Moni alle kymmenen työntekijää työllistävä yrittäjä voisi palkata lisää työvoimaa, jos työsuhteen irtisanominen olisi nykyistä helpompaa, kertoo yrittäjille tehty kysely.

Suomen Yrittäjät kysyi pk-yrittäjiltä mielipiteitä työllistämisestä syys-lokakuussa. Yrittäjägallupiin vastasi 1006 yrittäjää.

Kyselyn mukaan 46 prosenttia vastanneista työllistäisi enemmän, jos irtisanominen olisi helpompaa mikroyrityksissä eli alle 10 hengen yrityksissä.

Runsas kolmannes oli myös sitä mieltä, että paikallisen sopimisen lisääminen ja pk-yrityksiä koskevien normien vähentäminen saisivat yritykset palkkaamaan lisää väkeä.

– Irtisanomisen kynnys on tällä hetkellä liian korkea. Moni mikroyrittäjä pelkää, että jos tekee väärän rekrytoinnin, on työsuhdetta hankala päättää. Tämä johtaa siihen, ettei yrittäjä halua tarjota uusia työpaikkoja, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Juha Sipilän (kesk.) johtama edellinen hallitus lievensi irtisanomissuojaa viime vuonna. Lakiesityksen valmistelu johti rajuun kiistaan työmarkkinajärjestöjen kanssa ja pakotti hallituksen tekemään oman sovintoesityksensä.

Nyt irtisanomisperusteen arvionnissa vaaditaan muun muassa asiallinen ja painava syy. Kokonaisarvioinissa pitää ottaa huomioon myös työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet.

– Pienimpien yritysten olosuhteista pitää olla huolissaan, koska kahdesta neljään ihmistä työllistävistä yrityksistä on kadonnut 45 000 työpaikkaa 2000-luvulla. Vaikka osa on siirtynyt yksinyrittäjäksi, niin se ei selitä koko työpaikkakatoa, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen laskee.

"Irtisanomme vain, kun on pakko"

Yrittäjä Pirjo-Liisa Virtanen pyörittää miehensä kanssa kiinteistöhuoltoalan yritystä Orimattilassa. OrigoHuolto-yhtiössä on yrittäjäpariskunnan lisäksi töissä neljä ihmistä.

Yhtiö tekee myös remontti- ja siivoustöitä. Virtanen on tällä viikolla palkannut uuden työntekijän osa-aikaiseen siivoustyöhön, mutta tarkan harkinnan jälkeen.

– Työllistäminen on aina pienelle yritykselle riski. Työstä on saatava kannattavaa ja meidän on löydettävä osaavaa työvoimaa. Lisäksi yrittäjän on voitava luottaa siihen, että työntekijä tekee sovitut asiat, jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin.

Virtasen mukaan irtisanomiseen liittyy paljon asioita, jotka eivät ole yrittäjälle helppoja.

– En tiedä, mitä ovat ne painavat syyt irtisanomiselle, jos se homma ei jostain syystä yrityksen näkökulmasta toimikaan. Jos jaettaisiin irtisanomisriskiä niin, että asiallinen syy riittäisi. Silloin oltaisiin äärettömän paljon paremmassa tilanteessa kuin nyt.

Yrittäjä kokee olevansa samassa veneessä kuin työntekijäkin.

– Yrittäjät tekevät yhtälailla nyrkit savessa töitä kuin työntekijätkin. Irtisanomme vain, kun on pakko. Emme laita yhtään hyvää työntekijää pois, jos meillä on vain tarjota hänelle töitä ja homma toimii.

Tanskan mallin mukaan?

Suomen Yrittäjät -järjestöön kuuluu 115 000 jäsenyritystä, joista yli puolet ovat yhden hengen yrityksiä. Suuren elinkeinojärjestön toimitusjohtaja viittaa Tanskan malliin, joka on vilahdellut myös suomalaisessa keskustelussa.

– Tanskan työllisyyspalvelut, työllisyyteen kannustava työttömyysturva sekä irtisanomissuojan ja työvoiman takaisinottovelvoitteen puuttuminen yhdessä vaikuttavat, että Tanskan työmarkkinadynamiikka on Suomea merkittävästi parempi, sanoo Mikael Pentikäinen.

Tanskassa irtisanominen on ollut helppoa ja irtisanomissuoja Suomea heikompi. Pentikäisen mukaan järjestöllä ei ole täsmällistä kantaa irtisanomissuojan poistamisesta kokonaan.

Työllistämisasiat nousevat esiin valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä, joka järjestetään perjantaina ja lauantaina Lahdessa. Lauantai-illan yrittäjägaalan juhlapuhujaksi on tulossa pääministeri Antti Rinne (sd.).

Lenkkitossut ja poliisin varusteet ovat yhtä tuttuja kapineita vanhemmalle konstaapelille Mika Penttilälle. Hämeen poliisin vahvuuksiin kuuluva mies on pitkään harrastanut kovaa kuntoa ja kestävyyttä vaativaa ultrajuoksua.

Nyt hieman yli viisikymppinen mies sanoo, että juokseminen on auttanut häntä jaksamaan poliisin työssä. Miehen fyysinen ja henkinen kunto kulkevat käsi kädessä. Ilman hyvää kuntoa ei jaksaisi yhä raskaammaksi käynyttä työtä.

– Yritän pitää itsestäni sellaista huolta, että työpäivät eivät tunnu liian raskailta ja että arki sujuu rutiinilla. Kun tiiminä tehdään työtä, on hyvä, etteivät keikalla asiat jää ainakaan minusta kiinni.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmaisi elokuussa huolensa poliisien jaksamisesta. AVI:n mukaan sairauspoissaolot ovat joissain yksiköissä vähentyneet, koska poliisit eivät halua lisätä kollegoidensa työkuormaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esitti jo viime vuoden marraskuussa huolensa poliisin voimavaroista.

Poliisihallituksen henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Koivu sanoo, että erityisen kuormittuneita ovat poliisivankiloiden vartijat ja rikostorjunnan väki. Rinteen hallitus on lisäämässä poliisien määrää 300:lla, mutta poliisihallitus toivoo enemmän.

Hämeen poliisi on saanut lähinnä lämmintä kättä valtiolta uusien poliisien palkkaamiseen. Hämeen poliisi saa ensi vuonna uusia resursseja kolmen henkilötyövuoden verran.

Kovat paikat kuitataan huokaisulla

Forssassa kenttätyötä tekevä vanhempi konstaapeli Mika Penttilä sanoo, ettei väsy työssä fyysisesti. Vuoroissa on kuitenkin työjaksoja, joissa henkistä kuormittavuutta tulee kohtuuttoman paljon. Niistä palautuminen vie jonkin aikaa.

Pahimmat keikat ovat hänen mielestään niitä, joissa poliisi joutuu viemään suruviestiä tai tekemisiin kuoleman kanssa. Työkaverin kanssa asia käsitellään usein vain huokaisemalla. Sitten vastataan jo seuraavaan tehtävään.

– Itse asia jää mielen pohjalle. Kuukausi sitten yhdelle partiolle sattui kaksi kolaria, missä menehtyi nuoria henkilöitä. Tapahtumat tulivat aivan peräkkäisinä työvuoroina. Kaverit totesivat, että nyt alkaa olla jo tarpeeksi. Se oli poliisilta jo todella paljon sanottu.

Tukea jaksamiseen ei poliisi hevin hae

Mika Penttilän selviytymiskeino tiukkojen paikkojen jälkeen on pitkä lenkki. Lenkki on sitä pidempi, mitä henkisesti kuormittavampia työtehtäviä on päivään osunut. Luonnossa liikkuminen on henkireikä. Lenkillä saa ajateltua asioita lävitse.

– Me olemme tosi huonoja hakemaan ulkopuolista apua. Avun hakeminen on ison kynnyksen takana. Se on jostain syystä tietyllä tapaa tabu. En tiedä, koetetaanko sitten esittää kovempia kuin ollaan.

Vanhempaa konstaapelia helpottaa se, että töiden päätteeksi hän vie poliisin haalarin pukukaappiin ja työpäivä on ohi.

– Sekin jo auttaa irtaantumaan työmaailman asioista. Toisin on tutkintapuolella, missä työkuormasta ei voi irtautua vaan asiat odottavat aina työpöydällä.

Koulutuskeskus Salpauksen keittiöissä valmistetaan yli 3 000 annosta joka päivä. Salpauksessa tavoitellaan valtakunnallisesti asetettua 20 prosentin luomuosuutta, tällä hetkellä siitä ollaan jäljessä enää viisi prosenttia.

Helposti saatavia luomutuotteita ovat maitotuotteet, hiutaleet, jauhot ja leipä, kertoo Luomussa vara parempi -hankkeesta vastaava Heli Jurkkola Salpauksesta.

Luomuvihannesten ja juuresten osuutta halutaan kasvattaa, mutta keskuskeittiöt eivät ota vastaan multajuureksia. Keskuskeittiöillä ei ole tiloja tai henkilökuntaa pesemään, pilkkomaan tai raastamaan satoja kiloja juureksia.

Tuottajan ja keskuskeittiön välistä puuttuu tekijäporras, joka saisi luomutuotteet liikkumaan rivakammin koulujen ja päiväkotien lautasille.

Tammelan kunnan ruokapalvelujohtaja Satu Tienhaara sanoo, että jalostustyö kuuluisi tuottajalle, tai kokonaan uudelle tekijäportaalle. Jalostustilat voivat olla yksittäiselle tuottajalle suuri investointi, joten esimerkiksi keskitetty palvelu voisi hänen mukaansa ratkaista ongelman.

Yli 10 prosenttia laitoskeittiöiden ruuasta luomua

Keskuskeittiöissä tehdään tuhansia ruoka-annoksia joka päivä. Keittiöt ovat törmänneet erikoiseen ongelmaan: esimerkiksi maitojalosteissa pakkauskoot ovat liian pieniä keskuskeittiöiden käyttöön.

– Jokainen ymmärtää, että jos teemme rahkaa tuhansille ihmisille, emme voi ottaa vastaan sadan gramman rahkapurkkeja. Tarvitsisimme yhden kokopäiväisen henkilön vain purkkien avaamiseen, kuvaa hankevastaava Heli Jurkkola Salpauksesta.

Valmistajilta asiaa kysyttäessä on käynyt ilmi, että suuria pakkauskokoja tehdään, mutta pääasiassa ne menevät ulkomaan vientiin.

– Se on ollut hiukan yllätys, kertoo Jurkkola.

Suomalaisissa laitoskeittiöissä luomun käyttö on noussut kolmessa vuodessa kuudesta prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Luomua saadaan lisää, kunhan tuotanto kasvaa ja ammattikeittiöt saavat sopivia tuotteita.

– Kun luomua lisätään, on usein hyvä katsoa pitääkö reseptejä tai koko ruokalistaa muuttaa, jotta kustannukset pysyvät kurissa, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

Ruotsissa julkisten keittiöiden ruuasta jo 38 prosenttia on luomua. Ruotsissa on hiljalleen siirrytty isoista keskuskeittiöistä takaisin pienempiin. Niissä luomutuotteiden käyttöönotto on osin helpompaa, sanoo Kottila.

Luomun käyttö on poliittinen päätös

Kantahämäläisessä Tammelan kunnassa tehtiin valtuustopäätös, jonka mukaan lähiruokaan voi käyttää 20 prosenttia elintarvikekustannuksista. Luomuun siirtymisessä Tammelaan on vielä matkaa, mutta lähiruoka on jo askel ympäristöystävällisempään suuntaan.

Lähiruokaa tuodaan noin sadan kilometrin säteellä Tammelan keskustasta. Ruokapalvelujohtaja Satu Tienhaaran mukaan tuotteita on löytynyt hyvin, osa jopa räätälöitynä keskuskeittiön tarpeisiin. Keittojuurespussin sisältöä ja kokoa on mietitty yhteistyössä tuottajan kanssa.

– Keittojuurespussissa on juureksia, jotka maistuvat hyvin, joten ruokahävikki on pienentynyt. Maistuvaan soppaan tarvitaan tuoreita juureksia vähemmän, mikä säästää rahaa, kertoo Satu Tienhaara.

