Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä irtisanoo 51 työntekijää. Luvassa on myös lomautuksia. Yhtymän yt-neuvottelut päättyivät tänään iltapäivällä.

Irtisanomisten lisäksi säästöjä haetaan eläköitymisistä. Yhteensä yhtymä karsii 250 henkilötyövuotta.

Eläköitymisiä on 27 ja runsaan 40 henkilötyövuoden vähennys tulee, kun määräaikaisia virka- ja työsuhteita jätetään täyttämättä.

Myös sijaisten käyttöä vähennetään ja liikkeenluovutuksilla karsitaan yli 60 henkilötyövuotta. Lisäksi yhtymä karsii noin viisi henkilötyövuotta erikoistumispaikkoja vähentämällä ja osa-aikaistamisten kautta. Uudelleensijoittamisia on 40.

3 500 lomautetaan ensi vuonna

Henkilöstösupistukset kohdistuvat hyvinvointiyhtymän kaikkiin toimintoihin ja koko henkilöstöön.

Hyvinvointiyhtymän säästövalikoimassa on myös lomautukset. Määräaikaisia lomautuksia on ensi tammikuusta alkaen syyskuun loppuun välisenä aikana.

Lomautukset koskevat noin 3 500 työntekijää tai viranhaltijaa. Lomautukset kestävät tehtävästä riippuen seitsemän tai 14 päivää.

Yhtymän hallintoa aiotaan kevennetään kaikilla tasoilla ja esimiestehtäviä järjestellään uudelleen. Yhtymän johto aikoo tarkastella organisaatiorakennetta vielä yt-prosessin jälkeen.

Ammattijärjestöt: Neuvotteluvelvoite ei täyty

Työnantaja ja henkilöstö eivät saaneet aikaiseksi yksimielisyyttä. Tehyn pääluottamusmies Kirsi Lehtimäki sanoo, että neuvottelutavoite ei ole täyttynyt:

– Työnantaja ei ole esittänyt miten lomautukset kohdentuvat. Henkilöstöllä ei ole ollut vaikuttamismahdollisuutta.

Lehtimäki kritisoi myös sitä, että tilat ja vuokrat jätettiin pois neuvottelupöydästä.

– Kahdesta kolmeen miljoonaa olisi voitu vähentää sieltä.

Tehy ja Super ovat jättäneet kannanoton, jossa sanotaan, että henkilökunta tekee jo nyt työtään jaksamisen äärirajoilla.

Ammattijärjestöt ovat harmistuneita myös siitä, ettei yt-neuvotteluissa tarkasteltu organisaatiorakennetta tai toimialojen välisiä siiloja.

Ammattijärjestöt ovat huolissaan myös yhtymän työnantajamaineesta.

– Nyt julkisuuden ryvettämä imago ei enää houkuttele uusia työntekijöitä, vaan ne vähäisetkin terveydenhuollon ammattilaiset karkaavat pääkaupunkiseudulle, kannanotossa lukee.

Karut luvut puhuvat puolestaan

Yhtymän kuluvan vuoden alijäämä on painumassa 38,5 miljoonaan. Vielä keväällä yhtymästä arvioitiin alijäämän jäävän 33,8 miljoonan euroon.

Yhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola sanoo, että tilanne on valitettava ja raskas.

– Prosessi on koetellut koko henkilöstöämme. Toisaalta yhtymän talousvaikeudet ovat äärimmäisen vakavia, ja sopeuttamiset on välttämätöntä toteuttaa, sanoo Erhola.

Elokuun alkupuolella alkaneiden neuvottelujen tavoitteena on ollut löytää 15 miljoonan euron säästöt sekä kuluvalle että ensi vuodelle. Henkilöstön vähennystarpeeksi ilmoitettiin neuvottelujen aluksi 250.

Kuntien omistama hyvinvointiyhtymä on maakunnan suurin työnantaja. Sen palveluksessa työskentelee noin 7 000 henkilöä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän työntekijät marssivat perjantaina iltapäivällä ulos vastalauseena säästötoimille. Kello 14 pidettyyn ulosmarssiin osallistuivat Tehy ja Super.

Ulosmarssi järjestettiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa, Lahden kaupunginsairaalassa ja kuntoutussairaala Jalmarissa perjantaina. Ulosmarssi kesti alle puoli tuntia.

Tehyn ja Superin mielenilmaus jatkuu ylityö- ja vuoronvaihtokieltona, joka päättyy 11. lokakuuta kello 16.00. Tehyn jäsenistä valtaosa on sairaanhoitajia. Super edustaa muun muassa lähihoitajia.

Yhtymä aikoo irtisanoa 51 ihmistä, ja kaikkiaan vähennettävänä on 250 henkilötyövuotta. Yhtymän työntekijöistä puolet eli noin 3 500 lomautetaan 7–14 päiväksi tammikuun alun ja syyskuun lopun välillä ensi vuonna.

Kulujen karsimisesta kerrottiin eilen yt-neuvottelujen päätteeksi.

Työntekijäjärjestöt katsovat, ettei näin laajoja vähennyksiä voi tehdä. Järjestöjen mukaan potilasturvallisuus ja henkilöstön jaksaminen vaarantuvat.

Kuntien omistama sote-palveluiden tuottaja on maakunnan suurin työnantaja, jolla on noin 7 000 työntekijää.

Kulukuuri johtuu yhtymän surkeasta taloustilanteesta: kuluvan vuoden alijäämä on painumassa 38,5 miljoonaan. Helpotusta rahapulaan ei ole luvassa, sillä omistajakunnat kamppailevat oman taloutensa kanssa.

Kello 11.52 lisätty tieto Tehyn ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sekä toimipisteistä, joissa ulosmarssi järjestetään.

Lue myös: Hyvinvointiyhtymän säästöt näkyvät monella tapaa – lue tästä henkilöstövähennysten vaikutukset

Jäätyneet tienpinnat ovat huonontaneet ajokeliä monin paikoin maan etelä- ja keskiosissa aamun aikana. Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen huonosta ajokelistä useaan maakuntaan.

Lisäksi Tampereen tieliikennekeskus varoitti varhain aamulla, että ajokeli on huono Itä-Suomessa, jossa paikalliset lumi- ja räntäsateet liukastuttivat teitä entisestään.

Tieliikennekeskuksesta kerrottiin kahdeksan aikaan aamulla, ettei heidän tietoonsa ollut tullut vakavia liikenneonnettomuuksia. Muutamia aamuvarhaisella tapahtuneita pieniä liikenneonnettomuuksia oli sattunut Lappeenrannan ja Kouvolan seudulla.

– Tarkkaan ei voi sanoa, onko näissä syynä ollut liukkaus, tieliikennekeskuksen päivystäjä Erno Hakanen kertoo.

Hakasen arvion mukaan huono ajokeli jatkunee itäisessä Suomessa aamupäivällä.

Perjantai-iltana henkilöauto törmäsi valopylvääseen lumisohjon takia Padasjoella Päijät-Hämeessä. Kuljettaja selvisi poliisin mukaan ilman vakavia vammoja.

Lämpötilat niukasti plussan puolella

Lauantaina kymmenen aikaan aamupäivällä varoitukset olivat voimassa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Aiemmin aamulla huonosta ajokelistä varoitettiin myös Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

– Sateet ovat olleet osin paikallisia, joten tiessä on voinut yllättäen ollakin joku kostea kohta, joka on jäätynyt, huomauttaa päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka.

Sateet hiipuvat keskipäivään mennessä. Vielä iltapäivällä voi sataa jonkin verran itäisimmässä Suomessa, paikoin länsirannikolla ja Lapin pohjoisosassa.

– Kyllä aurinko varmaan pääsee paikoitellen näyttäytymään iltapäivällä, mutta yleiskuva on harmaahko. Todennäköisimmin aurinko voi pilkahtaa Oulun ympäristössä.

Lämpötila on niukasti plussan puolella ympäri Suomen. Etelä-Suomessa voidaan päästä viiteen lämpöasteeseen, muualla asteet jäänevät kahteen tai yhteen asteeseen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Poliisi epäilee Kymenlaaksossa asuvaa 53-vuotiasta miestä vaimonsa murhasta. Uhri oli 38-vuotias.

Poliisi sai hälytyksen Ala-Tonttilankadulle sunnuntaina puoli kuuden aikaan iltapäivällä. Rikos tapahtui kerrostalon ulkopuolella, joten tapahtumilla on sen vuoksi silminnäkijöitä.

Epäilty ampuja otettiin kiinni muutamia minuutteja hälytyksen jälkeen tapahtumapaikan läheisyydestä. Epäilty tekoväline on takavarikoitu.

Hämeen poliisi tiedottaa, että rikoksen esitutkinta on edennyt suunnitelman mukaisesti ja rikoksesta epäillyn miehen ja todistajien kuulustelut on aloitettu.

Poliisi tulee tämän viikon aikana esittämään miestä vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä murhasta.

Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 0295 414 222 tai sähköpostitse vihjeet.hame@poliisi.fi.

Kello 16.17 lisätty tarkennus rikoksen tapahtumapaikasta.

Hämeen kalatalouskeskus on viime vuosina tehostanut määrätietoisesti kalastuksenvalvontaa Etelä- ja Keski-Päijänteellä. Valvontamäärät ovat kasvaneet muutaman vuoden ajan runsaan kymmenen prosentin tahdilla. Viime vuonna valvontatunteja kertyi kalatalouskeskuksen tekemänä 120, tänä vuonna hieman enemmän. Lisäksi alueen osakaskunnat tekevät omaa valvontaa.

