tilanteen pitkittyminen on tullut monelle yllätyksenä, ja siksi nyt olisikin tärkeää ryhtyä miettimään liikunnan mahdollisuuksia myös poikkeusoloissa, sanoo UKK-instituutin eirkoistutkija Saija Karinkanta.

Erityisesti Karinkanta on huolissaan yli 70-vuotiaiden toimintakyvystä. Ryhmäliikuntatuntien peruuntuminen ja kuntoutustoiminnan keskeytyminen saattoivat tehdä totaalisen stopin joidenkin ikäihmisten liikkumiselle, sanoo Karinkanta.

Nyt jokaisella kävelyaskeleella ja pienelläkin jumppahetkellä on merkitystä.

– Mitä pidempään tämä normaalista poikkeava liikkuminen kestää, sitä enemmän sillä on vaikutuksia toimintakykyyn. Jokainen viikko ja päivä lisäävät riskiä. Osalla toimintakyky heikkenee paljonkin.

Pikku hiljaa liikkeelle

Hyvä puoli tässä on se, ettei milloinkaan ole kuitenkaan liian myöhäistä tehdä ryhtiliikettä. Jos liikunta on jäänyt vähälle ja kunto on päässyt rapistumaan, kannattaa kuitenkin aloittaa helpoimmista harjoituksista.

Saija Karinkanta suosittelee esimerkiksi tuolilta ylös nousua ensimmäiseksi harjoitukseksi. Ensin tuolista voi ottaa hieman käsillä tukea, ja pikku hiljaa pyrkiä pääsemään ylös vain jalkalihasten voimalla. Lopulta liikkeen pystyy toistamaan useita kertoja.

– Siinä on sellainen hyvä puoli, että mitä huonompi lähtötaso on, sitä nopeammin huomaa hyviä vaikutuksia arjessa. Jo muutaman päivän jälkeen voi huomata muutoksia, sanoo Karinkanta.

Karinkanta sanoo, että nyt, kun poikkeusoloissa omaa harkintaa lisätään, läheisten rooli ikäihmisten liikuttamisessa kasvaa. Olisi tärkeää, että lapset ja lapsenlapset tukivat ikäihmisten liikkumista.

– Jos tehtäisiin piknik-treffejä tai lähdettäisiin käymään kävelyllä, se voisi olla nyt suureksi avuksi.

Katso videolta 63-vuotiaan nuorallakävelijä Kalle Mäkelän tarina. Mäkelä aloitti liikuntaharrastuksen 57-vuotiaana, kun painoa oli kertynyt sata kiloa ja selkä oli niin kipeä, ettei Mäkelä meinannut saada kengännauhojaan sidottua. Nyt eläkeläinen kävelee nuorella etu- ja takaperin, ja vaikka silmät kiinni.

Lue myös: Yli 70-vuotiaiden kunto on koronarajoitusten aikana vaarassa rapistua – Liikuntatutkija: "Kannattaa tehdä tikusta asiaa ja nousta tuolilta usein"

Sinfonia Lahden, Lahden kaupunginorkesterin uutena ylikapellimestarina aloittaa syksyllä 2021 Dalia Stasevska. Hän ottaa vastatakseen myös kansainvälisen Sibelius-festivaalin taiteellisen johtajan tehtävät.

Nimityksestä päätti Lahden liikunta- ja kulttuurilautakunta kokouksessaan keskiviikkona.

Ukrainalaissyntyinen kapellimestari Dalia Stasevska on 36-vuotias ja hän on Suomen kansalainen. Ensimmäiset vuotensa hän vietti Virossa, Tallinnassa ja muutti 5-vuotiaana perheen mukana Suomeen.

Stasevskan ylikapellimestarikausi on kolmevuotinen, se kestää syksystä 2021 kevääseen 2024.

Hyvässä nosteessa oleva Stasevska on vuodesta 2019 toiminut myös maineikkaan lontoolaisen BBC Symphony Orchestran päävierailijana.

"Yhdessä tulemme saavuttamaan hienoja asioita"

Sinfonia Lahden tiedotteessa Dalia Stasevska sanoo Lahdessa olevan valtava potentiaali.

– Sen soittajat ovat innostuneita, heillä on hyvä tekemisen meininki ja kapasiteetti soittaa erityylistä repertuaaria ennakkoluulottomasti. Sinfonia Lahden ylikapellimestarin pesti on minulle suuri kunnia ja uskon että yhdessä tulemme saavuttamaan hienoja, uusia asioita.

Sinfonia Lahden intendentti Teemu Kirjonen kertoo olevansa kapellimestarikiinnityksestä tyytyväinen.

– Dalia Stasevska on yksi maamme tämän hetken kysytyimmistä kapellimestareista maailmalla ja odotamme tulevalta yhteistyöltä todella paljon.

Dima Slobodeniouk aloittaa tulevana syksynä viimeisen konserttivuotensa Sinfonia Lahden ylikapellimestarina.