Tammelassa lähituotteisiin siirtyminen ei ole Tienhaaran mukaan nostanut ruokakustannuksia. Pienempi ruokahävikki ja tuotemäärä kurovat hintaeroa.

Ruokahävikki on laskenut myös Salpauksen ravintoloissa. Heli Jurkkola kertoo, että ruokahävikkiä tulee päivässä 42 kiloa aiempaa vähemmän.

Luomuun voi ohjata

Tuoreen kuluttajakyselyn mukaan joka kolmas suomalainen käyttää viikottain luomua. Yli puolet kuluttajista toivoo, että luomua löytyisi myös koulun ja työpaikan lounaslautaselta. Luomua menee vientiin, mutta tuottajia on vielä melko vähän.

Luomu- ja lähiruokaan voi ohjata hankintakilpailun yhteydessä. Heli Jurkkola kertoo, että tuottaja saa lisäpisteitä siitä, jos se pystyy tarjoamaan tuotteesta myös luomuvaihtoehdon. Lähituottamiseen voi ohjata esimerkiksi vaatimalla tuotteen käyttöön 24 tunnin aikana.

Satu Tienhaara on huomannut, että ruokailija arvostaa luomua enemmän.

– Jos tarjolla on luomua, niin yleensä siitä tulee ilmoille jokin positiivinen kommentti, hän kertoo.

Suomessa etsitään yhä kiivaammin ratkaisuja kasvihuonepäästöjen nopeaan vähentämiseen. Yhtenä mahdollisuutena siihen olisi teholtaan 20–30 megawatin pienydinvoimala, joka tuottaisi pelkästään kaukolämpöä.

Tällaista kehitetään parhaillaan Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa.

– Lämmittäminen tuottaa Suomessa paljon enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin sähköntuotanto. Tämän vuoksi kehitämme juuri lämpöä tuottavaa reaktoria. Sen avulla voidaan tehokkaasti vähentää Suomen kasvihuonepäästöjä, ydinvoimatekniikan mallintamisen professori Juhani Hyvärinen kertoo.

Lappeenrannassa kehitettävällä kaukolämpöreaktorilla voitaisiin tuottaa suomalaisen keskisuuren kaupungin koko kaukolämmön tarve.

Osa pienreaktoribuumia

Lappeenrannassa kehitettävässä pienydinreaktorissa on kysymys niin sanotusta pienestä modulaarisesta ydinvoimalasta. Tällaisten SMR-voimaloiden suunnittelu on kovassa vauhdissa maailmalla.

Länsimaista erityisesti Yhdysvallat on alan kärjessä. Alalla katsotaan, että pienet voimalat vastaavat kahteen suureen kysymykseen ydinvoimarakentamisessa, nimittäin taloudellisuuteen ja turvallisuuteen.

Taloudellisuus saavutettaisiin sarjatuotannolla. Ydinvoimalat rakennettaisiin lähes valmiiksi tehtaassa ja tuotaisiin koottavaksi rakennuspaikalle.

Turvallisuus tulisi reaktorin pienestä koosta ja passiivisista turvajärjestelmistä, jotka toimivat ilman ulkopuolisia virtalähteitä esimerkiksi painovoiman avulla.

Professori Juhani Hyvärisen mukaan Lappeenrannassa suunnitteilla olevassa kaukolämpöreaktorissa nämä ominaisuudet vielä korostuisivat, koska ilman sähköntuotantoa laitos voidaan tehdä yksinkertaisemmaksi.

Laitos olisi käytännössä ydinvoimalla toimiva vedenkeitin.

– Lämmöntuotannossa pärjätään paljon pienemmillä paineilla ja lämpötiloilla, kuin mitä sähköntuotannossa tarvitaan. Näin voimme suunnitella reaktorin paljon yksinkertaisemmaksi ja suuremmilla turvallisuusmarginaaleilla, Hyvärinen korostaa.

Yksinkertaisempi rakenne tuo myös kustannussäästöjä ja mahdollistaa suomalaisen teollisuuden mahdollisimman suuren mukaantulon reaktoreiden rakentamiseen.

– Näen, että Suomessa voitaisiin tehdä kaikki tai ainakin melkein kaikki tärkeät osat, Hyvärinen sanoo.

Suunnittelu alkuvaiheessa

Kaukolämpöreaktorin kehittäminen on Lappeenrannassa vasta alkuvaiheessa. Hankkeelle ei ole haettu vielä edes rahoitusta.

– Olemme halunneet ensin varmistaa, että tietyt ideat, joihin tämä perustuu, ovat teoriassa toteutuskelpoisia. Nyt alamme olla siinä vaiheessa, että voimme esitellä tätä ja hakea teknologian kehitysrahoitusta, professori Juhani Hyvärinen sanoo.

Hyvärinen uskoo, että teknologian kehittely ei kuitenkaan kestä kovin kauan.

– Tässä on lopulta kyse aika yksinkertaisesta teknologiasta. Voimme käyttää paljon osia, joita on jo tehty tai suunniteltu suurempiin reaktoreihin. Uskon, että reaktorimalli voisi valmistua 5–6 vuodessa.

Suomi eturintamassa

Lappeenrannan sijaitseva ydinvoimatekniikan mallinnuksen laboratorio on Suomessa eturivissä tutkimassa SMR-teknologiaa. Lappeenrantaan on juuri valmistunut koelaitteisto, jolla voidaan testata eri SMR-mallien järjestelmiä.

– Voimme tehdä kokeita, joilla voidaan riippumattomasti varmentaa, että valmistajien antamat tiedot pitävät paikkaansa. Näin voimme varmistaa, että kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet asiat samalla tavalla ja oikein, professori Juhani Hyvärinen kertoo.

Laboratorio on tarjonnut samanalaisia isompia ydinreaktoreita koskevia tutkimuksia jo 1970-luvulta lähtien. Hyvärisen mukaan uutta mallinnuslaitteistoa voidaan käyttää myös oman kaukolämpöreaktorin kehittämisessä.

– Voimme hyvin käyttää tätä laitteistoa myös oman reaktorimme turvallisuusominaisuuksien testaamiseen, Hyvärinen sanoo.

Teollisuus selvittää kannattavuutta

Energiateollisuudessa selvitetään jo pienten modulaaristen reaktoreiden kilpailukykyä kaukolämmöntuotannossa.

– Meillä on äskettäin julkaistu diplomityö, jossa vertailtiin kaukolämmön eri energialähteitä. Pienet ydinreaktorit olivat siinä varsin kilpailukyinen teknologia, energiayhtiö Fortumin ydinvoimatutkimuksen ja tuotekehityksen päällikkö Eero Vesaoja kertoo.

Fortum seuraa tarkasti nopeasti kehittyvää, pienten modulaaristen ydinvoimaloiden eli SMR-reaktoreiden markkinaa. SMR-teknologiaa kehittävät useat yhtiöt erityisesti Yhdysvalloissa, jossa ensimmäinen malli saa näillä näkymin viranomaisten hyväksynnän ensi vuonna.

Fortum ei ole ainoa yhtiö Suomessa, joka on kiinnostunut SMR-teknologiasta. Suomessa on käynnistynyt teollisuuden ja tutkimustahojen yhteinen EcoSMR-hanke, jossa selvitetään mahdollista ekosysteemia SMR-reaktoreille.

– Suunnitteilla on tutkimushanke, jossa selvitetään esimerkiksi SMR-teknologian taloudellisuutta, lisensiointia ja bisnesmalleja. Tämän lisäksi yrityksillä on omia projekteja EcoSMR-hankkeen puitteissa, Fortumin ydinvoimatutkimuksen ja tuotekehittelyn päällikkö Eero Vesaoja kertoo.

Suomi pyrkii edistämään SMR-teknologiaa myös Euroopan unionin tasolla. VTT koordinoi EU:n ELSMOR-projektia, jossa kehitetään SMR-reaktoreiden lisensiointijärjestelmää Euroopan unioniin.

Kunnissa kiinnostusta

Kunnat etsivät Suomessa nyt kiihkeästi ratkaisuja kasvihuonepäästöjensä vähentämiseen. Kivihiilestä luopuminen on jo selvää, mutta jopa puupohjaisten polttoaineiden käyttäminen voi olla ongelmallista tulevaisuudessa, koska puun polttamisessa ilmaan päästetyn hiilidioksidin sitoutuminen takisin metsään kestää liian kauan.

Pienydinvoimat nähdään mahdollisuutena vähentää nopeasti hiilidioksidipäästöjä. Alaa tarkkaillaan esimerkiksi Helsingin seudulle energiaa tuottavassa Helen Oy:ssä.

– Seuraamme kiinnostuneena tätä markkinaa, sanoo Helen Oy:n asiantuntija Heidi Harle.

Helsinki on tehnyt päätöksen luopua kivihiilestä vuonna 2029 ja hiilineutraalisuuden saavuttamisesta vuonna 2035. SMR-reaktoreiden markkinoille tulo saattaa myöhästyä tästä aikataulusta.

– Aikataulu näyttää haastavalta ainakin vuoden 2029 suhteen. Pidemmälle tulevaisuuteen sijoittuvana ratkaisuna tämä voi olla mahdollinen, Harle sanoo.

Poliittinen käännös

Pienten ydinvoimaloiden rakentaminen asutuskeskusten lähelle on suuri poliittinen kysymys, joka herättänee jakolinjoja jopa puolueiden sisälle. Ydinvoimaa on pitkään vastustettu erityisesti ympäristöliikkeessä ja vihreissä.

Nopeita ratkaisuja vaativa ilmastokriisi on kuitenkin muuttamassa asenteita myös ympäristöliikkeessä. Suomeen on jopa perustettu ydinvoimaan myönteisesti suhtautuva ympäristöliike Ekomodernistit ry.

– Näemme ydinvoiman yhtenä erinomaisena keinona hillitä ilmastonmuutosta ja rakentaa puhdasta energiantuotantoa. Totta kai jokainen hanke pitää kuitenkin arvioida erikseen, Ekomodernistit yhdistyksen perustajajäsenen Rauli Partanen kertoo.

Lue myös

Leikkaavatko pienydinreaktorit Suomen kaukolämmön päästöt murto-osaan jo 2020-luvulla? – "Kaupallistaminen kahden vuoden päässä"

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hyväksynyt sähkömarkkinoiden pelikenttää uudistavan kaupan.

Lahti Energia, Oulun Energia, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia ja Vantaan Energia sekä Oulun Sähkönmyynnin osakkaat Tornion Energia, Haukiputaan sähköosuuskunta, Raahen Energia, Rantakairan Sähkö ja Tenergia solmivat aiemmin tänä vuonna esisopimuksen muun muassa sähkönmyyntinsä yhdistämisestä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto näytti kaupalle vihreää valoa viime viikolla.

Suuri sähkönmyyjä

Yhtiöiden mukaan perustettavalla konsernilla on yli 400 000 asiakasta ja siitä tulee alan toiseksi suurin toimija Suomessa. Sen tavoitteena on kasvaa Suomen suurimmaksi toimijaksi kasvattamalla omistuspohjaa ja hankkimalla uusia asiakkaita.

Yhteistyö koskee sähkön vähittäismyyntiä, aurinkosähköpalveluja, sähköisen liikenteen palveluja sekä asiakaspalvelua ja laskutusta. Uusien myynti- ja asiakaspalveluyhtiöiden on suunniteltu aloittavan toimintansa ensi huhtikuun alussa.

Yhtiöiden nykyisten asiakkaiden ei tarvitse tehdä uudistuksen takia mitään. Henkilöstö eli noin 110 ihmistä siirtyy uusiin yhtiöihin vanhoina työntekijöinä.

Yhä useampi lapsi kasvaa perheessä ilman useita sisaruksia.

Suomalaisen naisen oletetaan tällä hetkellä synnyttävän keskimäärin 1,35 lasta. Silti Suomessa on viime vuoden tietojen mukaan kaikista EU-maista eniten perheitä, joissa on vähintään neljä lasta. Viime vuonna myös lapsettomien perheiden määrä kasvoi.