Rahaa valvontaan tulee osakaskunnilta, ja muun muassa Kalatalouden Keskusliitto rahoittaa tänä vuonna virtavesien valvontaa.

Päijänne on Etelä-Suomen suosituimpia uistelukohteita. Kalastajia tulee pääkaupunkiseudulta ja Tampereen suunnalta. Lokakuisena sunnuntaina Päijänteen Tehinselän alueella kiertelee parikymmentä uisteluvenettä. Kalastuksenvalvojat sukkuloivat omalla veneellään niiden välillä kyselemässä lupia. Ja niitä löytyy.

– Jokaisella veneellä oli luvat kunnossa. Pari huomautusta jouduimme antamaan siitä, että käytössä oli enemmän vapoja, kuin luvat sallivat, summaa kalatalousneuvoja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksesta.

Satunnaiset kalastajat ja ravustajat riesana

Ahkera valvonta on lisännyt myös lupien kysyntää. Esimerkiksi vetouistelulupien määrä kaksinkertaistui vuosien 2016-2018 aikana.

Aktiivisimmat kalastajat ovat myös aktiivisimpia lupien hankkijoita. Eniten lupien puuttumisesta joudutaan huomauttamaan mökkilaiturilla tai soutuveneessä virvelöivää satunnaista kalastajaa. Silloinkin lupien puuttuminen johtuu usein tietämättömyydestä. Pyydyskalastajien kohdalla yleisin huomautuksen syy on se, että pyydysmerkeistä ei löydy kalastajan yhteystietoja, kuten laki vaatisi.

Ylilyöntejäkin sattuu.

– Tiedämme, että lakia rikotaan tahallisestikin, ja eräissä salakalastustapauksissa on mukana myös taloudellisen hyödyn tavoittelua, Puranen sanoo.

Isompi riesa Päijänteellä on luvaton ravustus. Pelkästään tänä vuonna kalastuksenvalvojat ovat takavarikoineet kymmeniä luvattomia rapumertoja.

– Puhutaan varmasti tuhansista rapumerroista, joita tässä eteläisen Päijänteen alueella kauden aikana, joten kyllä sinne sopii sekaan paljon luvattomiakin, Puranen sanoo.

Rauhoitetuista kaloista voi tulla iso lasku

Kuluva syksy on ensimmäinen, kun rauhoitetun kalan saaliiksi ottamisesta voi saada mojovan laskun. Kalastuslaissa rauhoitetuille kaloille on määritelty korvausarvot, jotka ovat enimmillään useita tuhansia euroja. Se tuo uuden ulottuvuuden kalastuksenvalvontaan. Syksyllä valvonnan rooli korostuu, koska esimerkiksi taimenen kalastus on kiivaimmillaan.

Saaliksi saa ottaa istutetun kalan, jolta lohikaloille tunnusomainen rasvaevä on leikattu pois. Luonnossa syntynyt rasvaevällinen taimen on rauhoitettu. Kalastuksenvalvojat eivät kuitenkaan saa mennä tutkimaan kalastajien veneitä, mutta näkyvillä oleva laiton saalis voi poikia rangaistuksen.

– Nämä korvausarvot ovat niin korkeita, että kun saamme ennakkotapauksia niistä, vähenee arvokalojen salakalastus varmasti, Puranen uskoo.

Kaakkois-Suomen ja Hämeen kauppakamarit vetoavat ministeriöön Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston koulutuspaikkojen lisäämiseksi.

Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Hämeen kauppakamarit kirjelmöivät tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle, jotta Lappeenrannassa ja Lahdessa sijaitsevan yliopiston tohtori- ja maisteritutkintojen määrää lisättäisiin.

Kauppakamarit toivovat, että Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston vuotuisia tohtori- ja maisteritutkintokattoja nostettaisiin 1100 diplomi-insinööriin ja kauppatieteiden maisteriin sekä vähintään 79 tohtoriin.

Tällä hetkellä Kaakon yliopiston maisteritutkintokatto on 640 vuodessa. Tällä hetkellä yliopiston tavoitteena on saada 50 tohtoria vuodessa. Tutkintokatto määrittelee, kuinka monesta valmistuneesta valtio maksaa yliopistolle rahaa.

Kauppakamarit perustelevat tutkintokaton nostoa sillä, että kansainvälistä tutkimusyliopistoa pitää voimistaa, jotta se lisäisi ja ylläpitäisi alueiden elinvoimaa.

Kauppakamarien mukan yliopistotutkinnon suorittaneista on voimakas pula Kymenlaaksossa. Sen nähdään olevan esteenä yritysten kasvulle alueella.

Opiskelijalisäys auttaisi koko alueen elinvoimaa

Kauppakamarien mielestä tohtori- sekä maisteritutkintojen määrää olisi realistista nostaa vuodelle 2024.

– Yliopiston sijoitukset jokaisella kolmella arvostetuimmalla rankingien päälistalla kertovat tieteen korkeasta tasosta ja samalla valmistuneiden erinomaiset työllistymisluvut ja poikkeuksellisen aktiivinen, uusia työpaikkoja luonut toiminta on vakuuttavaa, kirjoittavat kauppakamarit vetoomuksessaan.

Kauppakamarit vetoavat tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen, jotta koulutuspaikkoja saataisiin lisää Lappeenrannan-Lahden teknilliseen yliopistoon.

– Kuten tiedämme, isänmaamme kaakkoinen osa kärsii edelleen elinkeinorakenteen dramaattisesta muutoksesta, ikääntymisestä sekä asukasluvun merkittävästä pienenemisestä. Kestävyysvaje on meillä jo nyt tätä päivää. Toisaalta tätä vaikeaa kehitystä vastaan olemme saaneet vahvaa, konkreettista tukea alueeseen sitoutuneelta LUT-yliopistoltamme mm. tuhansien uusien korkean teknologian työpaikkojen muodossa alueellamme, sanotaan kauppakamarin vetoomuksessa ministerille.

Opiskelijoista vireyttä ja elinvoimaa

Kauppakamarit toteavat, että opiskelijat ovat tuoneet elinvoimaa ja kulttuurista vireyttä toimialueelle.

– Koulutettujen ihmisten pula on este kasvulle. Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston panostaminen koulutusperäiseen maahanmuuttoon palvelee merkittävästi alueen tarpeita kestävyysvajeen ratkaisussa, sanotaan vetoomuksessa ministeriölle.

Opintokattojen nostamista perustellaan vetoomuksessa sillä, että Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto pystyy houkuttelemaan runsaasti hakijoita oman alueensa ulkopuolelta.

– Itse asiassa peräti 90 prosenttia opiskelemaan valituista vuosina 2017–2019 tullut Etelä-Karjalan ulkopuolelta, vetoomuksessa todetaan.

Kauppakamarien toiveessa on, että yhä useampi alueen yliopistosta valmistunut jää opintojen jälkeen alueelle töihin.

Samalla kauppakamarien pelkona on, että Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston asema heikkenee.

– Nyt Turkuun ja viime kaudella Vaasaan sekä Ouluun tehty tekniikan koulutuksen merkittävä lisäys pahimmillaan vähentää oman yliopistomme suhteellista asemaa, kirjoitetaan vetoomuksessa.

Opiskelupaikkojen lisäystä perustellaan Kaakon yliopistosta valmistuneiden hyvällä työllistymisellä. Vetoomuksessa kerrotaan, että 95 prosenttia Lappeenrannan-Lahden teknisestä yliopistosta valmistuneesta työllistyy saadessaan tutkintonsa päätökseen.

– Käytännössä kaikki valmistuneet työllistyvät viivytyksettä ja esimerkiksi LUT-yliopistosta valmistuneet diplomi-insinöörit saavat Suomen parasta palkkaa, perustellaan vetoomuksessa.

Artikkelin otsikkoa korjattu 8.10. klo 11.42. Opetusministeri muutettu ministeriksi, kyseessä tiede- ja kulttuuriministeri.

Artikkeliin lisätty 8.10. klo 13.04 nykyinen tutkintokatto

Kiinnostus siiderin pienimuotoiseen valmistukseen kotimaisista omenoista on kasvussa. Syksyn omenasatoa on kärrätty riistanruokintapaikoille, siitä tehdään hilloa ja mehua, mutta viime vuosina yhä useammin omenasta on valmistettu myös siideriä.

Erotuksena suurten panimoiden tiivisteestä valmistettavaan siideriin, siiderintekijät puhuvat aidosta siideristä. Suomalainen aito siideri on tehty suomalaisesta omenamehusta, käymisteitse ilman lisäaineita ja lisättyä vettä.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa lämmin siideri on tuttu kylmän kauden juoma, varsinkin ennen joulua.

Kiinnostusta koko maassa

Aidon siiderin valmistusmäärät ovat pieniä, tuotteet myydään usein lähiseudulle ja perinteisen siiderin valmistaminen liittyykin vahvasti lähiruoka-ajatteluun, kertoo Suomalaisen Aidon Siiderin seuran puheenjohtaja Harri Ahola.

Suomalaisen Aidon Siiderin Seura muun muassa jakaa aidon siiderin valmistuksen tietotaitoa ja edistää kotimaisten omenien saatavuutta siiderin valmistajille.

Aholan mukaan kyselyitä siiderin tekemisestä tulee eri puolilta maata, vaikka tällä hetkellä aidon siiderin tekeminen keskittyykin eteläiseen Suomeen, omenavyöhykkeelle.

Siiderin valmistaminen auttaa omenatulvassa

Orimattilalaisen Jyrki Pylvään innostus siiderin tekemiseen alkoi aikoinaan käytännön ongelman ratkaisusta. Pylväs omistaa itse vanhan maatalon pihapiirin, josta hyvänä omenavuonna tulee pari tonnia omenaa. Pylvästä harmittivat kaatopaikalle ja kompostiin joutuvat omenat.

Siiderin valmistaminen onkin Pylvään mukaan osa kiertotaloutta. Hyvää raaka-ainetta ei hukata.

Pylväs pitää vanhojen omenapuiden säilyttämistä ja niiden sadon käyttämistä myös suomalaisen puutarhakulttuurin vaalimisena.

– Kovina omenavuosina satoa tulee riesaksi asti ja sitä lapataan kaatopaikoille. Puut on kuitenkin aikanaan istutettu tarpeeseen, ne ovat olleet tärkeitä ja niillä on ollut kulttuurisesti iso merkitys, pohtii Pylväs ja myöntää, että vanhoja omenapuita ei hevillä pihoista kaadeta.

Ammattimaista siiderintekoa

Hattulan Lepaalla Hämeen ammatti-instituutissa viinintuotannon ammattitutkinnon hiilihapollisten alkoholijuomien kurssilaiset ovat juuri mehustaneet kaksi päivää omenoita. Keltainen mehu on nyt suurissa tankeissa ja siitä otetaan laboratorionäytteitä. Mehusta valmisteaan aitoa siideriä.

Osa kurssilaisista on tullut siiderioppiin harrastuksen takia, mutta monella on myös ammatillisia suunnitelmia. Yksi kurssilainen on perniöläinen hedelmä- ja marjatilallinen Jarno Vesterinen, jonka tilalla on reilun vuoden ollut myös Hallonmäen siideripanimo.

– Lähinnä harrastuspohjalta olemme lähteneet tätä kehittämäään. Jatkossa tarkoitus on mahdollisesti työllistää siiderin tekemisellä joku muukin kuin itsemme. Toivomme tietysti, että hyvä palaute jatkuu ja saamme lisää tilauksia, että saadaan siiderit kaupaksi, kertoo Vesterinen.

Koristeomenat ja autiotalojen omenatkin maustavat siideriä

Aitoon siideriin sopivat parhaiten kotipihoilla kasvavat omenat. Siiderintekijät suosivat keskenään hyvin erilaisia omenalajikkeita, joita sekoittamalla haetaan mielenkiintoisia makuja. Käsityönä tehtävän siiderin filosofiaan sopii se, että raaka-aineeksi käyvät myös ne puutarhan omenat, joita ei muuten hyödynnettäisi.

– Nämä todella pahanmakuiset koristeomenat ovat ihan maanmainiota raaka-ainetta siideriin, esittelee siiderintekijä Jyrki Pylväs pieniä hedelmiä.

Mielenkiintoisia makuja etsiessään siiderintekijät ovat kolunneet myäs muun muassa hylättyjä pihoja, etsien lisäaromeja juomaan.

– Autioilla pihoilla on monesti ikivanhoja puita, joissa kasvaa mielenkiintoisia lajikkeita. Semmoisia makuja ei oikeastaan löydy mistään muualta, kehuu Pylväs.

Perniöläinen Vesterinen on niinikään ajellut eri puolilla Varsinais-Suomea etsien sopivia omenoita siideripanimoonsa. Omenanmetsätys on ollut tiivistä.

– Olemme soitelleet ympäriinsä, kyselleet tutun tutuilta ja käyneet ihmisten ovilla. Olemme kyllä löytäneetkin ihan mielenkiintoisia tuttavuuksia ja omenamakuja, kehuu Vesterinen.

Lahtelainen Hannes Honkonen juoksi elokuussa elämänsä 200. maratonin Turussa. Hän oli tyytyväinen juoksun jälkeen. Aika oli hyvä, alle viiden tunnin. Seuraavana aamuna tuli huono olo.

– Epäilin ruokamyrkytystä ja menin hotellin vastaanottoon. Rinnassa oli painostava tunne. Virkailija arveli, että kyse on jostain muusta ja hälytti 112:n kautta apua. Hoitotoimet alkoivat ambulanssissa. Minulla oli sydänkohtaus, kertoo Honkonen.

Honkonen kiidätettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan sydänkeskukseen, jossa sydänlääkärit ovat valmiina auttamaan kello ympäri. Hänelle tehtiin pallolaajennus. Kolmen päivän päästä hän pääsi palaamaan kotiin Lahteen.

Nopeus pelasti maratoonarin

Tyksin Sydänkeskuksen johtaja, professori Juhani Airaksinen kertoo, että sydänsairauksien hoito on nykyään näin nopeaa. Jos toimenpiteeseen tulee lähetteellä, kotiin voi päästä samana päivänä. Kohtauspotilaat pidetään sairaalassa pari kolme päivää.

Oma lääkäri Lahdessa kertoi myöhemmin, että Hannes Honkosella oli onni matkassa. Sydämeni tukos oli vasemmalla puolella, mikä on yleensä kohtalokas juttu.

– Ilman vaimoni ja vastaanottovirkailijan sinnikkyyttä olisin lähtenyt ajamaan kohti Lahtea. Varmaan Forssan kohdalla olisi tullut kuolema, pohtii Honkonen vakavana.

Maratoniin liittyviä riskejä tutkittu

Turun yliopistollisen keskussairaalan kardiologit kertoivat juuri ennen vuoden 2019 elokuun Paavo Nurmi -maratonia tutkimustuloksistaan, joissa oli tutkittu maratoonareiden sydänkohtausriskiä.

Tutkimuksen mukaan sydänmerkkiaineiden eli troponiinien määrä nousi maratonjuoksun jälkeen lähes jokaisella eli 95 prosentilla tutkituista juoksijoista.

Merkkiaineiden nousu on harmiton ilmiö. Se tulee kuitenkin tunnistaa, jottei sen perusteella tehdä väärää diagnoosia sydäninfarktista tai sydänlihastulehduksesta.

Kun kokenut juoksija Hannes Honkonen sai sydänkohtauksen heti tutkimustulosten julkaisun jälkeen, herää hämmennys, onko riski sittenkin olemassa?

– Maraton ei ole haitallinen sydämelle. Näillä hyväkuntoisilla ja kestävyysliikuntaa harrastavilla ihmisillä on kaiken kaikkiaan vähemmän sydäninfarkteja ja sydänkuolemia, kertoo professori Juhani Airaksinen.

– Välittömästi maratonin jälkeen riski on kuitenkin lyhyaikaisesti hieman suurempi, mutta esimerkiksi jo vuoden jänteellä riski on pienempi kuin tavallisella kävelijällä.

Hän vakuuttaa, että Honkonen voi jatkaa juoksemista. Koska hoitoon on hakeuduttu nopeasti, sydämeen ei tule sydänlihasvaurioita.

– Juoksija voi pitää pientä harjoittelutaukoa, mutta kannustamme edelleen liikkumaan ihan ilman rajoituksia. Maraton on ihan hyvä liikuntamuoto sekin, kertoo Airaksinen.

Honkonen suunnittelee maratonia Espanjassa

Hannes Honkonen on jo hölkkäillyt jonkin verran, mutta heti sydänoperaation jälkeen suunnitelmissa olleet maratonit hän joutui peruuttamaan. Oma lääkäri neuvoi odottamaan kardiologista tutkimusta ja rasituskoetta.

Odottelu on ollut vaikeaa. 68-vuotias Honkonen aloitti maratonien keräilyn vuonna 2003. Esimerkiksi vuonna 2018 maratoneja kertyi 25.

Tälle vuodelle oli 14 maratonia koossa, ja suunnitelma oli juosta vielä 10 lisää. Kokonaismäärä on 200, jos hän ottaa mukaan kesän 2018 Tukholman maratonin, jossa hän harhautui yli 200 juoksijan kanssa ja päätyi oikaisemaan reittiä.

– Maraton antaa hyvää kuntoa ja hyvää mieltä. Onneksi sain siirrettyä ensi vuoteen muutamia juoksuja, joiden osallistumismaksun olin jo maksanut.

Seuraava tähtäin on parin kuukauden päästä juostava San Sebastianin maraton.

– Jos rasituskoe ja kardiologinen tutkimus menevät hyvin, saan ehkä juosta ainakin puolimaratonin. Pallolaajennus ja sydämeen asennettu stentti pitävät suonen avoimena. Olo tuntuu jopa paremmalta kuin ennen, pohtii Honkonen.

Sydänvika ei vie hautaan niin usein kuin ennen

Tyksin Sydänkeskuksessa on tavallisena arkipäivänä käynnissä useita operaatioita samanaikaisesti. Yhdessä leikkaussalissa tehdään pitkää operaatiota, toisessa on kohtauspotilas. Kardiologi Teemu Ahola valmistautuu tahdistimen laittoon.

Toimialuejohtaja Juhani Airaksinen esittelee tiloja ja väkisinkin tulee mieleen ajatus, että sydämiä hoidetaan kuin liukuhihnalla.