– Tähän asti joka toinen suomalainen on kasvanut perheessä, jossa on ollut monta sisarusta. Nyt se näyttäisi vähentyvän. Kolmelapsisten perheiden määrä vähenee, ja yksilapsisten määrä lisääntyy hieman, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch.

Tässä jutussa puhuvat kahden erilaisen perheen nuoret; Aale Puranen, jolla on kuusi sisarusta ja Iida Rasimus, joka on perheensä ainut lapsi. Miten he kokevat erikokoiset perheet, ja onko perhekoko vaikuttanut siihen, millaisia he ovat nyt?

Muhun panostetaan rahallisesti. Monet on kateellisia, että oon ainut lapsi, ja joskus luullaan, että olen lellitty. Musta on kuitenkin tullut pihi. En osta vaatteita, koska ne on kalliita. Iida Rasimus, 15, ainut lapsi

Ainut lapsi pärjää, mutta joukossa tuki kertaantuu

Perheeseen ensimmäiseksi syntyvällä lapselle on monia etuja, jotka korostuvat, jos esikoinen jää ainoaksi, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen Anna Rotkirch.

Mä saan ääneni kuuluviin, ja varmaan saan asioitakin helpommin, koska mua kuunnellaan. Mä voin vaikuttaa perheen asioihin; mihin mennään syömään tai lomamatkalle. Mä olin tosi tottelevainen lapsi. Olisin varmasti erilainen, jos mulla olisi sisaruksia. Iida Rasimus

Ainut lapsi pärjää hyvin suurilta osin siksi, että hän saa vanhempien jakamattoman huomion ja ajan. Varsinkin Aasian maissa on tutkittu, että ainoat lapset menestyvät hyvin esimerkiksi koulutuksen ja tulokehityksen vertailussa, kertoo Rotkirch.

– Jos perheessä on kaksi lasta, se ei juurikaan muuta asiaa. Jos lapsia on kolme tai enemmän, resurssit jakautuvat.

Ainoan lapsen pärjäämiseen voi vaikuttaa myös se, että sisarusten välille syntyy erityisesti lapsuudessa paljon kilpailua. Aikuisuudessa taas kitkaa saattaa aiheuttaa esimerkiksi perinnönjako, sanoo Rotkirch.

Sisarukset koetaan kuitenkin monilapsisissa perheissä tärkeiksi, ja ne tuovat voimavaroja.

Mulla on viisi siskoa. Musta tuntuu, että sillä on ollut vaikutusta siihen, että nyt suurin osa mun kavereista on tyttöjä. Mä uskon, että isossa perheessä voi saada tasaisesti huomiota. Aale Puranen, 6 sisarusta

– On näyttöä, että sisarukset lisäävät sosiaalisia taitoja ja esimerkiksi kielellisessä kehityksessä isommista sisaruksista voi olla hyötyä – he ovat aikaa ja huomiota antava lisätaho.

Aikuisiällä sisaruksista saattaa tulla yhä tärkeämpiä. Silloin pahin kilpailu on takana, ja sisaruksilta saa tukea elämän suuriinkin kriiseihin, sanoo Rotkirch.

– Avioero, työttömyys tai vakava sairaus saattavat olla tilanteita, jossa tarvitsee paljon tukea. Hyvin usein sitä saa vanhemmilta tai sisaruksilta. Ainokaisilla ystävät nousevat usein siihen tilalle.

On ollut hyödyllistä, että on joutunut kaikesta keskustelemaan perheessä ja perustelemaankin asioita. En jaksa riidellä enää nykyään, vaan välttelen niitä tilanteita. Tiedän kyllä, miten toisen saa suuttumaan. Aale Puranen

Kun sisaruksia on vähemmän, palveluita tarvitaan enemmän

Vuodesta 2010 lähtien niin sanottu hedelmällisyysluku on laskenut aina tämän vuoden lukuihin saakka. Syntyvyyden laskuun on etsitty ja spekuloitu syitä. Niistä voit lukea lisää vaikka täältä.

Väestöntutkimuslaitoksesta arvioidaan, että tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän palveluita paikkaamaan yhteisöllisyyttä, joka ennen on saatu sukulaisten kautta.

– Ystävien merkitys on suuri nuoremmalla iällä, sen jälkeen vahvistuu sukulaisten merkitys. Me tarvitsemme paljon palveluita, jotka kompensoivat sitä, että ihmisillä on vähemmän lapsia, sisaruksia ja serkkuja, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen Rotkirch.

Isossa perheessä ei jää yksin – siinä on hyvät ja huonot puolensa. Mä en saa tehtyä läksyjä kotona, kun ei ole hiljaista. Oon joutunut jakamaan huoneen toisen kanssa ja tekemään kompromisseja esimerkiksi nukkumaanmenoajoista. Aale Puranen, 18.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio toivoo syntyvyyskeskusteluun malttia. Nuorten aikuisten kannalta keskustelu ei aina tunnu kovin kohtuulliselta, hän sanoo.

– Minä symppaan kauheasti nuoria. Heille tulevaisuus, esimerkiksi työ ja toimeentulo, näyttää paljon epävarmemmalta kuin nykyisille keski-ikäisille aikanaan.

Nuoret seuraavat keskustelua ja tietävät, millaisia haasteita tulevaisuudessa on vastassa. Syntyvyyden laskun taittaminen on vain yksi niistä murheista, joita nuoret joutuvat ratkaisemaan.

– On surullista, että osa nuorista on jo asennoitunut niin, että eläkettä ei ole tulossa.

Mä olen hyvin luova löytämään rahaa kaikialta, kun sitä ei ole saanut kovin paljon. On pitänyt keksiä bisneksiä, mistä saa rahaa. Mulla on ollut oma yritys, olen myynyt puun taimia ja legoja. Aale Puranen

Tulevaisuus huolettaa

Syntyvyyden pienenemisessä on muutama seikka, jotka vaikuttavat erityisesti lasten ja nuorten elämään, sanoo Liisa Partio Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

– Jos on pieni ikäluokka, saattaa lapsi olla kylän ainoa lapsi tulevaisuudessa. Se ei välttämättä ole tuleville lapsille ja nuorille mukavaa, jos ei ole oman ikäisiä kavereita. Toisaalta harvat lapset voivat saada aikuisilta enemmän huomiota.

Varsinkin lapsena mulla on ollut yksinäinen olo. Oon aina ollut tosi paljon yksin kotona. Pienempänä äänet meidän talossa pelotti. Pari vuotta sitten sain Onni-kissan. Nyt jos kuuluu ääniä, voin ajatella, että Onni se siellä vaan liikkuu. Iida Rasimus

Tilastokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä laskee selvästi. Arvion mukaan alle 15-vuotiaita olisi vuonna 2040 olisi 688 000, mikä on 178 000 vähemmän kuin 2015 ennusteessa.

Partion mukaan on myös olemassa uhka siitä, ettei yhteiskunnassa käsitellä näiden pienten ikäluokkien – siis tämän hetkisten nuorten – asioita yhtä paljon kuin esimerkiksi työikäisten ja ikäihmisten asioita, sillä heitä on määrällisesti enemmän. Toisaalta saattaa olla myös niin, että pienen ikäluokan myötä nuorten asioihin kiinnitetään enemmän huomiota.

Pienempänä toivoin sisaruksia, lähinnä leikkikavereita. Nyt olen tyytyväinen, että oon ainut lapsi. Mä nautin yksinolosta. Oon aina ollut paljon mun vanhempien kanssa, päässyt mukaan juttuihin ja mulle on kerrottu paljon juttuja. Iida Rasimus

Syntyvyys on laskenut myös muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa, mutta ei yhtä jyrkästi kuin meillä Suomessa.

Syitä on Partion mukaan paljon. Ensihätään lääkkeeksi nuorille pitäisi pystyä lupaamaan ainakin jonkinlainen varmuus tulevaisuudesta, hän sanoo.

– Tärkeintä olisi, että näille nuorille voitaisiin edes jollakin tavalla luvata yhteiskunnan puolesta, että ketään ei jätetä yksin selviämään. Siihen pitäisi minun mielestäni panostaa.

Meidän perheessä on luettu paljon. Isosiskot luki Harry Pottereita ja mulle tuli tyhmä olo, kun en tajunnut. Mullekin laitettiin 7-vuotiaana eka Harry Potter käteen ja lukasin ne kaikki. Se on vaikuttanut siihen, että mulla on tosi laaja sanavarasto. Aale Puranen

Jutussa haastateltu Iida Rasimus oli tet-jaksolla Ylellä Lahden toimituksessa.

Lahdessa Harjunalustankadulla oli tiistaina aamuyöllä tulipalo kaksi kertaa samassa talossa. Pelastuslaitos hälytettiin aamuyöllä sammuttamaan tulipaloa remontissa olevassa vanhassa omakotitalossa.

Pelastuslaitos sai palon sammutettua, mutta jo puolen tunnin päästä yksiköiden poistumisesta samalta paikalta tuli uusi hälytys. Ennen aamukuutta tulessa olivat sekä sama talo että kadulla seissyt auto. Rakennus oli uudelleen täyden palamisen vaiheessa.

Pelastuslaitos sai palot sammutettu ja estettyä palon leviämisen autosta naapurustoon. Päivystävän palomestarin mukaan palopaikalta löytyi sytytykseen käytettäviä aineita, ja poliisi tutkii asian.

Kukaan ei loukkaantunut tulipaloissa.

Hoitotyöntekijöillä on vaikeuksia pitää ruokataukoja.

Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehyn tekemässä kyselyssä lähes kaikki pääluottamusmiehet ilmoittavat, että taukoja jää pitämättä etenkin päivystys- ja leikkaustehtävissä. Ongelmia on myös vuodeosastoilla, kotihoidossa ja palvelutaloissa.

Ruokatauko jää usein pitämättä siksi, että potilaat ovat tärkeysjärjestyksessä ykkössijalla.

Ongelma on hyvin yleinen koko maassa niin sosiaali- kuin terveyssektorilla kunnissa, kuntayhtymissä ja yliopistosairaaloissa, kertoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman. Vain pieni osa vastaajista ilmoittaa, että ruokatauot saadaan aina pidettyä.

Useissa kunnissa, muun muassa Hämeenlinnassa, Tampereella ja Turussa, kaupunkien potilastyötä päivävuoroissa tekevät hoitajat ovat yleistyöajassa.

Yleistyöaikaan kuuluu puolen tunnin ruokatunti työntekijän omalla ajalla. Samalla se pidentää työpäivää. Järjestely hiertää hoitajia, sillä työtehtävistä irrottautuminen voi olla hankalaa.

Hämeenlinnassa kirjelmöity kaupungille

Hämeenlinnalainen sairaanhoitaja Henna Miettinen on yksi heistä, joilla ruokatunti jää lähes päivittäin pitämättä.

– Työmiehet voivat laittaa lapion hiekkaan, mutta me emme voi tehdä niin. Kyllä meidän täytyy hoitaa potilaan asia ensin kuntoon ja sitten vasta lähteä syömään.

Hämeenlinnassa terveydenhuollon hoitohenkilöstö on laajalla rintamalla kirjelmöinyt kaupungille halusta päästä eroon erillisestä ruokatunnista. Tänä vuonna kaupungille on toimitettu kaksi kirjelmää.

– Viesti on edelleen se, että me haluamme ruokailla joustavasti työn ohessa niin kuin se oli aiemmin, toteaa Henna Miettinen.

Tehy-lehden mukaan useat kuntatyönantajat ryhtyivät vuoden 2015 jaksotyöuudistuksen yhteydessä siirtämään työntekijöitä jaksotyöajasta yleistyöaikaan.

Hämeenlinnassa hoitohenkilökunta katsoo ruokataukoihin liittyvien ongelmien heikentävän asiakkaiden palvelua ja työhyvinvointia

– Työpäivän keskeyttäminen erillisellä ruokatunnilla haittaa moniammatillista työskentelyä. Osa potilastyötä tekevistä työntekijöistä, esimerkiksi lääkärit, ruokailevat joustavasti työajalla. Jos hoitaja poistuu ruokatunnilleen, yhteistyö kärsii, Miettinen sanoo.

Valtakunnallisesta linjasta ei poiketa

Hämeenlinnan henkilöstö- ja hallintojohtaja Anne Iijalainen vetoaa työaikajärjestelyissä valtakunnalliseen sopimukseen.

– Kun taustalla on kunnallinen ja yleinen virka- ja työehtosopimus, me ei voida niistä asioista poiketa.

Ruokailujärjestelyt voivat nousta esille kevään työehtosopimusneuvotteluissa.

– Jos valtakunnallisella tasolla päästään asiasta yhteisymmärrykseen ja se kirjataan sopimuskirjaan, me tietenkin teemme muutoksen meilläkin. Muutosta pitää siis odottaa vähintään kevääseen saakka, sanoo Iijalainen.

Lahdessa löydettiin kompromissi

Lahdessakin päivävuoroja tekevä hoitohenkilökunta on yleistyöajassa. Runsaan vuoden kestäneiden neuvotteluiden jälkeen ruokataukoasia ratkesi viime vuonna työntekijöiden toivomalla tavalla (Etelä-Suomen Sanomat).

– Lahdessa noudatetaan yleistyöaikaa, mutta ruokailu tapahtuu edelleen joustavasti työajalla, iloitsee Lahden kaupungin pääluottamusmies, Tehyn Päivi Manninen.

Turussa kaupunki haastettiin hiljattain käräjille työsopimusrikkomuksesta. Työntekijäpuoli katsoo työnantajan päättäneen yksipuolisesti yleistyöaikaan siirtymisestä. Päätöstä asiaan odotellaan marraskuun lopulla.

Turun yliopistollisen keskussairaalan työntekijöitä ollaan siirtämässä yleistyöaikaan paraikaa, mutta työntekijät ovat jarrutelleet siirtoa.

Energia-alan nopeat muutokset ovat saaneet Lahden päättäjät pohtimaan, onko kaupungin energiayhtiöllä nykyisellään tulevaisuutta. Kaupunki teetti konsulttiyhtiö KPMG :llä selvityksen, jonka mukaan Lahti Energian arvo laskee, jos toimintaa jatketaan nykyisellään.

Lahti Energia on kokonaan Lahden kaupungin omistama yhtiö, jolla on voimalaitosinvestoinneista johtuen paljon velkaa. Lahti Energian arvon alennus voisi pahimmillaan tarkoittaa jättilainojen lankeamista Lahden kaupungin maksettavaksi.

– Pahin skenaario olisi, että voimalaitokset eivät enää pystyisi vastaamaan alalla tapahtuvaan muutosnopeuteen, ja yhtiön alkaisi tuottaa tappiota. Jos näin käy, lainat lähtevät raukeamaan. Se aiheuttaa ketjureaktiona sen, että kaupungilta tullaan vaatimaan aikamoisia lainasaatavia, sanoo Lahden konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.).

Kaupunki ei aio jäädä odottelemaan energiayhtiön arvon alentumista, vaan selvittää, miten yhtiö ja samalla kaupungin oma talous olisi pelastettavissa. Mutta mikä uhkaa energiayhtiön arvoa?

Jätteenpoltosta jätteen kierrätykseen

Lahti Energia otti vuonna 2012 käyttöön jätteitä hyödyntävän voimalaitoksen Kymijärvi II:n, joka maksoi 165 miljoonaa euroa. Huonosti lajitellusta ja likaisesta jätteestä tehdään polttoainetta, joka kaasutetaan Kymijärvi II:ssa.

Jätteenpoltto on ollut kannattavaa – kaatopaikkajäte on saatu minimoitua ja asukkaat ovat saaneet halpaa kaukolämpöä. Lahden kaupunki on ottanut energiayhtiön tuloksesta joka vuosi miljoonia euroja omaan toimintaansa.

Vajaa kymmenen vuotta sitten tehty investointi on nyt vaarassa. Jätteenpolttoon on alettu suhtautua aiempaa tiukemmin. Kiristyvät kierrätystavoitteet ja mahdollinen jätteenpolttovero ohjaavat jätevirtoja enemmän uudelleen käyttöön kuin poltettavaksi.

– Energia-ala muuttuu nyt nopeasti, eivätkä muutama vuosi sitten tehdyt investoinnit ole välttämättä tulevaisuudessa kannattavia, sanoo Mäntylä.

Jätteenpolttoverosta ei ole vielä päätöksiä eikä Mäntylä halua arvioida Kymijärvi II kohtaloa.

– Me olemme tehneet voimalaitosinvestoinnit. Sille emme voi mitään. Yritämme estää tulevaisuudessa vastaavien riskien muodostumista. Ala muuttuu niin nopeasti. Olemme siirtymässä polttamisesta kiertotalouteen, mutta se kestää vuosia, sanoo Mäntylä.

Lahti Energian tuotantojohtaja Arto Nikkanen sanoo yhtiön seuraavan, mitä jätteenpolttoverolle tapahtuu.

– On totta, että jätteenpolton verotus on yksi niistä asioista, joita tutkitaan keinoina materiaalien kierrätyksen lisäämiseen. Mitään päätöksiä asiasta ei vielä ole. Pöydällä on tällä hetkellä useita vaihtoehtoja eri keinoista, sanoo Nikkanen.

Nikkasen mukaan kierrätyksen lisääminen on myös energiayhtiön näkökulmasta kannatettava asia, mutta hän haluaa huomauttaa, että jätteen energiakäyttö on kuitenkin parempi ratkaisu kuin sijoittaminen kaatopaikalle.

– Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä ajankohtaa, jolloin jätteen energiakäyttö olisi kokonaan loppumassa. Polttoaineeksi jalostettujen jätteiden polttaminen kestävällä tavalla on näkemyksemme mukaan lämmöntuotannossa toimiva ratkaisu vielä pitkään,sanoo Nikkanen.

Kiertotalousyhtiö hallitsisi materiaalivirtoja

Välttääkseen pahimmat uhkakuvat Lahden päättäjät ovat alkaneet pohtia vaihtoehtoa, joka sopisi myös Lahden ympäristöpääkaupunki-imagoon. Jos Lahti Energia, vesiyhtiö Lahti Aqua ja Päijät-Hämeen jätehuoltoyhtiö yhdistyisivät, olisivat materiaalivirrat, jäte, vesi ja energia kaupungin omissa käsissä.

– Tästä yhteistyöstä voisi syntyä jotain uutta kiertotalouteen, mitä ei ole aiemmin löydetty. Jos jäte ei voi mennä polttoon siinä mitassa kuin aiemmin, sille voi miettiä vaihtoehtoista ansaintalogiikkaa, sanoo ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Linnanen ei halua ottaa kantaa Lahti Energian asioihin, mutta yleisellä tasolla hän on sitä mieltä, että kiertotalousyhtiö tuntuisi järkevältä juuri tässä ajassa, kun ilmastonmuutoksen torjuntaan etsitään keinoja kiihtyvällä vauhdilla.

– Kyse on pitkän ajan muutoksesta. Menee vielä vuosia, että olemme sellaisissa kiertotalouden hyötykäyttötasoissa, missä pitäisi olla, sanoo Linnanen.

Päättäjät ovat jo alustavasti linjanneet, että uuteen yhtiöön pitäisi saada myös vankkaa asiantuntemusta. Lappeenrannan-Lahden teknisellä yliopistolla on alan osaamista, mutta yhtiössä pitäisi olla myös joku haistelemassa uusia tuulia ja viemässä yhtiötä oikeaan suuntaan. Enemmistöomistuksen Lahti haluaa pitää itsellään, mutta vähemmistöosakas on haussa.

– Haluamme tähän mukaan kumppanuuksia tuomaan asiantuntemusta ja myös jakamaan riskiä, sanoo Lahden konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä.

Jaosto on lähdössä Hollantiin tutustumaan kiertotalousratkaisuihin. Päätösaikataulua Lahti Energian tulevaisuudesta Mäntylä ei uskalla arvioida, sillä fuusio ei ole mikään läpihuutojuttu. Myös ympäristötekniikan professori arvelee, että jättifuusion riski liittyy yhdistymiseen itseensä.

– Fuusiohin liittyy paljon johtamishaasteita. Silloin pitää myös pohtia, miten päällekkäisyydet hoidetaan, sanoo Linnanen.

Suomessa energia-ja vesiyhtiön fuusioita on toteutettu Jyväskylässä ja Lappeenrannassa. Lahdessa vastaava fuusio on aiemmin tyrmätty heti alkuunsa. Kuntaliiton mukaan energia- vesi- ja jätehuoltoyhtiön fuusiota ei ole aiemmin tehty. Jätealan ja energian yhteistyöhön Suomessa on lähtenyt Fortum, kun se osti kierrätysyhtiö Ekokemin.

Aleksi Mäntylää polttelee ajatus uudesta kiertotalousyhtiöstä.

– Jos tänä vuonna saisimme jo jonkinlaisia askelia otettua, voisi meillä olla jotain uusia avauksia esiteltävänä vuonna 2021, jolloin on Lahden vuoro olla Euroopan ympäristöpääkaupunki.

Mäntylä myöntää, että fuusiolla olisi riskinsä.

– Jos me tässä mokattaisiin, me mokaisimme isosti.

Lue lisää: Ruokajätteen kierrätystä vastustettiin vielä 90-luvulla: "Onhan siellä kaatopaikalla tilaa" – nyt Suomen jätehuolto on uuden haasteen edessä

Kymiring oy:n osakkaaksi lähtenyt nurmijärveläinen Rakennusvarma oy on asetettu konkurssiin. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus teki Rakennusvarma oy:sta konkurssimenettelypäätöksen torstaina.

Rakennusvarma oy omistaa ratayhtiöstä alle kahden prosenttiyksikön osuuden.

Keväällä 2018 Yle uutisoi, että Rakennusvarma oy:n oli määrä rakennuttaa radan yhteyteen hulppeita vapaa-ajanasuntoja. Alueelle piti nousta kuutisenkymmentä asuntoa, joita aiottiin markkinoida formulatähdille.

Viime kesänä ratayhtiössä on tehty päätös siitä, että Rakennusvarma oy ei rakenna rata-alueelle luksusasuntoja.

Kymiring oy:n toimitusjohtaja Markku Pietilä kertoo, että tieto ratayhtiön osakkaan ongelmista ei tullut yllätyksenä. Rakennusvarman konkurssiin hakeutuminen ei vaikuta Pietilän mukaan Kymi Ringin rakennusaikatauluihin.

– Meillä oli heidän kanssaan ennakkosopimus, ja he ovat sijoittaneet ratayhtiöön hyvin pienen summan rahaa. Tieto heidän vaikeuksistaan on ollut tiedossa jo elokuusta lähtien, Pietilä kommentoi.

Rakennusvarma oy:n asioita ja osakkuutta ratayhtiöstä hoitaa jatkossa konkurssipesänhoitaja. Pesänhoitaja Lassi Nyyssönen arvioi, että Rakennusvarman osakeosuus ratayhtiöstä tullaan todennäköisesti myymään.

Tällä hetkellä Rakennusvarma Oy:n konkurssimenettely etenee normaalin prosessin mukaisesti.

– Nyt selvitellään yrityksen varat, velat ja keskeneräiset projektit. Tässä vaiheessa ensimmäiseksi selvitellään työntekijöiden asema ja heidän oikeutensa, Nyyssönen selventää.

Rakennusvarmalla on tällä hetkellä yhdeksän työntekijää.

MotoGP-kisa tulee ensi kesänä

MotoGP:n moottoripyörät pääsivät ensi kertaa irti Kymi Ringillä elokuun alussa, kun radalla järjestettiin MotoGP:n testiajot. Testiajoihin osallistuivat kaikki kuusi MotoGP-tiimiä: Aprilia, Ducati, Honda, KTM, Suzuki ja Yamaha.

Uudella Kymi Ringin moottoriradalla Iitissä on määrä ajaa ratamoottoripyöräilyn MotoGP-osakilpailu 12. heinäkuuta 2020. Kisoihin odotetaan jopa 100 000 vierasta.

Kymi Ringillä ajettavan MotoGP-kilpailun ajankohdan varmistuminen aiheutti kuhinaa alueen hotelleissa. Kymen Seudun Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemusalan toimialajohtaja Mikko Virtanen arvioi elokuussa, että Kouvolan ja Lahden alueella ja niiden ympäristössä kaikki majoituspaikat tulevat täyttymään.