Vielä 1980-luvulla sydänsairaus saattoi helposti viedä hautaan. Varjoainekuvauksiin oli kahden vuoden jono eikä sydäninfarkteja hoidettu lainkaan pallolaajennuksilla. Suurin haaste on saada potilas nopeasti hoitopaikkaan.

– Erityisesti miehet eivät aina tunnista sydänkohtausta, vaan luulevat närästystä ruuansulatuksesta johtuvaksi oireeksi. Pitää osata soittaa hätänumeroon 112 ja hakeutua nopeasti hoitoon, jos tulee äkillinen sydänperäiseksi sopiva oire.

Airaksinen muistuttaa, että maratoonari Hannes Honkosen tapaus on hyvä esimerkki. Hyväkuntoinenkin henkilö voi saada sydäninfarktin, ja oireet voivat tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– Oleellista on päästä tänne hoitoon nopeasti, sen jälkeen on turvassa, saa nopean hoidon ja hyvät kotihoito-ohjeet, kertoo Airaksinen.

Pitäisikö tarkkailla sydäntä kellosta?

Uusi ilmiö ovat sykemittarit ja urheilukellot, joiden avulla ihmiset seuraavat elintoimintojaan. Professori Juhani Airaksinen kertoo, että niiden käyttöön liittyy vielä avoimia kysymyksiä, mutta niiden avulla voidaan löytää oireettomia eteisvärinöitä eli rytmihäiriöitä.

Näin voidaan aloittaa ajoissa verenohennushoito ja ehkäistä aivohalvauksia, jotka ovat edelleen liian usein ensimmäinen oire eteisvärinästä.

– Toisaalta maallikko ei pysty analysoimaan esiin tulevaa sydänfilmiä, jolloin voidaan mennä liiankin helposti vastaanottokäynneille näyttämään laitteiden antamia rekisteröintejä. Kuitenkin on hyvä, että ihmiset ottavat vastuuta omasta terveydestään, pohtii Airaksinen.

Lue lisää:

Tyks tutki maratoonareiden sydämiä – sydänmerkkiaineet koholla, mutta nousu harmiton ilmiö

”Yhdysvalloissa tunti, Turussa puoli tuntia” – sydänkohtauksen hoidossa nopeus on valttia

Äkillinen rintakipu murheen keskellä voi kertoa särkyneestä sydämestä

Eteisvärinä sekoittaa rytmin

Laura Yli-Perttulan arki muuttui alkusyksystä, kun hyväksi todetut e-pillerit loppuivat apteekeista kokonaan. Vuosia sitten Yli-Perttulaa kiusanneet kuukautiskrampit palasivat, kun hän joutui vaihtamaan e-pillerivalmistetta ja hormonitasapaino kehossa muuttui.

– Ilman e-pillereitä kärsin ihan sietämättömistä kuukautiskivuista. Reilun viikon ajan en välttämättä pysty tekemään töitä lainkaan.

Lääkkeiden saatavuushäiriöitä on kirjattu enemmän kuin aiempina vuosina. Tähän mennessä häiriöitä on kertynyt noin 1 300, mikä on lähes 100 enemmän kuin viime vuonna. Saatavuushäiriö tarkoittaa sitä, että lääkevalmistetta ei ole saatavilla apteekeista lainkaan.

– Saatavuushäiriöt ovat lisääntyvä, eurooppalainen ongelma. Tämä suuntaus on ollut jo useamman vuoden nähtävissä, sanoo Fimean jaostopäällikkö, yliproviisori Johanna Linnolahti.

Myös Pinja Rahikaisen lapsettomuushoidot olivat joutua katkolle, kun rintasyöpäänkin käytetty lääkeaine, letrotsoli, loppui apteekeista.

E-pillerit mahdollistavat Lauralle normaalin elämän

Laura Yli-Perttula on syönyt Zoely-nimisiä e-pillereitä viisi vuotta. Pillerit on todettu hänelle sopiviksi, ja kivuliaat kuukautiskivut ovat loppuneet lähes kokonaan. Lääkkeen saatavuushäiriöt alkoivat kesällä, ja niitä on lupailtu apteekkeihin jo useampaan otteeseen.

Zoelyn tilalle saadut pillerit ovat saaneet Yli-Perttulan kuukautiskivut palaamaan. Herkkävatsaisena hän on yrittänyt välttää kipulääkkeiden käyttöä.

– Ihmiset tuntuvat unohtavan, että e-pillereitä syödään moneen muuhunkin syyhyn kuin ehkäisyyn. Minulla ne ovat sitä varten, että pystyn elämään kokonaisen kuukauden normaalia elämää, enkä joudu ottamaan viikon sairaslomaa kipujen takia.

Tämänhetkisen tiedon mukaan pillereitä on saatavilla loka-marraskuun vaihteessa.

– Ensimmäisen viikon aikana tuli käsittämättömät krampit. Olen vielä toiveikas, mutta voi olla, että nämä uudet pillerit eivät sovi minulle. En kuitenkaan uskalla kokeilla muutakaan, koska esimerkiksi kierukan poistaminen on monimutkaista, jos se ei sovikaan minulle, Yli-Perttula sanoo.

Toimitushäiriöitä on ollut muun muassa verenpaine- ja mielialalääkkeissä, e-pillereissä ja antibiooteissa. Lisäksi monet allergia-, kipu-, kuume-, ja hiivatulehduslääkket ovat loppuneet apteekeista.

Taustalla kansainvälinen ongelma

Saatavuusongelmat ovat jatkuneet kesän jälkeen. Muutama viikko sitten apteekeista vedettiin pois närästyslääkkeitä epäpuhtauksien takia. Fimean yliproviisori Linnolahden mukaan saatavuusongelmat ovat monen asian summa.

– Tämä on moniulotteinen ongelma ja toimenpiteet ovat haastavia, kun eri Euroopan maissa on erilaiset ongelmat. Meillä Suomessa suurin syy on tuontiriippuvuus.

Linnolahden mukaan 80–90 prosenttia Suomessa käytetyistä lääkkeistä tulee tuontina ulkomailta. Lääketeollisuuden tuotantoketjut ovat pitkiä, ja lääkettä saattaa valmistaa vain yksi tehdas, jolloin tuotannolliset ongelmat vaikuttavat koko maailmaan.

Ongelmia myös lapsettomuushoidoissa: "Iski kyllä paniikki"

Saatavuusongelmat aiheuttavat lisätöitä terveydenhuollon ammattilaisille, kun potilaille joudutaan etsimään korvaavia lääkkeitä. Useille lääkkeille on olemassa rinnakkaisvalmisteita, mutta aina korvaavaa lääkettä ei ole tai se ei sovi potilaalle.

Lapsettomuushoidoissa kaksi vuotta ollut Pinja Rahikainen joutui kesällä etsimään hoidoissa käytettyä letrotsolia hoidoissa käyviltä tuttaviltaan. Näin hoitoja pystyttiin jatkamaan aikataulussa.

– Ajattelin, että ihan sama, kyselen ne lääkkeet keneltä tahansa, ettei hoitoon pääseminen viivästy tämän takia.

Vastaavia lääkkeitä ei ole, joten Rahikaisen hoidot olisivat joutuneet tauolle saatavuusongelmien takia.

– Iski kyllä paniikki. Lapsettomuushoidot ovat muutenkin sellaisia, että jatkuvasti odotetaan jotakin; uutta kiertoa, tulosta tai verikoetta. Tämän takia en halunnut enää jäädä ottamaan. Puhutaan niin isosta asiasta, että kyllä siinä tuli pelko, että lääkkeet loppuvat.

Fimea on saanut saatavuushäiriöistä useita huolestuneita yhteydenottoja. Sekä viranomaiset että päättäjät tekevät koko Euroopassa töitä saatavuusongelmien ratkaisemiseksi, sanoo Fimean yliproviisiori Linnolahti.

– Jossakin kohtaa se kamelin selkä katkeaa. Ei ole olemassa sellaista yhtä ratkaisua. Mitään suurta muutosta ei ole tiedossa tulevaisuutta koskien, joten ilmoitusten lukumäärässä tuskin tapahtuu merkittävää muutosta suuntaan tai toiseen.

Lue myös: Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvaneet rajusti: "Tämä on iso ongelma"

Hämeen poliisi tutkii salakalastustapausta, jossa kalastajan epäillään ottaneen saaliiksi Päijänteeltä rauhoitetun taimenen. Eteläisessä Suomessa luonnossa lisääntynyt taimen on rauhoitettu.

Rauhoitetun sisävesien taimenen korvaussumma on 2440 euroa.

Tapaus on tiettävästi toinen koko maassa sen jälkeen, kun rauhoitetuille kaloille säädettiin korvausarvot keväällä 2019. Aiemmin poliisin tutkintaan on tullut Itä-Suomessa tapaus, jossa miehen epäillään ottaneen Pohjois-Karjalassa saaliiksi äärimmäisen uhanalaisen järvilohen. Sen korvaussumma kohoaa jopa 7500 euroon.

Päijänteen tapaus tuli ilmi, kun kalastaja oli julkaissut saaliistaan kuvia sosiaalisessa mediassa. Tapaus tuli poliisin tietoon syyskuun lopussa. Tekoa tutkitaan kalastusrikkomuksena. Poliisi selvittää, kuinka monta rauhoitettua kalaa saaliiksi on otettu. Sosialiseen mediaan jaettujen kuvien perusteella poliisi arvioi kaloja olevan yksi tai kaksi.

Saaliksi saa ottaa istutetun taimenen, jolta lohikaloille tunnusomainen rasvaevä on leikattu pois. Luonnossa syntynyt rasvaevällinen taimen on rauhoitettu merellä ja sisävesillä 64. leveyspiirin eteläpuolella. Tarkemmat tiedot rauhoituksista löytyvät muun muassa maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.

Juttua täydennetty 10.10.2019 klo 12:50 tiedoilla kalojen rauhoitussäännöksistä.

Kaivosteollisuuden laitevalmistaja Sandvikin yt-neuvottelut ovat päättyneet irtisanomisiin.

Sandvik vähentää Turusta 11 työpaikkaa, Tampereelta 13 ja Lahdesta viisi työpaikkaa. Yt-neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi Suomessa arvioitiin 50 henkilötyövuotta.

Lisäksi Tampereella päätettiin toteuttaa maanpäällisten porauslaitteiden tuotannossa lomautuksia. Lomautukset toteutetaan Sandvikin mukaan asteittain ja kohdennettusti, eikä koko tehdasta tulla samanakaisesti sulkemaan. Lomautukset kestävät enintään 90 päivää.

Yt-neuvottelujen tarkoituksena oli yhtiön mukaan tehostaa Sandvik Mining and Rock Technology -liiketoiminta-alueen kansainvälistä toimintaa. Yt-neuvotteluihin päädyttiin kiristyvän markkinatilanteen vuoksi.

Sandvikilla on Suomessa toimintaa Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Vantaalla. Tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin.

Sandvik työllistää Suomessa noin 2 400 henkilöä, joista noin 650 Turussa. Tampereella työskentelee 1 400 ja Lahdessa noin 150 henkilöä. Maailmanlaajuisesti yhtiö työllistää 42 000 henkilöä.

Lue lisää:

Sandvik aloittaa yt-neuvottelut Turussa, Tampereella ja Lahdessa – vähennystarve 50 henkilötyövuotta

Keskisuomalainen Oyj suunnittelee sanomalehtipainamisen uudelleenjärjestelyä. Sen tytäryhtiö Hämeen Lehtipaino Oy on käynnistämässä tähän liittyviä yt-neuvotteluita.

Neuvotteluissa tutkitaan mahdollisuuksia tehdä rakenteellisia muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä Keskisuomalainen-konsernin sanomalehtipainojen toimintaan.

Konserni suunnittelee lehtipainojen määrän vähentämistä ja toiminnan tehostamista.

Toteutuessaan suunnitelma johtaa Hämeenlinnan sanomalehtipainon sulkemiseen. Uudelleenjärjestelyllä tavoitellaan noin miljoonan euron tehostamishyötyjä, jotka toteutuisivat täysimääräisesti vuonna 2021. Mahdolliset osa-aikaistamiset ja irtisanomiset koskevat enintään 22 henkilöä.

Keskisuomalainen Oyj:llä on tällä hetkellä kuusi sanomalehtipainoa kolmessa yhtiössä. Lehtisepät Oy:llä on painot Jyväskylässä, Pieksämäellä, Tuusulassa sekä Lahdessa. Hämeen Lehtipaino Oy:llä on paino Hämeenlinnassa ja Kaakon Viestintä Oy:n paino sijaitsee Kouvolassa.

Hämeen Lehtipainossa painetaan nyt muun muassa Aamupostia sekä ilmaisjakelulehtiä Turkulainen ja Tamperelainen.

Sisällissodan aikainen mahdollinen joukkohauta on paikannettu Vierumäellä keskellä Versowoodin tehdasaluetta. Museoviraston tutkijat löysivät torstaina kaivannon, joka on 13 metriä pitkä ja kolme metriä leveä.

– Teimme siihen pienen koekuopan ja näyttää, että hauta on nyt paikannettu. Tutkimme vielä ympäristöä, Museoviraston tutkija, arkeologi Johanna Seppä kertoo.

Vielä on tosin varhaista sanoa, onko kyseessä varsinainen joukkohauta. Koekaivauksissa hautaa ei ole avattu, mutta alueelta on löydetty merkkejä vainajasta. Seppä kertoo, että vainajien määrä selviää vasta, kun hauta avataan.

Kenttätutkimukset voidaan saada päätökseen jo maanantaina, mikäli alueelta ei torstaisen löydön lisäksi havaita muita merkkejä vainajista.

Museoviraston tutkijoiden tehtävänä on ollut selvittää, missä hautapaikat sijaitsevat.

Siirto viimeistään ensi kesänä

Historiatiedot viittaavat siihen, että vuonna 1918 punaisia olisi haudattu Vierumäelle. Vainajien lukumäärästä ei ole tarkkoja tietoja.

Arviot ovat vaihdelleet muutamasta kymmenestä muutamaan sataan.

Vierumäen koetutkimuksissa tarkoitus ei ole ollut kaivaa mahdollisia vainajien luujäännöksiä esiin.

Museoviraston tutkijat merkitsevät maastoon hautojen paikat ja esittävät syksyllä valmistuvassa loppuraportissaan mahdollisesti myös arvion vainajien määrästä.

Heinolan kaupunki ja Versowood-yhtiö ovat saaneet luvan joukkohaudassa lepäävien vainajien siirtämiseksi pois tehdasalueelta seurakunnan kirkkomaalle.

Vainajien siirto vaatii vielä monen asiantuntijan apua. Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra sanoo, että siirto on tarkoitus tehdä viimeistään ensi kesänä.

Kustannuksista vastaava yhtiö etsii myös tukea ainakin valtion ja säätiöiden suunnasta.

Museoviraston tutkija Johanna Seppä kertoo koetutkimuksista Vierumäellä.

Suomen 12 suurimmasta kaupungista vain Helsinki yltää tänä vuonna plussalle taloudessaan. Asia ilmenee Uutissuomalaisen kyselystä, johon osallistuivat 12 suurimman kaupungin taloudesta vastaavat viranhaltijat.

Helsingin tulosennuste on 238 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Muiden tilinpäätökset painuvat tämänhetkisten ennusteiden mukaan 10–60 miljoonaa euroa miinukselle.

Yhdeksän vastanneista arvioi oman kaupunkinsa taloustilanteen heikentyneen merkittävästi tänä vuonna.

Viime vuonna plusmerkkiseen tilinpäätökseen ylsivät Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa, Lahti ja Jyväskylä.

Uutissuomalaisen mukaan ensi vuoden näkymät ovat jonkin verran tätä vuotta paremmat, mutta silti yli puolet suurimmista kaupungeista on nyt laatimassa ensi vuodelle alijäämäistä talousarviota.

Suurin osa vastaajista piti tärkeimpänä syynä kaupunkinsa heikentyneeseen taloustilanteeseen muutosta verotuloissa.

EU on asettanut jäsenmailleen tiukan direktiivin, joka luo paineita ajoneuvohankinnoille. Direktiivi velvoittaa kuntia korvaamaan polttomoottoriautoja täyssähköautoilla tai tehokkaimmilla hybrideillä.

Niin sanottu puhtaiden ajoneuvojen direktiivi vaatii, että vuodesta 2021 alkaen julkisen sektorin hankkimasta kalustosta 38,5 prosenttia pitää olla miltei päästöttömiä.

Direktiivi on parhaillaan kansallisessa valmistelussa.

– Kuntaliitto ei pidä vaatimuksia kaikkien suomalaisten kuntien kannalta parhaina mahdollisina, sanoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Riipinen muistuttaa, että kunnat asettavat jo nyt valtiota ja EU:ta kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. Yli 40 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi viimeistään vuonna 2030. Suomi tähtää samaan vuonna 2035. EU:n vahvistamaton tavoite on vuodeksi 2050.

Direktiivin mukaan ajoneuvo saa tuottaa hiilidioksidipäästöjä enintään 50 grammaa kilometrillä. Vuodesta 2026 raja painuu nollaan grammaan kilometriltä. Busseja ja kuorma-autoja kohtaan on omat tavoitteensa.

Heinolan kalusto koostuu 66 polttomoottoriautosta

Yksi kunta, joka pohtii vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kalustolleen on Päijät-Hämeessä sijaitseva vajaan 20 000 asukkaan Heinola.

Heinolassa esitetään, että kun vanhaa autokantaa jatkossa uudistetaan, tilalle hankittaisiin päästöttömiä tai vähäpäästöisiä kulkuneuvoja. SDP:n valtuustoryhmän tekemän aloitteen mukaan polttomoottorilla toimivat autot korvattaisiin kaasu-, sähkö tai hybridiautoilla.

– Direktiivi on voimaantullessaan suhteellisen vaativa, toteaa Heinolan teknisen toimen johtaja Harri Kuivalainen.

Kuivalaisen mukaan sähköautojen sopivuutta talviolosuhteisiin on vielä seurattava.

Heinolan autokanta koostuu yhteensä 66 autosta. Niistä kuusi on kuorma-autoja, 38 pakettiautoja ja 22 henkilöautoja, joista kuusi on kaupungin käytössä leasing-sopimuksella. Kaikki ajoneuvot toimivat polttomoottorilla.