Kymi Ringin ratayhtiöstä kerrotaan, että rata-alueen tuntumaan onkin suunnitteilla noin 15 hehtaarin tilapäinen leirintäalue kilpailuviikonloppua varten.

Tekniikan alojen opiskelijoiden tunnelmat ovat korkealla, sillä töitä on hyvin tarjolla. Mutta Teknologiateollisuus ry on huolissaan. Osaavien työntekijöiden puutteesta on tullut pullonkaula alan yritysten kasvulle.

Tämä on huomattu myös yliopistoissa.

– Tällä hetkellä osaajapula on niin kova, että meillä on isoja haasteita saada opiskelijoita suorittamaan opintonsa loppuun, koska työelämän imu on niin vahva, kertoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

– Ei lähdetä hakemaan töitä, vaan paikka on jo valmiina. Se osoittaa, että yhteiskunta tarvitsee tällaisia osaajia enemmän.

Uusimaa ei ole ainoa osaajapulassa kärvistelevä alue. Töitä olisi tarjolla eri puolella Suomea.

Meillä on haasteita saada opiskelijoita suorittamaan opintonsa loppuun. Ilkka Niemelä

– Meiltä valmistuneet työllistyvät hyvin, heille maksetaan hyvin, ja heistä on kova kysyntä, luettelee Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö.

Myös tohtoreille riittää kysyntää.

– Meiltä revitään kaikki väitelleet tohtorit teollisuuteen, ja tämä on ollut ainakin meidän aloilla merkittävä muutos viime vuosikymmenen aikana, sanoo puolestaan LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

Palkatuista jo yli puolet korkeakoulutettuja

Etenkin korkeasti koulutetun työvoiman tarve on Teknologiateollisuus ry:n tekemän tuoreen selvityksen perusteella suuri.

– Tällä hetkellä teknologia-alan yrityksiin rekrytoitavista jo 60 prosenttia on korkeakoulutettuja ja tarve kasvaa edelleen, kertoo kasvun ja uudistumisen johtaja Laura Juvonen.

Selvityksen mukaan teknologiateollisuuteen tarvitaan vuosittain yli 9 000 uutta tekniikan osaajaa. Tulevaisuudessa pulaa on erityisesti diplomi-insinööreistä.

Juvonen sanoo, että nopealla aikataululla osaajia saadaan lisäämällä yritysten kanssa toteutettavaa muunto- ja täydennyskoulutusta, maisteriopintoihin valittavien määrää ja kansainvälisiä maisteriohjelmia sekä palkkaamalla kansainvälisiä osaajia.

Jotta osaajien saaminen pitkällä tähtäimellä turvataan, tulee Teknologiateollisuuden mielestä korkeakoulujen tutkintotavoitteita tekniikan aloilla nostaa.

Juvonen korostaa, että korkeakoulutuksen lisääminen on paras keino estää yritysten lähteminen muualle ja toisaalta houkutella kansainvälisiä yrityksiä Suomeen.

Pula osaajista alkaa Juvosen mukaan jarruttaa työllisyyden kasvua. Viidestä päätoimialasta koostuva teknologiateollisuus tuottaa noin puolet Suomen viennistä ja työllistää suoraan 320 000 ja välillisesti noin 670 000 ihmistä.

LUT tuplaa tekniikan tutkintojen määrän

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt ehdotuksen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteiden kasvattamisesta tuhansilla vuosille 2021–2024 sekä vuodelle 2030.

Ministeriö muun muassa ehdottaa, että diplomi-insinöörin tutkintojen määrä tulisi nostaa kymmenessä vuodessa liki viiteen ja puoleen tuhanteen. Teknologiateollisuus pitää tavoitteen toteutumista erittäin tärkeänä.

Korkeakoulujen omat esitykset ovat hieman ministeriön lukuja suurempia.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) tavoite on kunnianhimoinen.

En pelkästään usko, vaan tiedän, että pystymme. Tuomo Rönkkö

Vuoteen 2030 mennessä LUT uskoo pystyvänsä yli kaksinkertaistamaan tekniikan aloilta valmistuvien määrän nykyisestä 450:stä lähes tuhanteen.

– En pelkästään usko, vaan tiedän, että pystymme, vakuuttaa Tuomo Rönkkö.

Aalto-yliopisto puolestaan kaavailee nostavansa tutkintojen määrää tuhannella eli 2 200:aan.

– Tämä on iso haaste tekniikan alalla, myöntää Ilkka Niemelä.

Korkeakouluja huolestuttaa, miten ne pystyvät tuottamaan entistä enemmän tutkintoja, jos valtiolta ei heru lisää rahaa.

Rönkön mukaan rahaa kyllä tarvitaan, mutta "aina ei voida olla käsi ojossa".

– Veronmaksajien raha on niin kallista rahaa, että sitä pitää käyttää huolellisesti. Kyllä meidän pitää itsekin tehdä jotain. Yliopistojen tulee nostaa tuottavuutta esimerkiksi digitalisaation ja uusien opetusmenetelmien avulla.

Tätä ei voi tehdä pelkästään digitaalisesti ja virtuaalisesti. Ilkka Niemelä

Niemelä sanoo, että näin tehdään Aallossakin, mutta tämä ei riitä.

– Energiatekniikka, konetekniikka, kemiantekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka – kaikki vaativat sitä, että päästään tutkimaan ja kokeilemaan asioita oikeassa ympäristössä ja oikeilla materiaaleilla. Tätä ei voi tehdä pelkästään digitaalisesti ja virtuaalisesti, jos halutaan laadukasta koulutusta.

Teknologiateollisuuden ratkaisu: lisää yhteistyötä

Teknologiateollisuuskin on huolissaan korkeakoulujen resursseista ja koulutuksen laadusta koulutusmäärien kasvaessa. Sen mielestä lisärahaa tarvitaan ja koulutusta on kehitettävä, mutta tämä ei ole ainoa ratkaisu ongelmaan.

Etujärjestön toiveena on "lisätä yritysten ja yliopistojen välisiä kumppanuuksia".

Laura Juvonen korostaa, että yritysten olisi syytä olla kiinnostuneita tiiviimmästä yhteistyöstä alan korkeakoulujen kanssa oman tulevaisuutensa vuoksi. Koulutustalkoisiin kaivataan tekijöitä.

Yritykset voisivat tarjota projektitöitä ja työharjoittelupaikkoja, osallistua opetuksen toteuttamiseen ja lisätä verkostomaista yhdessä tekemistä, ehdottaa Juvonen.

Hän uskoo, että yrityksillä voisi lisäksi olla halua osallistua nykyistä enemmän lahjoitusprofessuureihin.

– Meillä on hyviä kokemuksia lahjoitusprofessuureista esimerkiksi Lahdesta, kertoo Tuomo Rönkkö.

LUT-yliopisto on saanut rahoitusta myös säätiöiltä. Niemelän mukaan myös Aalto-yliopiston yhteistyö yritysten ja säätiöiden kanssa on tiivistä.

– Mutta laadukas koulutus ei voi perustua yksittäisiin lahjoituksiin, projekteihin tai hankkeisiin, vaan se tarvitsee pitkäjänteisen kehittämistyön ja julkisen rahoituksen.

Niemelän mukaan näin saadaan muitakin rahoittajia houkuteltua mukaan.

DI-koulutusta halutaan lisää etenkin Uudellemaalle

Teknologiateollisuuden mukaan laadukasta korkeakoulutusta ei voi hajauttaa aivan joka maakuntaan.

– Mutta on varmasti perusteltua lisätä paikkoja kaikissa seitsemässä tekniikan koulutusta antavassa yliopistossa, Juvonen arvioi.

Teknologiateollisuus haluaa lisää DI-opiskelupaikkoja erityisesti Uudellemaalle, jossa työpaikkojen määrä kasvaa eniten.

Laadukas koulutus ei voi perustua yksittäisiin lahjoituksiin, projekteihin tai hankkeisiin. Ilkka Niemelä

Selvityksen mukaan Suomesta tulevista yliopistojen tekniikan ja tietojenkäsittelyn alojen uusista opiskelijoista uusmaalaisia on 40 prosenttia.

Rönkkö katsoo, että uusia työntekijöitä Uudellemaalle on syytä kouluttaa muuallakin.

– Meillä on erittäin hyvät edellytykset kouluttaa ihmisiä ja tehdä menestyvää yritystoimintaa myös muualla kuin Kehä III:n sisäpuolella. Uudellemaalle voivat hakeutua töihin muutkin kuin Uudellamaalla koulutetut.

Juttua on korjattu Aalto yliopiston rehtorin sukunimien osalta klo 15.03 ja 16.38. Rehtorin nimi on Ilkka Niemelä, ei Ilkka Heikkilä.

Lue myös:

Korkeakoulut etunojassa tutkintotalkoisiin – tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn ja tekniikan aloille esitetään tuhansia uusia opiskelupaikkoja

Korkeakoulujen tutkintotavoitteet ovat huikeat – vain rahoitus ja resurssit puuttuvat

Korkeakoulutettuja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, lähihoitajistakin tulee kova pula – Mihin koulutusrahat pitäisi käyttää?

Pääkaupunkiseudulla asuva kolmikymppinen Jenna aloitti huumeiden käytön teini-iässä. Hän käytti huumeita koko yläkoulun ja lukion ajan.

– Pääasiassa subutexia, mutta myös suonensisäisiä.

Jenna ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Lukion jälkeen Jenna meni töihin ja käyttö pysyi ”suunnilleen” hallinnassa. Kun työt loppuivat, käyttö lisääntyi.

– Ei ollut enää syytä pitää kulisseja pystyssä.

Jenna oli katkaisuhoidossa muutaman kerran, mutta palasi aina huumemaailmaan. Vasta raskaus sai nuoren naisen pysähtymään.

Noin kuudella prosentilla odottavista äideistä on jonkinlainen päihdeongelma, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Niina Kokko.

– Äidin päihteidenkäyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. Vuosittain 3 000–6 000 sikiön kehitys on vaarassa päihteiden takia.

Kokon mukaan naisten alkoholin kulutus on lisääntynyt, samoin huumeiden käyttö. Noin kolmasosa kaikista huumeiden käyttäjistä on naisia.

"Oletin, että he vievät lapsen minulta pois"

Jenna käytti huumeita kymmenen vuotta. Kun hän sai tietää olevansa raskaana, hän soitti A-klinikalle.

– Kysyin, mitä mä teen, kun olen raskaana ja käytän päihteitä. Siitä asiat lähtivät etenemään. Avuksi tuli paljon hoitoalan ihmisiä, jotka puivat asioitani.

Jenna mukaan monelle päihdeäidille pelko lapsen menettämisestä saattaa nousta esteeksi hoitoon hakeutumiselle.

– Erityisesti lastensuojeluihmisten tapaamista pelkäsin tosi paljon alussa. Oletin, että he vievät lapsen minulta pois.

Pelko osoittautui vääräksi.

Hoitohenkilökunnan ymmärtävä suhtautuminen on ollut Jennan mukaan hänen raitistumisessaan ratkaisevaa.

– Minulle tehtiin selväksi, mitä pitää tapahtua, että minä ja lapsi voimme jatkaa elämää yhdessä. Mutta samalla minua kohdeltiin ystävällisesti, eikä tuomittu. Se oli tosi merkityksellistä.

Tosinkin olisi voinut käydä.

– Yksi huono kohtaaminen voi tehdä sen, että luottamus menee ja ihminen katoaa maan alle. Ajatus on se, että en ikinä enää luota kehenkään enkä pyydä apua. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä, eikä tarvitse kaunistella, mutta silti voi olla ystävällinen.

Matalan kynnyksen apua tarvitaan

Ensi- ja turvakodeissa on parinkymmenen vuoden ajan toteutettu Pidä kiinni -hoitojärjestelmää, jossa yksilöllisen päihdekuntoutuksen rinnalla tuetaan lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta raskauden ensihetkistä lähtien.