Kuntaliitto: Paljon haasteita ratkottavana, jotta tavoitteeseen päästään

Kuntaliiton mukaan päästöttömien autojen ja niihin sopivan energian saannin on parannuttava, jotta direktiivin tavoitteet voidaan Suomessa saavuttaa. Kunnilla riittää töitä päästötavoitteiden kanssa muutenkin.

Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen kertoo, että tällä hetkellä noin puolella Suomen kunnista on ilmastostrategia.

– Päästötavoitteiden keskeinen osa on monesti liikenne. Konkreettisimmin se tarkoittaa kaluston korvaamista vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla, sanoo Riipinen.

Vähäpäästöiset autot vaativat, että niihin käytettävää polttoainetta on saatavilla. Esimerkiksi Heinolassa se rajaa tällä hetkellä vaihtoehdot vähiin. Kaupungissa on tällä hetkellä yksi yleinen sähköauton latauspiste ja neljä merkkikohtaista Teslan latauspistettä.

Teknisen toimen selvityksessä sanotaan kuitenkin, että sähköautot ovat kunnalle toistaiseksi liian kalliita. Kaasuautot taas vaatisivat kaasutankkausaseman, jollaista ei Heinolassa vielä ole. Kaupunki on kirjannut sellaisen saamisen ympäristötavoitteisiinsa.

Aloite vähäpäästöisistä autoista etenee seuraavaksi Heinolan kaupunginhallitukseen. Heinolassa valmistellaan parhaillaan päätöstä lähteä mukaan hiilineutraalien kuntien verkostoon.

Mitä mieltä? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös: Onko hybridi-, biokaasu- vai sähköauto päästöttömin vaihtoehto juuri sinulle? "Iso merkitys on sillä, miten paljon kilometrejä syntyy vuodessa"

Kotikylässään Karigasniemellä Pinja Pieski, 20, oli usein luokkansa ainoa oppilas, tunteja saatettiin käydä opettajan kanssa aivan kahden.

Tanssista ja näyttelemisestä kiinnostunut Pieski päätti jo alakoulussa, että haluaa Helsinkiin Kallion ilmaisutaidon lukioon. Karigasniemeltä kouluun kertyisi matkaa autolla 1 250 kilometriä.

Peruskoulun päätyttyä Pieskin unelma toteutui. Hän pääsi Kallion lukioon opiskelemaan. Edessä oli suuri elämänmuutos vain 15-vuotiaana.

Jo pelkästään luokkakoon muutos oli valtava. Kotikylässä yksin vietetyt oppitunnit vaihtuivat kolmeenkymmeneen luokkatoveriin.

Alun innostuksen ja opiskelumotivaation sekaan hukkuivat jännityksen ja koti-ikävän tunteet, eikä Pieski murehtinut sitä kuka on, millainen hän on.

Pian Pieski kuitenkin huomasi arjen olevan Helsingissä aivan erilaista kuin mihin hän oli tottunut.

Normaali onkin jotain erilaista

Identiteetti, eli käsitys omasta itsestä, mullistuu nuoruusvuosina valtavasti. Eli juuri sen ikäisenä, kun Pinja Pieski muutti toiseen päähän Suomea kauas perheestään ja tutuista pikkukylän ympyröistä. Vaihtuipa tuossa tuhannen kilometrin matkalla myös kieli, kun kotona puhuttua pohjoissaamea ei joka kadunkulmassa Helsingissä kuulunutkaan.

Tutusta ja turvallisesta irtautuminen on aina suuri elämänmuutos, sen tietää Helsingin yliopiston tutkijatohtori Saija Benjamin. Hän on tutkinut identiteetin rakentumista.

– Kun nuori muuttaa uuteen ympäristöön yksin, kaikki tuttu ja turvallinen jää taakse, niin nuoren pitää tavallaan määritellä itsensä uudelleen. Mikä minulle on merkityksellistä, mikä tärkeää, mitä osaan, millainen ihminen olen, kuinka muut näkevät minut siinä uudessa ympäristössä, Benjamin kertoo.

Benjamin jatkaa, että todella monia asioita on luotava aivan alusta alkaen uudessa arkielämässä.

Kun hyppää uuteen ja tuntemattomaan, kaikki arkinen, johon on tottunut, onkin yhtäkkiä jotain täysin erilaista.

– Uuteen ympäristöön muuttaessa huomaakin, etteivät asiat tapahdukaan täällä samalla tavalla ja ne nousevat uudella tavalla merkitykselliseksi, sanoo tutkijatohtori Saija Benjamin.

Tästä kertoo myös Pinja Pieski. Koskaan aiemmin omaa identiteettiään tai tapojaan ei ollut tarvinnut sen kummemmin pohdiskella. Nyt kuitenkin ympärillä kyseltiin; saamelaisuus olikin jotain eksoottista. Pieskille oma kulttuuri taas oli aina ollut se normaali.

– Sitä alkoi aivan erillä tavalla miettimään, että mitä se tarkoittaa. Kun oli ollut koulussa vain pohjoisessa, niin ei tarvinnut miettiä kulttuuria ollenkaan, se oli niin selvä asia, Pieski muistelee.

Pohjoisessa, Karigasniemen koululla saamenkielisessä luokassa oli ollut niin arkipäiväinen asia puhua saamen kieltä ja vaikkapa pukea saamelaisten kansallispäivänä saamenpuku päälle.

Valtavirran mukana tai taustojaan opettaen

Voi olla, että on ensimmäinen henkilö tietyltä paikkakunnalta, johon uudet opiskelutoverit tutustuvat tai ensimmäinen saamelainen, jonka koskaan tapaa. Uudessa ympäristössä omaa taustaansa voi joutua selittämään muille.

Pinja Pieski kertoo, että hänet otettiin valtavan hyvin vastaan uudessa asuinpaikassaan, eikä taustaansa joutunut häpeämään. Mutta saamelaisuus oli kuitenkin jotain aivan uutta monelle.

– Asutteko kodassa tai laavussa? Hän muistaa jonkun kysyneen.

Saija Benjamin tunnistaa asian ja toteaa, että kaikista vähemmistöpositiota ei välttämättä näe ulospäin. Silloin on henkilön oma päätös, kuinka paljon haluaa omista taustoistaan kertoa. Joillekin on luonnollisempaa mennä valtavirran mukana, joillekin taas avata taustojaan laajemmin.

– Kuten usein käy, että jos tuot esille vaikkapa saamelaiset juuresi tai sen, että olet kasvanut Pohjois-Lapissa, niin usein ihmiset näkevät sinut vain sen kategorian kautta.

Benjamin muistuttaakin, että identiteetissä on valtavan monta osaa, joista etnisyys on vain yksi.

– Sinussa on paljon kaikkea muutakin, kuten muissakin ihmisissä, mitkä vaikuttavat käsitykseen omasta itsestäsi, Saija Benjamin kertoo.

Identiteetti on sisälläsi

Pinja Pieski asuu nykyään Lahdessa ja opiskelee tällä hetkellä teatterialaa Lahden kansanopistossa. Kotiin on ikävä ja siellä on ihanaa käydä, mutta toistaiseksi halu opiskella pitää Pieskin etelässä.

Pienenä haasteena on äidinkielen ylläpito, mutta siihen Pieski on keksinyt omat niksinsä. Kotiin soitellessa omaa, rakasta pohjoissaamen kieltä pääsee puhumaan perheen ja ystävien kanssa. Lisäksi Pieski nautiskelee muun muassa siitä, että pystyy tekemään esimerkiksi musiikkia pohjoissaameksi.

Nuorella iällä käyty pohdiskelu omasta kulttuurista ja itsestä on tehnyt hyvää.

Pieski kertoo olevansa kiitollinen siitä, että on päässyt viettämään lapsuuden ja nuoruuden pohjoisessa, mutta myös siitä, että uskalsi lähteä kokeilemaan siipiään.

– Sanoisin, että se on vahvistanut itsetuntoani ja saamelaisuuttani. Ei identiteetti ole siitä paikasta kiinni, missä asut, vaan se on sisälläsi.

Krista Viitalaa kiusattiin päiväkodista lukion loppuun, reilusti toistakymmentä vuotta. Kiusaaminen oli tavaroiden rikkomista, seurailua, ulkopuolelle jättämistä ja haukkumista.

Viitala kuvailee itseään reippaaksi ja sanavalmiiksi lapseksi. Hän oli "tänttärä", joka johti leikkejä.

– Sitten ruvettiin haukkumaan läskiksi ja hiljaiseksi hissukaksi, vaikken ollut mitenkään erityisen pyöreä tai hiljainen. Mua aivopestiin. Lihoin 10 kiloa vuodessa ja muutuin varautuneeksi.

– Toiset ihmiset muodostivat identiteettini puolestani. Se ei saanut kehittyä normaalisti, kun muut muokkasivat sitä, Viitala kuvailee.

Ilmiö on kiusattujen joukossa varsin yleinen, kertoo Lahdessa kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkussa työskentelevä Katri Salmi. Kiusattu voi kasvaa kohti kiusaajien luomaa identiteettiä.

– Esimerkiksi lahjakas urheilija voi ajatella, ettei hänellä ole liikunnallisia kykyjä ollenkaan, jos sosiaalinen status koulussa on alistettu ja liikuntatunneilla jätetään aina viimeiseksi, Salmi selittää.

Terapeutin kysymys muutti vihan suunnan

Nyt 23-vuotiasta Krista Viitalaa ei enää kiusata. Lapsuus- ja nuoruusajan kokemukset ovat kuitenkin olleet raskas taakka. Viitala kertoo kärsineensä kolmesta masennusjaksosta sekä paniikki- ja ahdistusoireista.