– Tulokset ovat olleet hyviä. Kaksi kolmesta ympärivuorokautisen hoidon piirissä olleista vanhemmista kuntoutuu täysin tai pystyy tuetusti toimimaan lapsensa ensisijaisena huoltajana. Avopalveluissa luvut ovat vielä paremmat, kertoo asiantuntija Niina Kokko.

Myös Jenna on ollut mukana Pidä kiinni -hoitojärjestelmän avopalvelutoiminnassa.

– Siellä tuntui turvalliselta ja pystyi puhumaan omista asioistaan. Ryhmässä pääsi jakamaan kokemuksia muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Tavallinen arki lapsen kanssa on hyvää

Lapsen saaminen oli Jennan mukaan liikkeellepaneva voima, joka auttoi häntä elämänmuutoksen tekemiseen kuusi vuotta sitten.

– Haluan pysyä raittiina lapsen ja myös oman itseni takia. Elämä tuntuu nyt paljon paremmalta.

Jenna on yksinhuoltaja ja elää lapsen kanssa ”ihan tavallista elämää”. Lapsi käy päivähoidossa, hän etsii töitä ja suunnittelee opintojen aloittamista.

Entisestä elämästään Jenna kertoo harkiten.

– Ihmisillä on isoja ennakkoluuloja päihdeongelmaisista varsinkin silloin, kun siihen liittyvät lapset. Varsinkin somessa suhtautuminen ja mielipiteet ovat tosi raakoja ja julmia.

Suomeen syntyy ensi vuoden alussa uusi suuri ammattikorkeakoulu, kun Lappeenrannassa toimiva Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu yhdistyvät.

Uudesta LAB-ammattikorkeakoulusta tulee opiskelijamäärällä mitattuna Suomen kuudenneksi suurin ammattikorkeakoulu. Uudessa opinahjossa on yli 8500 opiskelijaa.

LAB aikoo tuoda työelämän entistäkin vahvemmin mukaan opiskeluun.

– Viemme opiskelijan heti ensimmäisistä opiskelupäivistä lähtien mukaan työelämään, LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen lupaa.

Työelämässä saadut tiedot edistävät suoraan opintoja.

– Työssä saaduista tiedoista voi saada opintopisteitä, Saimian nykyinen rehtori ja uuden LAB-ammattikorkeakoulun vararehtori Merja Heino vakuuttaa.

Verkko-opinnot toinen painopiste

Uusi LAB-ammattikorkeakoulu kehittää voimakkaasti myös verkko-opiskelua. Verkkoon tulee käytännössä uuden ammattikorkeakoulun kolmas kampus Lahden Mukkulan ja Lappeenrannan Skinnarilan lisäksi.

– Tosi monet koulutusohjelmat menevät verkkoon. Esimerkiksi tänä syksynä Saimiassa alkoi ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa toteutettava tradenomi-tutkinto, Saimian opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Emma Kokkosen kertoo.

Uusi ammattikorkeakoulu on osa Lappeenrannan ja Lahden oppilaitosten yhdistymistä LUT-konserniin. Ammattikorkeakoulujen lisäksi LUT-konserniin kuuluvat Lahdessa ja Lappeenrannassa toimivat yliopistot.

Opiskelijoille lisää mahdollisuuksia

Vararehtori Merja Heinon mukaan yhdistyminen antaa opiskelijoille lisää opintomahdollisuuksia.

– Lappeenrantaan tulee nyt mahdollisuus järjestää esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan koulutusta, mitä meillä ei ole ollut ennen. Lahteen puolestaan tulee mahdollisuus järjestää rakennusinsinööri- ja rakennusmestarikoulutusta.

Myös LAB:in rehtori Turo Kilpeläinen vakuuttaa, että opiskelijoiden mahdollisuudet lisääntyvät.

– Yhdessä voimme laajentaa opetustarjontaa ja samalla syventää tarjoamaamme osaamista. Opiskelijoille tulee joustavampia mahdollisuuksia rakentaa opiskelujaan.

Kilpeläisen mukaan korkeakoulujen yhdistymisen tarkoitus ei ole saavuttaa säästöjä vaan kehittää koulutuksen laatua. Säästöjä tuo kuitenkin se, että uuden ammattikorkeakoulun tukitoiminnat siirtyvät LUT-konsernin hoidettavaksi.

– Yhdistyminen ei merkitse sitä, että sen seurauksen tulisi uusia yt-neuvottteluja, Kilpeläinen vakuuttaa.

Tienvarsille ilmestyy ensi vuoden kesäkuun alussa uusi kauriseläimistä varoittava liikennemerkki. Varsinais-Suomessa merkkiä on käytetty jo vuoden 2019 ajan kokeiluluvalla, mutta uuden tieliikennelain myötä sen käyttö laajenee myös muualle maahan.

Liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo, että esimerkiksi Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa valkohäntäpeurat ovat paikoin jo merkittävä turvallisuusongelma.

Uudenmaan ELY-keskuksen selvityksen mukaan Kanta-Hämeessä sattui viime vuoden aikana vajaat 1 100 peurakolaria. Esimerkiksi Päijät-Hämeeseen verrattuna määrä on nelinkertainen. Vastaavasti hirvikolareita Kanta-Hämeessä sattui 44 kappaletta.

Hirvieläinonnettomuuksien kannalta kriittisin ajankohta on eläinten kiima-aika, jolloin ne liikkuvat paljon ja tavallista enemmän myös
tiealueella.

– Hirvien kiima-aika ajoittuu syys-lokakuulle ja valkohäntäkauriin loka-marraskuulle, muistuttaa Destian maisema-arkkitehti ja hirvieläinvaaraselvityksen projektipäällikkö Laura Soosalu.

Vastavalmistunut hirvieläinvaaraselvitys esittää Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntiin uusia hirvi- ja kaurisvaroitusalueita ensi vuodelle yhteensä noin 450 kilometrin tieosuuksille. Uutta riista-aitaa on esitetty noin 180 kilometriä, josta kiireellisiksi on arvioitu 40 kilometriä.

Päivitetty 31.10.2019 klo 16:00: Lisätty tieto kauriseläimistä varoittavan liikennemerkin kokeilukäytöstä Varsinais-Suomen maakunnassa.

Viranomainen on nyt virallisesti määrännyt Heinolan kylmilleen jääneet arvorakennukset lämmitettäväksi.

Kiinalaistaustainen Fin-China Business Center on lämmittänyt viittä omistamaansa rakennusta Heinolassa viimeksi keväällä. Syynä laiminlyöntiin on yhtiön rahapula ja se, että bisneidea terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamisesta ei toteutunut.

Hämeen ely-keskus on vastikään lähettänyt yritykselle määräyksen, että rakennukset on lämmitettävä välittömästi ja rikkoutuneet ikkunat pitää korjata. Toimenpiteet olisi tehtävä 15. marraskuuta mennessä. Jos näin ei tapahdu, ely vaatii yritykseltä selvityksen ja käynnistää lämmitystoimenpiteet yhtiön kustannuksella.

Ikkunoita rikki ja paikkoja sotkettu

Ely-keskuksen lakimies Jonna Lahdelma ei ole aiemmin törmännyt moiseen tapaukseen. Asiassa sovelletaan lakia rakennusperinnön suojelemisesta. Yle ei tavoittanut yhtiön edustajaa kommentoimaan tilannetta Heinolassa.

Suojellut rakennukset ovat olleet aikoinaan opettajankoulutuksen käytössä. Viime aikoina rakennuksille on tehty ilkivaltaa: ikkunoita on rikottu ja paikkoja sotkettu. Rakennukset ovat parhaillaan myynnissä, mutta ostajaa ei ole löytynyt.

Lue myös:

Kylmyys hiipii arvokiinteistöjen rakenteisiin Heinolassa – kiinalaisfirman rahat loppuneet, eivätkä riitä lämmitykseen

Vanhat opettajankoulutuslaitoksen arvokiinteistöt seisovat Heinolan keskustassa kylmillään ja alttiina ilkivallalle

Lahtelaista keskustassa sijaitsevaa etnistä ravintolaa epäillään ihmiskaupparikoksista.

Poliisin esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella lahtelaisessa ravintolassa on vuosina 2016–2018 työskennellyt kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä epäselvissä olosuhteissa. Heidän tosiasiallinen työaikansa on ollut keskimäärin 12 tuntia päivässä ilman viikoittaisia vapaita tai lomapäiviä. Käytännössä he ovat työskennelleet viikon jokaisena päivänä.

Työntekijöille ei ole maksettu lain ja työehtosopimuksen edellyttämää palkkaa heidän tekemästään työstä, vaan korvaukset ovat olleet minimaaliset tehtyyn työhön nähden, kertoo poliisi tiedotteessaan.

Toinen työntekijöistä on kertomansa mukaan pitänyt vain yhden vapaapäivän noin viiden kuukauden mittaisen työsuhteensa aikana. Hänen saamatta jäänyt palkkansa on esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella noin 23 000 euroa.

Toinen työntekijä on työskennellyt ravintolassa 16,5 kuukautta, jona aikana hän on kertomansa mukaan saanut pitää yhteensä yhdeksän vapaapäivää. Hänen osaltaan saamatta jääneet palkat niihin liittyvine lisineen ovat esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella noin 77 000 euroa.

Yhteisasumista ahtaasti

Työntekijät ovat asuneet työnantajan ja tämän perheen kanssa samassa asunnossa, joka on ollut kooltaan kaksi huonetta ja keittiö. Heillä ei kertomansa mukaan ole käytännössä ollut lainkaan vapaa-aikaa, vaan he ovat työskennelleet ravintolassa ja viettäneet illat työnantajan kotona.

– Myös työnantaja on ulkomaalaistaustainen, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Minna Riski Ylelle.

Työntekijät eivät ole rikosten tapahtuma-aikaan osanneet suomen kieltä. Poliisitutkinnassa on ollut myös pahoinpitelyjä, joiden kohteena työntekijät ovat olleet.

Esitutkinta on valmistunut kahdessa työperäistä ihmiskauppaa koskevassa rikosasiassa ja rikosasiat on siirretty esitutkinnasta syyteharkintaan aluesyyttäjälle Itä-Suomen syyttäjäalueen Lahden toimipaikkaan. Rikoksesta epäilty on molemmissa rikosasioissa sama henkilö ja epäillyt teot ovat tapahtuneet samassa ravintolassa.

Poliisi sai tiedon epäilyttävistä työoloista työntekijöiltä itseltään.

Jos tämä juttu olisi julkaistu pari-kolme tuntia aikaisemmin, olisi alkuviikko näyttänyt hyvin lumiselta Etelä-Suomessa. Silloinen, aamulla tullut ennuste näytti Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan tuovan runsaita sateita ja reippaasti lunta Baltian yli pohjoiseen matkaavasta matalapaineesta.

Tällöin lunta olisi kertynyt 30 senttimetriä tiistai-iltaan mennessä Varsinais-Suomesta idän suuntaan, Lahden ja Lappeenrannan korkeudelta kohti Pohjois-Karjalaa. Nyt uudempi ennuste puolestaan näyttäisi siltä, että sateet ehkä hipoisivat rannikkoa etelässä tai jäävät Baltiaan.

– Tilanne elää. Viikonlopun jälkeen kaikki on vielä auki, eli on hyvin vaikea sanoa varmaksi vielä mitään Etelä-Suomen säästä.

Alkuviikolle on tullut erilaisia ennusteita, mutta varmaksi Huutonen voi alkuviikosta sanoa sen, että maan keskiosissa ja pohjoisessa on poutaa ja aurinkoista, mutta kylmää.

Myös eteläisessä Suomessa vaihtoehtona on kylmää ja tuulista, mikäli matalapaine ei yllä meren yli Suomeen. Tällöin oikeastaan miltei koko maassa puhaltelee puuskaisesti koillistuulta, joka kansankielellä tuntuu luissa ja ytimissä. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa maanantaina lämpötila on noin kaksi astetta plussan puolella, mutta tuntuu pakkaselta.

Pyhiksi tulee sateita

Tänään perjantaina saadaan nauttia poutasäästä koko maassa. Lauantaina puolestaan sateita saadaan suurimpaan osaan maata lännestä tulevan matalapaineen saattelemana.

Lauantaiksi Keski-Suomeen ja pohjoiseen ennakoidaan huonoa ajokeliä räntänä ja lumena tulevan sateen vuoksi. Etelä-Suomessa sateita saadaan lauantaina kuuroina, mutta päivällä on poutaista. Illalla sateita alkaa taas tulla.

Sunnuntaina sateet siirtyvät jälleen pois.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Lahtelainen Laura Lahtinen osallistui tänä syksynä Miss Suomi -kilpailun finaaliin. Kuukausi missimittelön jälkeen hän on työkeikalla uudessa ostoskeskuksessa Pasilassa. Lahtinen vetää päälleen punaisen collegepuseron, jonka selässä lukee Info.

Mall of Triplan kerrosoppaiden sosiaalitila on tyhjä myymälä, jonka ostoskeskuksen käytäville antavat ikkunat on peitetty.

– Vielä vähän huulipunaa, sanoo Lahtinen ja astelee pieneen vessaan, jonka lavuaarin yläpuolella on peili.

Taukotilassa on viisi kerrosopasta. Neljä nuorta naista ja yksi mies. Työhön kuuluu ostoskeskuksen käytävillä kiertely ja asiakkaiden opastaminen.

Nerokasta sitouttamista

Miss Suomi -kilpailun brändi julistaa, että nykymissi on kauniisti itsevarma. Kilpailijan tulee olla helposti lähestyttävä, lämminhenkinen ja edustava.

– Sieltä valmistuu juuri sellaisia ihmisiä, jotka osaavat edustaa itseään ja erilaisia yrityksiä.

Hetkinen! Valmistuu? Kilpailussa on kyse missikisasta, ei oppilaitoksesta.

Lahtisen mielestä kyse on nimenomaan koulutuksesta. Kaikki finalistit käyvät kilpailuorganisaation oman More than Beauty -akatemian, jonka markkinoidaan kohottavan itsetuntoa. Muotisana voimaantuminen on vahvasti esillä.

Käytännössä koulutus on Miss Suomi -finaalikiertue, jonka aikana naiset edustavat kilpailun yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa. Syyskuun aikana missikandidaatit vierailivat vaatekaupoissa ja esittäytyivät hotelleissa sekä ruotsinlaivalla. Esiintymisten välillä heille opetettiin puhumista ja kerrottiin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Missit saivat lopuksi suorituksesta todistuksen. Missipolku sitouttaa taittavasti finalistit kilpailuorganisaatioon pitkäksi aikaa. Ainakin Laura Lahtiselle brändilähettiläänä toimiminen on yhä todella tärkeää.

Rohkea hyppy missiputkeen

Pikkutyttönä Lahden Kytölässä Laura Lahtinen fanitti missejä. Tammikuussa 2012 hän oli 12 -vuotias ja istui kotinsa olohuoneessa lattialla mahdollisimman lähellä televisiota. Äiti ja isä istuivat sohvalla.

– Missien glamour oli minusta pikkutyttönä kuin sadusta. Etenkin iltapuvut olivat niin hienoja.

Kuvaruudulla kimalsi ruskeasilmäinen kaunotar kiiltävän sinisessä iltapuvussa. Helsinkiläinen Sara Chafak, 21, oli juuri saanut kutreilleen Miss Suomen timantein koristellun tiaran. Vaaleatukkaisten perintöprinsessöjen keskellä loistava Miss Suomi oli ruskeahiuksinen kaunortar.

Sara Chafakia sanottiin yllätysvoittajaksi, mutta hän oli Laura Lahtisen suosikki jo kilpailun karsintavaiheista asti. Lempimissin voitto ei ollut hänelle yllätys.

- Samastuin Sara Chafakiin, koska minullakin oli ruskeat hiukset. Sillä hetkellä en vielä silti ajatellut, että itsekin voisin joskus olla tuolla lavalla.

Laura Lahtinen valmistui keväällä 2018 matemaattisluonnontieteelliseltä linjalta Lahden lyseon lukiosta. Biologian opiskelu kiinnostaa, mutta hän päätti pitää välivuoden pohtiakseen mitä oikeasti elämältä haluaa.

Ajatus missikisoista oli lähtenyt itämään tammikuussa Lahtisen katsoessa Miss Universe -kilpailuja televisiosta.

– Tittelin voittanut Catriona Gray sanoi haluavansa voittaa siksi, että hänellä on sanottavaa. Tämä ajatus kolahti minulle.

Filippiinejä edustanut kaunotar puhui missikilpailuissa lasten oikeuksien puolesta. Lahtiselle tärkeä asia on luonto, joka on entistä pahemmin uhattuna ilmastonmuutoksen vuoksi.

Päätös lähteä keväällä mukaan Miss Suomeen alkoi itää sillä hetkellä. Ajatus herätti pientä jännityksen kutinaa. Lahtinen oli etukäteen ottanut selvää kilpailusta.

– Pian ajattelin, että minulla ei ole tässä mitään hävittävää ja lähetin hakemuksen.

Häntä kiehtoi se, että missiputkesta putkahtavia kaunottaria kutsutaan edustaviksi brändilähettiläiksi. Kauneusalalle töihin tähtäävä nuori nainen ajatteli, että kilpailu tuo kokemusta ja sitä kautta lisää mallin tai juontajan töitä.

Sähköposti Miss Suomen alkukarsintaan hyväksymisestä tuntui uskomattomalta. Ensin Lahtinen laittoi viestin parhaalle ystävälleen. "Katso, mitä on tapahtunut! Pääsin mukaan missikisoihin." Sen jälkeen tietoa piti hetki sulatella.

Vasta sitten hän paljasti asian vanhemmilleen. Vanhemmat tointuivat pian hämmästyksestä. He ovat aina tukeneet tytärtään tämän ratkaisuissa.

– Äiti ja iskä kysyivät tahdonko tätä todella. Kun sanoin haluavani, he totesivat, että selvä juttu.

Kilpailu eteni ja Lahtinen pääsi 50 missikandidaatin joukosta 20 parhaan joukkoon. Silloin heräsi tunne, että tähän täytyy panostaa nyt täysillä. Jännittävin hetki missimatkalla oli kun semifinalisteista valittiin loppukilpailijat.

Laura Lahtisen nimi sanottiin seitsemäntenä.

– Videolla näkyy kuinka sillä hetkellä kaikki minussa pysähtyy, suu loksahtaa auki ja kädet putoavat sivuille.

Joululauluja missibussissa

Missikiertueen parhaiden muistojen joukkoon kuuluu finalistien yhteinen matka Turkkiin. Lahtinen ei ole matkustellut kovin paljon, joten ulkomaille pääsy oli hauskaa. Alanyassa naiset esiintyivät upeissa vaatteissa.

– Jokainen sai loistaa kimaltavassa iltapuvussa ja kertoa miksi juuri minut pitäisi valita missiksi.

Pääasiassa karavaani kiersi Suomessa, isompien kaupunkien lisäksi missit piipahtivat esimerkiksi Vaasassa, Rantasalmella ja Vuokatissa.

Peruspäivä alkoi kahdeksan aikaan aamulla riippuen siitä, oliko ohjelmassa kuvauksia vai sponsoreiden tapaamisia.

- Laittauduimme äkkiä valmiiksi. Sitten pakkauduimme missibussiin, joka oli ihan täysi kymppi.

Linja-autossa sai kihartimiin virtaa ja puhelimet lataukseen. Misseillä oli sama kuljettaja koko kiertueen ajan. Tutusmisen jälkeen naisten oli helppo esittää toiveitaan kuskille.

Missibussissa meikattiin ja tehtiin kampauksia.

– Laitoin tytöille kiharoita, koska minulla pysyy puikko hyvin kädessä.

Aikaa kulutettiin laulamalla joululauluja, vaikka meneillään oli syksyn hellejakso. Lähes kaikki tutut kappaleet ehdittiin kahlata läpi useampaan kertaan.

– Kaikki osasivat joululauluja, siksi valitsimme ne.

Tilausajon mikrofoni oli ahkerassa käytössä, kun kukin vuorollaan harjoitteli esiintymistä. Leikittiin matkaopasta ja kerrattiin omaa missipuhetta, jonka joutui pitämään lähes jokaisella vierailulla.

Pisin linja-autossa kerrallaan vietetty aika oli kuutisen tuntia. Silloin ajettiin Vuokattiin. Jokaisen kiertuepäivän päätteeksi oli illalliset yhteistyökumppaneiden seurassa. Kiertueen yhdessä vaiheessa päädyttiin usein yöksi kylpylään.

– Joka toinen ilta pysähdyimme johonkin ihanaan spa-hotelliin. Se oli yhtä kylpemistä.

Päivät olivat pitkiä, mutta innostuneen nuoren naisen mielestä kiertäminen ei tuntunut raskaalta.

Lahtisen mukaan kaikki tsemppasivat toisiaan. Kilpailuhenkeä toki oli, mutta hän koki sen enemmän kannustavana.

– Tunnelma oli, että hei jees, nyt kisataan! Jos joku uhkasi jäädä piiloon ryhmäkuvassa, hänet vedettiin iloisesti nauraen eturiviin.

Katseet eivät häiritse

Kauneuteen liitetty kaupallisuus on raadollista. Laura Lahtinen hyväksyy kaupallisen pintakiillon mutkattomasti osana työtä. Tulot kertyvät pienistä puroista ja työkomennukset ovat lyhyitä.

Työelämän silppuisuus ei vaivaa parikymppistä. Hän asuu kotona vanhempien luona Lahdessa, joten tauot työpätkien välissä eivät johda taloudelliseen ahdinkoon.

Hän odottaa missikisojen avaavan monia ovia, vaikka ei sijoittunut perintöprinsessojen joukkoon. Ainakin ovet Triplaan aukenivat osittain juuri siksi, että Lahtinen oli mukana kisaamassa valtakunnan kauneimman naisen tittelistä.

Juuri nyt uuden ostosparatiisin kolmas kerros on Laura Lahtisen valtakuntaa. Hän pujottelee käytävillä ihmisten joukossa kädessään tablettitietokone ja nippu esitteitä.

– Mistä löytyisi hyvä ruokaravintola, pohtii vanhempi rouva, joka on ystävänsä kanssa pysähtynyt kysymään neuvoa.

Lakattu etusormen kynsi liikkuu tottuneesti tabletin ruudulla, kun Lahtinen selaa ostoskeskuksen liikkeitä. Nopeasti hän suosittelee muutamaa paikkaa.

Rouvat kiittävät ja kävelevät eteenpäin. Kerrosopas jatkaa loputonta kierrostaan käytäviä kellertävällä hohteella valaisevien pyöreiden lamppujen alla.

– Hissit ja vessat ovat ihmisiltä useimmin hukassa.

Reipas ja välitön nuori nainen saa joskus ehdotuksia. Hänelle ei ole sanottu mitään todella törkeää, mutta on pyydetty puhelinnumeroa ja esitetty treffipyyntöjä. Kaunis kerrosopas torjuu ihailijat ystävällisen päättäväisesti.

– Sanon, että tällaiset asiat eivät kuulu työajalle.

Hän suhtautuu huomion kohteeksi joutumiseen luontevasti. Sekin kuuluu työhön.

Triplan käytävillä Lahtinen poseeraa tottuneesti television malliohjelmista tutuissa asennoissa aina huomatessaan toimittajan ottaneen hänet kameran tähtäimeen.

Viime aikoina hän on ollut mallina muun muassa Jyväskylässä häämessuilla. Päivät venyvät usein pitkiksi ja kunnon lounastaukoja ei ole. Missifinalistin keikkaraiderissa on yksi toive.

– Pyrin siihen, että saatavilla on paljon ruokaa. Tarvitsen reilusti syötävää pysyäkseni virkeänä.

Kiistaa bikineissa sipsuttelusta

Perinteiseksi missiksi melko lyhyt Laura Lahtinen on tyytyväinen, ettei missikisoissa ole enää pituus tai painorajoja. Hänen mielestään nykyajan mittelö on erilainen kilpailu kuin 1970 -luvulla – hyvässä mielessä. Kyse ei ole enää perinteisestä kauneuskisasta. Nyt etsitään edustavinta nuorta naista.