Myös itsetuhoinen käytös on hänelle tuttua.

– Hakeuduin henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisiin ihmissuhteisiin, koska koin, etten ole minkään arvoinen enkä ansaitse mitään hyvää.

Viitala kohdisti vihan itseensä, kunnes terapeutti kysyi: ”Miksi satutat itseäsi, vaikka olet muille vihainen?”

Krista Viitala prosessoi kysymystä, ja hänen ajatusmallinsa muuttui. Enää hän ei satuttanut itseään, vaan oli vihainen muille.

– Olin todella pitkään vihainen kaikesta. Vihaa oli kertynyt paljon.

Kiusattuja auttava Katri Salmi kertoo, että jokaisen Valopilkkuun tulevan asiakkaan viha kartoitetaan. Kiusatuilta kysytään, kuinka he kokevat vihaa ja minne se kohdistuu.

– Annamme mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita ja sanomme, että vihaa on oikeus tuntea. Se on pakko purkaa ja käsitellä jotenkin, ettei viha ala patoutumaan.

Usea kiusattu ajattelee kostoa

Katri Salmi arvioi, että 90 prosenttia Valopilkkuun tulevista kiusatuista kokee vihaa ja heillä on koston ajatuksia.

– Joudumme arvioimaan sitä, onko kiusattu vaaraksi itselleen tai muille. On ihan joukkosurmista unelmoimista. Tätä on olemassa, tätä on meidän yhteiskunnassa, Katri Salmi kertoo.

Lahden Valopilkussa on kymmenen vuoden aikana ollut yksi asiakas, jonka takia otettiin yhteyttä viranomaisiin.

Salmen mukaan kostofantasiat kohdistuvat yleensä siihen yhteisöön, jossa on tullut kiusatuksi. Oman kiusaamistaustansa vuoksi Katri Salmella oli yläkouluikäisenä tällaisia ajatuksia. Saamiensa tappo- ja hakkausuhkausten takia häntä pelotti mennä kouluun.

– Mietin, miten voin satuttaa kiusaajia, että voisin itse mennä turvallisemmin kouluun. En koskaan mennyt niin pitkälle, että tekisin jotain.

Salmi kertoo ymmärtäneensä, että vihan patoutumisen täytyy loppua. Pahimmassa tapauksessa kiusatun patoumasta voi tulla niin suuri, että se räjähtää aikuisiällä.

– Eteen voi tulla konfliktitilanne, joka nostaa lapsuuden ajan traumat pintaan. Se voi olla viimeinen niitti.

Kiusaaja kiusasi, jotta hänet huomattaisiin

13 vuotta kiusattu Krista Viitala ei enää ole vihainen. Hän kertoo jopa antaneensa kiusaajilleen anteeksi.

Hän oli pitkään katkera ja ajatteli, että kiusaajien elämä on helppoa ja ruusuista. Katkeruus alkoi hälvetä, kun terapeutti kysyi Viitalalta, mistä hän voi tietää miten kiusaajilla menee.

– Siitä lähti vihan purkautuminen ja anteeksiantaminen, Viitala kertoo.

Syitä kiusaamisen taustalla on monia, sanoo Katri Salmi. Yksi niistä on ryhmässä, esimerkiksi koululuokassa ilmenevät valtasuhteet.

– Teemme tyhmiäkin päätöksiä, ettei meitä hylättäisi ryhmästä. Ryhmässä alkukantaiset tavat ja keinot selviytyä aktivoituvat. Valtasuhteet vaikuttavat niin, että esimerkiksi sanavalmista lasta lähdetään helposti peesaamaan kiusaamisessa.

Toinen yleinen syy on Salmen mukaan kiusaajan kotiolot. Lapsi tai nuori ei vielä osaa sanoittaa, että hänellä on tänään paha päivä. Sen sijaan pahoinvointi voi kohdentua koulukavereihin.

– Yksi entinen kiusaaja kertoi kiusanneensa, että aikuiset olisivat huomanneet hänen pahan olonsa.

Kiusaaminen on monisyinen sosiaalipsykologinen ilmiö, jonka poistamiseksi tuskin löytyy yhtä varmasti tepsivää konstia. Helsinkiläinen Aseman Lapset ry on kehittänyt sovittelevan toimintamallin, jonka avulla yhdistys on hoitanut yli sata pitkittynyttä koulukiusaamistapausta.

Kiusaamisen kitkeminen juurineen päivineen on silti valtava haaste. Katri Salmi uskoo, että muutoksen tulisi lähteä aikuisten asenteista.

– Meidän pitäisi ymmärtää, että nämä ovat meidän lapsia, ei noiden muiden. Tärkeää on se, miten me puhumme muista ja muille lasten kuulleen.

Hän toivoo kasvatukseen lisää yhteisöllisyyttä – että naapurikin uskaltaisi komentaa toisen lasta.

– Muidenkin lapsille voidaan luoda rajoja, koska se opettaa kunnioittamaan toisten, tuntemattomienkin ihmisten rajoja. Empatiakyky on äärettömän tärkeä.

Lue myös: Kiusaaminen alkoi, kun kaikki olivat jo melkein aikuisia – Jesse Heikkisen elämä oli hyvää, kunnes hän meni amikseen

Koulu alkaa kiusaajien kohtaamisella: 14-vuotias kirjoitti blogitekstin, jotta saisi olla rauhassa – "Jos tälle nauretaan, aivan sama"

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on alettu jakaa maanantaiaamuna ilmoituksia irtisanottaville ja uudelleensijoitettaville työntekijöille.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa tiedotteessa hyvinvointiyhtymän rikkovan lakia. Niemi-Laineen mukaan pelisääntöjä on rikottu törkeästi:

– Se on aivan selvää. Työnantajan pitää yt-neuvotteluiden päätyttyä kertoa luottamusmiehille, keihin irtisanomiset kohdistuvat. JHL:n edustajat on pidetty täysin pimennossa.

Tehyläinen pääluottamusmies Kati Keränen kertoo, että työntekijöiltä on aamun aikana tullut jo yhteydenottoja ja esimiehet ovat alkaneet pitää tilaisuuksia, joissa kerrotaan irtisanomisista ja uudelleensijoittamisista.

Keräsen mukaan ensimmäiset tapaamiset, joissa työntekijäjärjestöt ovat mukana työntekijöiden tukena, alkavat puoli kymmeneltä aamupäivällä.

Lue myös: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä irtisanoo 51 – lomautuksien piirissä 3 500 työntekijää

Lainvastaista tiedonsaantioikeuden rajoittamista?

Työntekijäjärjestöt katsovat, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta on rajoitettu lainvastaisesti, sillä pyynnöstä huolimatta työnantaja ei ole antanut tietoa edes ammattinimikkeistä ja yksiköistä, joihin toimenpiteet kohdistuvat.

Juko, Jyty, JHL, Super ja Tehy odottivat tietoja viime perjantaihin puoleen päivään mennessä, mutta niitä ei saatu.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä irtisanoo 51 työntekijää ja uudelleensijoittaa 40.

Työnantaja: menettely on normaali

Päijät-Hämeen hyvinvointijohtaja Marina Erhola kiistää, että työntekijäjärjestöt olisi pidetty pimennossa. Hänen mukaansa kyse on yhtymähallituksen tekemän päätöksen toimeenpanosta, joka kuuluu työnantajalle.

– Kyse on normaalista työnantajamenettelystä.

Erholan mukaan vaarana on ollut, että pelkkä tieto yksiköstä ja ammattiryhmästä olisi voinut paljastaa kenestä työntekijästä on kyse, ennen kuin he kuulisivat asiasta itse työnantajalta.

Toimitusjohtaja vahvistaa, että irtisanottavat ja uudelleensijoitettavat saavat henkilökohtaisesti tiedon pääosin maanantaina, ja että työntekijäjärjestöt voivat tukea irtisanottavia tai uudelleensijoitettavia henkilöitä tilanteessa.

Lisätty JHL:n puheenjohtajan kommetit ja muutettu otsikkoa 14.10. kello 15.00.

Päijät-Hämeessä lähes joka kymmenennestä alaikäisestä on tehty lastensuojeluilmoitus viime vuonna. Luku on maan korkein.

Lastensuojelun kasvaneeseen kysyntään yritetään Päijät-Hämeessä vastata uusilla työtavoilla ja lisäämällä yhteistyötä eri viranomaisten välillä.

Yle kertoi viime viikolla, että kuntien lastensuojelu on paikoin kriisissä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on viime vuosina kasvanut. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut koko maassa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ilmoitusten määrän nousu ei sosiaalityöntekijän mielestä ole kuitenkaan pelkästään kielteinen asia.

– Hyvää tässä on se, että ihmiset ovat heränneet ilmoitusmahdollisuuteen. Ongelmat eivät jää piiloon, vaikka kaikki ilmoitukset eivät johda lastensuojelun asiakkuuteen tai toimenpiteisiin, kertoo lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Anne Olenius Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat tiukilla, koska palvelun tarve on kasvanut. Päijät-Hämeessä sosiaalityöntekijällä on tällä hetkellä 40–60 asiakasta, mikä näkyy kiireenä.

Lasten ja nuorten lisääntyneen pahan olon takia Päijät-Hämeessä onkin ryhdytty miettimään palveluremonttia ja uusia työtapoja.

Ilmoituksen taustalla yhä useammin aikuisten ongelmat

Muutaman kuukauden ajan Päijät-Hämeessä on kokeiltu uutta toimintamallia, systeemistä lastensuojelua.

– Jos esimerkiksi perheen vanhemmalla on päihdepulma, pureudumme siihen. Tämän pulman käsittely tuottaa hyötyä myös perheen lapsille, kun arki paranee, sanoo Olenius.

Tiimiin kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi tehostetun perhetyön tekijää, sosiaaliohjaaja ja perheterapeutti. Tiimin asiakasmäärä on rajattu viiteenkymmeneen, mikä merkitsee sitä, että tilanteen kartoittamiseen ja auttamiseen jää entistä enemmän aikaa.

Tiimityössä päästään kiinni pulman juurisyihin, eikä reagoida vain pahaan oloon ja siitä seuranneisiin tapahtumiin.

– Perheet ovat entistä tiiviimmin mukana ja tuovat omaa tarinaansa vahvemmin esiin. Löydämme enemmän vaihtoehtoja kuin jos sosiaalityöntekijä yksin miettisi asiaa, arvioi lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Olenius.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Päivi Petrelius sanoo, että lastensuojelun asiakkaiden ongelmat ovat entistä monimutkaisempia.

Lastensuojeluilmoitusten taustalla on useimmiten aikuisten välinen väkivalta ja huoltajuusriidat, jotka tekevät perhearjesta turvatonta. Tämän lisäksi tulevat teinien oireilut ja päihteet.

– Lastensuojelussa on ruuhkaa ja ylikuormitusta. Pitää kehittää lisää sosiaali-, terveys- ja perhepalveluita yhdistäviä vaihtoehtoja, joilla perheiden ja nuorten arkeen voi puuttua nykyistä aikaisemmin.

Toimialajohtaja: Mielenterveyspalveluita kehitettävä

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on sanonut, että lastensuojelun resursseja lisätään.

Hiljattain yt-neuvottelut päätökseen saanut Päijät-Hämeessä hyvinvointiyhtymä on käynnistänyt ulkoisen selvityksen lapsiperhepalveluistaan. Lastensuojelumenot ovat nousseet, vaikka tavoite on ollut päinvastainen.

THL:n tekemän selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden helmikuun puoliväliin mennessä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimialajohtaja Mika Forsberg sanoo, että ammattilaisten välistä yhteistyötä pitää tiivistää.

Forsberg muistuttaa, että myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut vaativat kuitenkin muutoksia.

– Nuorille palvelut ovat riittämättömät ja lapsille niitä ei ole ollenkaan. Tarvitsemme uudenlaisia perustason palveluita.

Lisää työntekijöitä mukaan nuorten arkeen

Jalkautuvaa nuorisotyötä tekevä Anni Ratilainen partioi muun muassa Lahden kauppakeskuksissa ja kaduilla. Kaupungin nuorisotyöntekijän mukaan ongelmat näyttävät kasaantuvan 13–17 -vuotiaille.

– Koulukiusaaminen on ainakin yksi selkeä aihe. Myös ystävyyssuhteissa ja perhesuhteissa on sellaista pahaa oloa.

Varhainen puuttuminen ja ehkäisevä päihdetyö kuuluvat Ratilaisen arkeen. Hänen mielestään tarvitaan enemmän työntekijöitä, jotka menevät nuorten luo.

– Sellaisia matalan kynnyksen palveluita, jotka nuoren on helppo saavuttaa ja jotka eivät leimaa nuorta.

Omat työhuoneet ja yhden käyttäjän työpisteetkin alkavat olla jo historiaa, kun toimistot, koulut ja oppilaitokset muuttuvat monitoimitiloiksi.

Suunnittelijoilta monitoimitilat vaativat uudenlaista ajattelua. Kalusteiden suunnittelussa on ergonomian lisäksi mietittävä muun muassa akustiikkaan ja yksityisyyden suojaan liittyviä ominaisuuksia.

– Tuolin selkänojan pitäisi tarjota näkösuojaa päätteen ääressä työskentelevälle, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun kalustemuotoilun yliopettaja Harri Kalliomäki.

Pajat toimivat, yleistiloissa puutteita

Monitoimitilojen ongelmat liittyvät useimmiten työrauhan ja yksityisyyden puutteeseen sekä meluun.

Lahdessa ammattikorkeakoulu muutti vuosi sitten syksyllä uusiin tiloihin Niemen kampukselle. Tilat eivät käyttäjien mukaan ole kaikilta osin sitä, mitä odotettiin.

Lahden ammattikorkeakoulussa on noin 5 000 opiskelijaa. Luku kasvaa, kun Lahden ja Lappeenrannan ammattikorkeakoulut yhdistyvät vuodenvaihteen jälkeen.

Kampuksen koko on noin 23 000 neliötä ja tiloilla käyttäjiä päivittäin arviolta 3 000: opiskelijoita, henkilökuntaa ja vierailijoita.

– Meillä on Euroopan hienoimmat pajat ja erikoislaboratoriot, mutta yleisopetustiloissa olisi kehittämistä, sanoo Harri Kalliomäki.

Ongelmia ja jälkikustannuksia syntyisi vähemmän, jos käyttäjiä kuunneltaisiin paremmin.

– Sehän ei riitä, että käydään käyttäjiltä kysymässä toiveita. Heitä pitäisi havainnoida vastaavanlaisissa ympäristöissä ja työtilanteissa koko suunnitteluprosessin ajan ja myös sen jälkeen, Kalliomäki toteaa.

Tilojen mitoitus riittämätön

Kalustemuotoilun opettaja kaipaa lisää perinteisiä luentotiloja.

Nyt luentoja joudutaan pitämään usein projektityötilassa, jossa osa opiskelijoista tekee itsenäistä työtä työpisteillä ja osa samaan aikaan ryhmätöitä.

Iso tila on jaoteltu yläosastaan avoimilla tilanjakajilla. Kalusteita siirrellään paikasta toiseen, usein ne ovat tiellä.

Liiketalouden opiskelijan Laura Hahlin mukaan tilojen mitoitukset eivät kaikilta osin toimi.

– Esimerkiksi tietokoneluokkia on opiskelijamäärään nähden liian vähän. Muotoilu- ja insinööriopiskelijat ovat kertoneet, että omien läppärien tehot eivät aina riitä pyörittämään tehtäviin vaadittuja ohjelmia.

Hahl on opiskelijayhdistys Lamkon varapuheenjohtaja ja sen tiimoilta kokouksia riittää.

– Kampuksella on mukavia ja avoimia paikkoja ryhmille, mutta ympäristön melu on joskus häiritsevää. Ryhmätyötilojen varausjärjestelmä pitäisi saada lupausten mukaiseen kuntoon.

Liiketalouden lopputyötään Hahl ei tee koulussa.

– Kotona on parempi työrauha.

Omissa oloissa muiden keskellä

Sairaanhoitajaksi valmistuvalla Marko Kairalla on pääosin myönteisiä kokemuksia Niemen kampuksesta. Hän on oppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja.

– Sairaanhoidossa simulaatiotilat olivat juuri se syy, miksi tänne hain ja Vantaalta Lahteen muutin, Kaira kertoo.

Jokaisen luokkatilan kalustus on erilainen. Kaira on huomannut, että vanhoihin käytäntöihin tottuneilla opiskelijoilla on erilainen käsitys tilojen toimivuudesta kuin hänellä.

– Joillekin joku jumppapallon päällä luennon seuraaminen ei toimi, itse pidän siitä, että ei kroppa saa istuessa liikettä.

Kaira tekee usein töitä koulun kahviossa kuulokkeet korvillaan.

– Jos tarvitsen rauhaa vaikka puhelimessa puhumiseen, menen nurkkauksen, jossa on sänky ja verenluovutuspenkki. Sinne ei mikään melu kuulu.

Kampuksella on myös äänieristettyjä koppeja, joihin voi sulkeutua työskentelemään.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa työn ohessa opiskeleva Leena Mäkitalo tulee usein tekemään harjoitustehtäviä ikkunalliseen koppiin.

– Pidän siitä, että voi olla omassa rauhassa muiden opiskelijoiden ympäröimänä.

"Esteettömyydessä isoja puutteita"

Lahden ammattikorkeakoulun edustajiston puheenjohtajan Janne Siltasen mukaan kampuksella on esteettömyyden kannalta isoja puutteita.

Keväällä Lahden vammaisneuvoston kanssa tehdyssä kartoituksessa testattiin muun muassa liikkumista kampuksella.

– Kampus toimii opiskelijoille kulkukortilla 24/7 – noin periaatteessa. Mutta jos olet heikkokuntoinen, on vaikeaa päästä raskaista palo-ovista läpi ilman avustajaa. Ulko-ovi pitää saada sellaiseksi, että sen saa napin painalluksella auki.

Kampuksella on runsaasti laajoja lasipintoja ja rappuja.

– Rappusiin ja ikkunalasipintoihin pitää saada enemmän kontrastia, jotta ne erottuvat näkövammaisillekin. Nyt ne ovat jopa hengenvaarallisia, jos näkökyky on heikko.

Epäkohtiin on luvattu puuttua, mutta mitään ei ole ainakaan vielä Siltasen mukaan tapahtunut.