Imagopesusta huolimatta osa ihmisistä pitää Miss Suomi -kisoja vanhanaikaisina. Ennen television pääkanavilla pyörinyt missikisa nähdään nyt AlfaTV:llä Tangomarkkinoiden kanssa. Jotkut kutsuvat missimittelöä naureskellen jääkiekkoilijalle morsian -ohjelmaksi.

Entä mitä tekemistä lavalla bikineissä tepastelulla on naisen itsetunnon kohottamisen kanssa?

Yhdysvaltain johtavan kauneuskilpailun Miss USA:n kanssa taistelevan Miss Amerikka -kilpailun järjestäjät luopuivat viime vuonna uimapukukierroksesta. Tilalle otettiin keskustelutuokio tuomareiden kanssa. Se kieltämättä sopii ajatukseen, että Me too -ajan kauneuskilpailussa etsitään edustavaa nuorta naista, työntekijää pr -alalle.

Bikinivartaloiden esittelystä luovuttiin myös meillä Suomessa, kun kisoja alettiin markkinoida edustavuuskilpailuna. Tänä syksynä uimapukukierros palautettiin Miss Suomi -finaalin suoraan televisiolähetykseen.

Bikineissä posaaraaminen on Lahtiselle yhtä luontevaa kuin farkuissa ja t -paidassa.

– Kansallispuku tai bikinit, me missit rokkaamme ne molemmat yhtä lailla.

Hän uskoo vankasti, että kriittisyys alkaa karista kun More than Beauty -akatemiasta valmistuu lisää edustavia kauneuden lähettiläitä.

– Missit ovat sekä kauniita että fiksuja. Siksi missikisat ovat myös tätä päivää.

Oma perhe ja lähimmät ystävät eivät kyseenalaistaneet nuoren naisen päätöstä lähteä missikisoihin. Lahtinen ei ole joutunut kuuntelemaan ilkeitä lohkaisuja. Hän ei välitä siitä, jos ventovieras ihminen naureskelee missimittelöön lähtemiselle hänen selkänsä takana.

Kuplivan iloisesta parikymppisestä hehkuu lähes viaton positiivisuus ja innostus. Elämä ei ole näyttänyt raadollista puoltaan. Hän osaa myös viisaasti suojella itseään ja ensi töikseen poisti älypuhelimestaan Jodelin.

Miss Suomi -kilpailun järjestäjät neuvoivat kokelaita heti taipaleen alussa jättämään lehtijuttujen kommenttipalstat rauhaan.

– En koskaan lue itseäni koskevia somekommentteja tai nettikeskusteluja.

Useiden muiden kauniiden ihmisten tapaan Lahtinen korostaa hyvän ulkonäön olevan hänelle sisäistä hyvää olo ja hehkua.

– Kauneus ei ole kiharoita ja kimaltavaa luomiväriä.

Kuplivan iloinen kaksikymppinen

Kruunajaishetki Miss Suomi -finaalin lopussa meni silmänräpäyksessä. Suoran televisiolähetyksen jännitys ja vauhdikkuus vei mukanaan. Yhtäkkiä kaikki oli ohi. Miss Suomeksi 2019 valittiin tamperelainen Anni Harjunpää, 23. Lahtista ei palkittu, mutta ilo toisten puolesta meni oman pettymyksen yli.

– Siinä he yhtäkkiä hymyilivät tiarat päässään. Olin tutustunut kaikkiin tyttöihin hyvin matkan aikana ja minulle tuli tunne, että juuri nämä naiset ovat ansainneet kruununsa.

Laura Lahtinen puhuu paljon siitä kuinka hyvät teot tuottavat lisää hyvää maailmaan.

– Hyvien tekojan avulla nallekarkit voivat jakautua paljon tasaisemmin ihmisten välillä.

Hän sanoo inspiroituvansa muista ihmisistä. Hän on jopa niin myönteinen, että osa puheesta kuulostaa opetellulta sanahelinältä. Voiko hän todella rehellisesti olla näin valoisa ihminen?

– Kyllä tämä on minua. Minä olen tällainen, nauraa Lahtinen.

Hiukan vakavoituen hän myöntää, että tähän asti elämässä on käynyt todella hyvä tuuri. Isoja vastoinkäymisiä ei ole ollut.

Herttaisuuden alla on määrätietoisuutta. Lahtinen ei aio rakentaa koko elämäänsä ulkonäön varaan. Tavoitteena on lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan. Mutta ensin hän aikoo ottaa ilon irti missikisojen jälkimainingeista.

Haaveena on joskus tulevaisuudessa yhdistää kauneusalan töihin oma kiinnostus biologiaan ja rakkaus luontoon.

– Haluaisin olla mukana kehittämässä ekologista luonnonkosmetiikkaa.

Ehkä Triplan käytävillä ihmisiä nyt opastaa tuleva luonnontieteilijä. Kaunis tutkija, joka mullistaa meikkibisneksen.

Vuosi sitten Marko, Santeri ja Toni sekä kolme muuta päihdekuntoutuksessa tutustunutta kaverusta päättivät, että entisiin kuvioihin ei enää palata. Raitistunut elämä tarvitsi tukea, sillä kaikki piti opetella uudelleen, jopa kaupassa käyminen.

– Ei tarvinnut enää ensimmäisenä kauppaan astuessaan tarkistaa, missä on valvontakamerat, Marko kertoo.

Nuoret esiintyvät tässä etunimillään, sillä he eivät halua tulla leimautuneiksi entisinä narkomaaneina.

Parikymppisillä nuorilla oli tukea toisistaan, mutta samalla he ymmärsivät, että kaikilla päihdekuntoutujilla ei välttämättä ole sellaista tukiverkostoa. Eikä heilläkään ollut paikkaa, missä olisivat voineet säännöllisesti tavata toisiaan.

– Me halusimme perustaa kohtaamispaikan, mutta meillä ei ollut mitään hajua, miten se perustetaan, kertoo Santeri.

Lahdessa oli jo jonkin aikaa vellonut keskustelu päihdetilanteesta. Kaupunki oli saanut kyseenalaista mainetta, kun kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen teki aloitteen Lahden julistamisesta amfetamiini-pääkaupungiksi (IL). Valtuustossa käytiin vakavaa keskustelua, miten pahenevaan päihdetilanteeseen pitäisi tarttua.

Nuoret itse huomasivat, että aihe on polttava ja että heillä olisi siihen ratkaisu.

Sana on levinnyt nopeasti

Nuoret lähettivät sähköpostia ympäriinsä ja melko pian Lahden kristillisten kaupunginvaltuutettu Pekka Airamo vastasi. Hän halusi tavata nuoret ja kuulla heidän ideansa.

– Meillä oli vihko täynnä ideoita. Pekka lähti viemään asiaa eteenpäin ja vuosi ensimmäisestä tapaamisesta Homebase avasi ovensa, sanoo Santeri.

Homebase on Lahden Aleksanterinkadun varrella oleva päihdekuntoutujien kohtaamispaikka. Kaupunki maksaa paikan vuokran, osa-aikaisen työntekijän ja toimintarahan. Syyskuun alussa avautunut paikka on tavoittanut jo useita päihdekoukusta toipuvia nuoria. Päivässä kävijöitä on 10-15. Uudet asiakkaat tulevat usein kaverin suosituksesta, sillä sana on levinnyt nopeasti. Perustajajäsenet toimivat paikassa vertaistukiohjaajana.

– Tämä on syrjinnästä vapaa alue. Me autamme päihdekuntoutuksesta tulevia etenemään elämässä eteenpäin, niin että heillä olisi jotain tekemistä, eikä tarvitsisi olla ulkona tai entisten kavereiden kanssa, sanoo Toni.

Hoitojakson jälkeen jää yksin

Parikymppiselle Janitalle uusi kohtaamispaikka tuli tarpeeseen. Hän havahtui viime juhannuksena siihen, että koko elämä pyöri päihteiden ympärillä.

– Koko päivä painottui päihteisiin, joko myymiseen tai käyttämiseen. Ajattelin, että tämä ei enää vetele.

Janita pääsi katkolle, kun sai lääkärin vakuuttuneeksi siitä, että hän on tosissaan. Hoitojaksolla Janita oppi perusarjen askareita ja rutiineja. Hoitojakson jälkeen olo oli yhtäkkiä yksinäinen.

– Arki iski vasten kasvoja. Tunsin itseni tosi avuttomaksi. Ei ollutkaan enää ihmistä vieressä, kuka kyselee sun kuulumiset parin tunnin välein ja muistuttaa sua ihan kaikesta..

– Hoitojaksotkin ovat lyhyitä, että puolet siitä ajasta on vielä ihan sekaisin. Toipuminen ei käy nopeasti, Marko jatkaa.

Santerin mukaan hoitojakson jälkeen riskinä on eristäytyminen muusta elämästä.

– Huumeidenkäyttäjät välttelevät vastuuta viimeiseen asti. Normaalielämässä se ei enää onnistu.

Homebasessa opetellaan ruuanlaittoa, asioimaan kaupassa ja hoitamaan muita arkisia asioita. Kun on puolet elämästään ollut muissa maailmoissa, näyttää elämä raittiina aivan toiselta. Moni ei osaa laittaa minkäänlaista ruokaa.

– Ei silloin ole tarvinnut opetella mitään aikuisten juttuja. Silloin pärjää päivästä toiseen, kun löytää tietyn annoksen ainetta, sanoo Janita.

A-klinikka oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen pitää erittäin poikkeuksellisena, että nuoret ovat itse aktiivisesti olleet perustamassa päihdekuntoutujien kohtaamispaikkaa.

– Hatun nosto heille. Ei ole tavanomaista, että näin nuoret perustavat vertaistukiryhmän.

A-klinikka on perustamassa vuoden alussa Päijät-Hämeeseen avokuntoutuspaikan ja Partanen uskoo, että klinikka tulee tekemään Homebasen kanssa yhteistyötä. Partasen mielestä Homebasen toiminnassa on tärkeää nimenomaan vertaistuki ja uudet sosiaaliset verkostot.

– Kaikilla päihdekuntoutujilla on äärimmäisen tärkeää, että kaveripiiri muuttuu. Uuden elämän kannalta päihteettömillä ja päihteettömyyteen pyrkivillä kavereilla on valtaisa merkitys, sanoo ylilääkäri Partanen.

Partasen mukaan kuntoutusjakson jälkeiseen toipumiseen saa Suomessa vaihtelevasti apua. Suuremmilla paikkakunnilla on matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, mutta nuorten päihdekuntoutus pitäisi ottaa kunnissa nykyistä vakavammin.

– Kuntoutukseen on monesti hankala päästä ja hoitojaksot ovat lyhentyneet. Suonensisäistä huumeista vieroittaminen vie aikaa. Mitä varhemmin päihteidenkäyttöön puututaan, sitä vähemmän kuntoutujalla on erilaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia komplikaatioita, sanoo Partanen.

Homebase hakee jatkoa

Homebasen perustajajäsenet ovat perustamassa yhdistystä, sillä he hakevat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEA:lta kolmevuotista hankerahoitusta.

– Me haluamme tarjota tätä yhteisöllistä toimintaa vielä enemmän. Haluamme sellaisen päiväohjelman tänne, että liikuntaa ja ruuanlaittoa olisi vaikka joka päivä, sanoo Santeri.

Santeri ja Janita ovat lähdössä kouluille kertomaan kokemusasiantuntijoina päihderiippuvuudesta. Janitan arkeen on tullut enemmän sisältöä ja Homebase on tuonut uudet ihmiset elämään.

– En näe, että mun menneisyydessä on kavereita – niin karulta kuin se kuulostaakin. Käyttöajan porukat oli vaan hyötysuhteita eikä siltä ajalta ole ihmisiä, joita voisin kutsua kavereiksi. Jos ne joskus haluavat hoitoa tai apua, niin totta kai mä sitä annan, muuten mulla ei ole niille mitään asiaa.

Kuuntele nuorten haastattelu: Lahteen syntyi päihdekuntoutujien kohtaamispaikka nuorten omasta aloitteesta

Lue lisää: Lahti leimataan suotta Suomen huumepääkaupungiksi – ongelmat eivät ole pääkaupunkiseutua pahempia